Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset julkaistiin kesäkuussa 2023 ja päivityksiä on ollut noin 10 vuoden välein viimeisen 40 vuoden aikana. Suositusten laatimista koordinoi pohjoismaisen ministerineuvoston nimeämä työryhmä, joka käsittää satoja riippumattomia tutkimuksen ammattilaista pohjoismaissa.

Ravitsemussuositukset perustuvat puhtaasti tutkimusnäyttöön ja ovat olleet julkisesti kommentoitavana ennen lopullista julkaisua. Pohjoismaisista ravitsemussuosituksista johdetaan kunkin maan kansalliset ravitsemussuositukset, joiden päivityksestä Suomessa vastaa Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Nämä suositukset odotetaan ilmestyvän vuoden 2024 aikana.

Ravitsemussuositukset laaditaan väestön terveyden edistämiseksi ja ympäristönäkökulma on tullut mukaan viimeisimmissä versioissa. Huomioitavaa on, että nyt suositukset on laadittu koko väestölle, ei vain terveille kuten aiemmin. Väestötasoisesti laaditut suositukset eivät välttämättä kohdennu personoitujen yksilötason tarpeiden kanssa, mutta niillä on merkittävä rooli joukkoruokailun (sairaalat, koulut, puolustusvoimat) ruokalistasuunnittelussa ja näin myös kansanterveydellinen merkitys.

Kaiken kaikkiaan ympäristön huomioon ottaminen ravitsemussuosituksissa on askel oikeaan suuntaan kohti kestävämpää tulevaisuutta, ja se antaa yksilöille mahdollisuuden tehdä tietoisempia ja vastuullisempia ruokavalintoja ympäristön hyväksi.

Punaista ja siipikarjan lihaa tulisi kohtuullistaa

Yleisesti ottaen uudet ravitsemussuositukset korostavat enemmän kasvipohjaisten ruokien ja komponenttien, kuten vihannesten, hedelmien, marjojen, palkokasvien, perunan ja täysjyväviljan, merkitystä ruokavaliossa. Tällaiset ruoat kuluttavat usein vähemmän luonnonvaroja ja aiheuttavat pienempiä kasvihuonekaasupäästöjä kuin eläinkunnan tuotteet. Lisäksi suositukset kannustavat vähentämään punaisen- ja siipikarjan lihan sekä muiden eläintuotteiden kulutusta ja korvaamaan näiden osuuksia ruokavaliossa kasviksilla.

Kalatuotteiden osalta suositellaan käytettäväksi kestävästi pyydettyä kalaa sekä muista proteiininlähteistä pähkinöitä ja siemeniä. Selkeä muutos aikaisempaan on kalan grammamääräinen käyttösuositus, eriteltynä rasvaisen kalan osuus. Hävikin välttäminen ja resurssien tehokas käyttö ovat myös painopisteitä. Tuotteita, joilla ei ole ravitsemuksellista merkitystä tulisi välttää. Näitä ovat runsaasti rasvaa, suolaa ja sokeria sisältävät tuotteet sekä lihajalosteet ja alkoholi.

Mihin suosituksia tarvitaan?

Ravitsemussuositukset pohjaavat tutkimusnäyttöön ja toimivat ohjenuorana erityisesti ruokapalvelujen toiminnassa, jossa ruoka-annoksia jaetaan päivittäin merkittävälle osalle väestöä. Lounasruokailusta nauttii noin kolmannes työikäisestä väestöstä, joten terveellisellä ja ilmastoystävällisellä lounasruoalla on merkitystä.

Jokainen suomalainen törmää suosituksiin viimeistään koulussa ja vaikuttaisi, että suomalaiset noudattavat lounasruokailussa perinteistä lautasmallia melko hyvin. Lounasruokailun yhteydessä kasvisten käyttö ja niiden lisääminen annokseen on helppoa, koska yleensä lounasruokaa tarjoavat paikat suosivat linjastojärjestyksessä ensin salaatteja. Haasteena voi olla enemmänkin ravitsemuslaatu ja kohtuullinen energiansaanti. Palveluntarjoajista moni on myös kohtuullistanut tarjontaa siirtymällä yhden lautasen malliin tai ottanut pienemmät lautaset käyttöön tai siirtynyt pääruoassa lautastarjoiluun. Osittain muutokset voivat johtua maailmantilanteen takia johtuneesta raaka-ainehintojen korotuksesta.

Ravitsemussuositusten mukainen lounasruokailu on merkittävä vastuullisuusteko

Ravitsemussuosituksilla on osoitettu uusien ravitsemussuositusten myötä selkeä ekologinen yhteys. Ulkona syöminen on arkipäiväistynyt ja lounasruokailulla on kansanterveydellisesti merkittävä rooli ohjaamassa lounasaikaista ruokakäyttäytymistä. Yksilön pyrkimys kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämiseen ravitsemuksen kautta on myös lisääntynyt ja ravitsemuksen merkitys identiteetin rakentajana korostunut.

Muutos kasvipainotteisempaan ruokailuun kannattaa tehdä vaiheittain ja asiakkaita kuunnellen. Ekologisemmat vaihtoehdot ovat usein yrityksellekin edullisempia vaihtoehtoja. Terveelliset ja ravitsemukselliset tekijät on hyvä huomioida jo ruokalistan suunnitteluvaiheessa. Kun puhutaan ravitsemuksesta ja ruokailutottumuksista, monet ihmiset voivat olla hyvin kiintyneitä omiin tottumuksiinsa, kulttuurisiin perinteisiinsä ja ruokavalintojensa taustalla oleviin arvoihin. Muutokset herättävät varmasti keskustelua ja monenlaisia reaktioita, puolesta ja vastaan. Kritiikki ei aina tarkoita, että uudet lähestymistavat olisivat väärässä tai huonoja. Totutuista tavoista ja ruokavalinnoista poikkeaminen voi tuntua epämukavalta tai vaikealta. Tämän vuoksi on olennaista käydä avointa ja kunnioittavaa vuoropuhelua, jakaa tietoa ja näyttöä, ja tarjota tukea muutoksen toteuttamisessa.

Ravitsemuksen merkitys terveydelle, ympäristölle ja yhteiskunnalle on kiistaton, ja juuri siksi keskustelu ravitsemuksen muutoksesta ja kestävistä valinnoista voi olla intohimoista ja herättää erilaisia reaktioita.

Vinkkejä uusien pohjoismaisten ravitsemussuositusten hyödyntämiseen

Esimerkiksi ruokaravintolat voivat hyödyntää uusia pohjoismaisia ravitsemussuosituksia monin tavoin tarjotakseen asiakkailleen terveellisiä, monipuolisia ja kestäviä ruokavaihtoehtoja. Tässä on joitakin tapoja, joilla ravintolat voivat ottaa suositukset huomioon:

• Monipuoliset kasvisvaihtoehdot: Tarjotaan laaja valikoima erilaisia vihanneksia, hedelmiä, palkokasveja, pähkinöitä ja siemeniä sisältäviä herkullisia kasvisruokia. Kasvipohjaiset ateriat ovat usein ympäristöystävällisempiä ja voivat olla terveydelle hyödyllisiä.
• Täysjyvätuotteet: Vaihdetaan valkoisen viljan tuotteet täysjyvävaihtoehtoihin esimerkiksi leivissä, pastoissa ja riisissä.
• Kausi- ja lähiruoka: Suositaan sesongin mukaisia ja lähellä tuotettuja raaka-aineita. Yhteistyö paikallisten tuottajien kanssa voi tarjota sesongin raaka-aineista valmistettuja erikoisuuksia.
• Vähentynyt suolan, sokerin ja tyydyttyneiden rasvojen käyttö: Valmistetaan ruokia, joissa suolan, sokerin ja tyydyttyneiden rasvojen määrä on kohtuullinen ja edistää näin terveellisempää ruokavaliota. Hyödynnetään maustamisessa yrttejä ja erilaisia makua tuottavia valmistusmenetelmiä suolan, voin ja sokerin sijaan.
• Ruoanvalmistusmenetelmät: Suositaan terveellisempiä ruoanvalmistusmenetelmiä, kuten höyryttämistä, grillaamista tai paistamista uunissa.
• Allergiat ja erityisruokavaliot: Tarjotaan vaihtoehtoja myös erityisruokavalioita noudattaville, kuten gluteenittomia, maidottomia tai vegaanisia vaihtoehtoja.
• Ruoan esillepano ja viestintä: Tuodaan näkyvästi esille terveellisiä vaihtoehtoja menuissa ja tarjotaan selkeää ravintosisältöön liittyvää tietoa asiakkaille, kuten kalorimäärät ja ravintoaineiden sisällöt.
• Koulutus ja konsultaatio: Huolehditaan henkilökunnan kouluttaminen ravitsemussuosituksista ja terveellisestä ruoanvalmistuksesta, jolloin he voivat tarjota asiakkaille ravitsemusneuvontaa ja auttaa terveellisissä ruokavalinnoissa.

Yhteenvetona ruokaravintolat voivat ottaa uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset huomioon tarjoamalla monipuolisia, terveellisiä ja ekologisesti kestäviä vaihtoehtoja asiakkailleen. Tämä ei ainoastaan vastaa terveys- ja ympäristötietoisten asiakkaiden tarpeisiin, vaan myös edistää ravintolan mainetta vastuullisena toimijana.

Mission Positive Handprint -hanke on Savonia-ammattikorkeakoulun, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteishanke, jossa tuetaan ravintola-alaa vihreässä siirtymässä ja muutoskyvykkyydessä kestävän kehityksen merkityksen kasvaessa yhteiskunnassa ja asiakkaiden arvomaailmassa. Hankkeen rahoittaja on Euroopan sosiaalirahasto ja se on osa unionin Covid-19- pandemian johdosta toteutettuja toimia.

Lisätietoja:

Hannaleena Uhlbäck-Ropponen, p. 0447855580, hannaleena.uhlback-ropponen@savonia.fi

Kirjoittaja:

Johanna Kantala, TKI-asiantuntija, Mission Positive Handprint –hanke, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Girsen, Eliisa 2023. Tietoisku: uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset ravintolan ruokalistasuunnittelun tukena. https://youtu.be/q0ixkf7R51I
Schwap, Ursula 2023. Vähemmän lihaa, enemmän kasviksia – uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset julki. https://www.uef.fi/fi/artikkeli/vahemman-lihaa-enemman-kasviksia-uudet-pohjoismaiset-ravitsemussuositukset-julki
Ruokavirasto 2023. Vähemmän lihaa, enemmän kasviksia: tässä ovat pohjoismaiset ravitsemussuositukset 2023. https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/uutiset/vahemman-lihaa-enemman-kasviksia-tassa-ovat-pohjoismaiset-ravitsemussuositukset-2023/