”Ryhmän avulla sain vihdoin lähdettyä liikkeelle – yksin en olisi lähtenyt edes kauniilla säällä, mutta nyt sateellakin tuli mentyä,” kertoo hyvinvointiryhmään osallistujat. Ryhmän tuki voikin olla tarvittava sysäys, joka saa arjen hyvinvointivalinnat alkamaan.

Savonian terveysalan lehtorit, Sari Aalto, Susanne Hämäläinen ja Anne-Marika Partanen, ovat mukana Yhdessä osallisiksi – Mieliteko 2.0 -hankkeessa tukemassa osallistujia hyvinvointiryhmien kautta. Nämä ryhmät on suunnattu 16–64-vuotiaille työttömille tai työelämän ulkopuolella oleville, ja hankkeen tavoitteena on tavoittaa 200 osallistujaa hankekauden aikana.

Hyvinvointiryhmissä etsitään yhdessä osallistujien kanssa uusia tapoja lisätä jaksamista ja hyvää oloa arkeen. Ryhmissä käsitellään aiheita, kuten arkiliikkuminen, lähiluonnossa virkistäytyminen ja hyvää oloa lisäävä ruoka. Pienetkin arkiset muutokset voivat auttaa kokonaisvaltaisesti parempaan hyvinvointiin.

Yhdessä osallisiksi (2023–2027) on Euroopan unionin osarahoittama ryhmähanke, jonka päämääränä on edistää Pohjois-Savon asukkaiden mielen hyvinvointia ja tukea päihteettömyyttä. Hyvinvointiryhmät järjestetään eri kunnissa yhteistyössä paikallisten yhdistysten ja muiden kumppaneiden kanssa.

Ryhmän voima osana liikkumaan motivoitumista

“Ryhmässä on voimaa” ei ole turha sanonta. Ryhmän tuki voi madaltaa kynnystä liikkeelle lähtemiselle ja kannustaa yksilöä pysymään aktiivisena – satoi tai paistoi. Se voi vahvistaa uskoa omaan onnistumiseen. Ryhmän yhteishenki ja tuki voivat olla tarvittava sysäys, erityisesti silloin, kun pystyvyyden kokemus on esimerkiksi ajatusten tai epävarmuuden vuoksi heikentynyt.

Yksilön motivaation ja käyttäytymisen ymmärtämisen tukena voidaan hyödyntää COM-B-mallia. Siinä yhdistyy käyttäytymisen kolme elementtiä: kyvykkyys, tilaisuudet ja motivaatio. Malli auttaa tunnistamaan tekijöitä, jotka voivat edistää tai estää hyvinvointia tukevia valintoja, kuten liikkumista. (Michie ym. 2011, UKK 2024.)

Kun COM-B mallin jokainen osa – kyvykkyys, tilaisuudet ja motivaatio – pääsevät vahvistumaan, kasvavat mahdollisuudet pysyviin muutoksiin arjessa. Tätä mallia hyödynnetään myös hyvinvointiryhmien suunnittelussa.

Luottamusta ja pystyvyyttä hyvinvointiryhmistä

Yhdessä osallisiksi -ryhmähankkeen toteuttamissa hyvinvointiryhmien toiminnalla pyritään vahvistamaan osallistujien voimavaroja hyvinvointia tukevien valintojen tekemiseen, huomioiden COM-B-mallin osa-alueet (Michie ym. 2011, UKK 2024).

Ryhmissä osallistujien luottamusta omiin kykyihin vahvistetaan mm. antamalla välitöntä ja rohkaisevaa palautetta onnistumisista. Tämä voi auttaa osallistujia kyseenalaistamaan aikaisempia uskomuksia esimerkiksi siitä millaiseen liikkumiseen he pystyvät.

Ryhmätoiminnassa kokonaisuus suunnitellaan aina ryhmän toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että täysin yksilöllisiä analyysejä osallistujien esteistä ja vahvuuksista ei päästä toteuttamaan. Ryhmätoiminta voi silti herättää osallistujien sisäisen motivaation liikkumiseen. Yhteinen suunnittelu ja toteuttaminen lisäävät osaltaan myös itsemääräämisen kokemuksia, vaikka kokonaisvastuu säilyykin ammattilaisilla. (Hakonen 2017.)

Hyvinvointiryhmissä ohjaajat varmistavat, että kokeiltavat liikkumismuodot sopivat kaikille osallistujille. Sovelluksia tehdään tarpeen mukaan. Mukana on kaksi ohjaajaa, mikä mahdollistaa sen, että osallistujat voivat valita liikkumistavan omalle taitotasolleen sopivaksi. Näin osallistujat voivat saada onnistumisen iloa ja kokemuksen pystyvyydestä.

Hyvinvointiryhmien osallistujille vertaistuki on ollut keskeistä. Osallistujat saavat yhteenkuuluvuuden kokemuksia ja parhaimmillaan rohkaistuvat tarkastelemaan omaa arkeaan ja valintojaan uudella tavalla. Osallistujat voivat siten löytää uusia, mielen hyvinvointia tukevia tapoja ja huomata, kuinka, pienet ja arkiset muutokset voivat edistää jaksamista ja hyvää oloa.

Lähteet

Hakonen N. 2017. Miten motivoida kohti hyvinvointia? Käyttäytymismuutosinterventiot terveyden edistämiseksi. Teoksessa Salmela-Aro K & Nurmi J-E (toim.) Mikä meitä liikuttaa – motivaatiopsykologian perusteet. PS-kustannus, Jyväskylä.

Michie S, van Stralen M & West R. 2011. The behaviour change wheel: a new method for characterizing and designing behaviour change interventions. Implementation Science, 6(42), Open access. Doi: https://doi.org/10.1186/1748-5908-6-42

UKK. 2024. Terveys- ja liikuntakäyttäytyminen. UKK-instituutti. Osoitteesta: https://ukkinstituutti.fi/elintapaohjaus/liikuntaneuvonta/terveys-ja-liikuntakayttaytyminen/. Päivitetty 16.2.2024.

Anne-Marika Partanen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Kristiina Kuisma, viestintäasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Tanja Moilanen, Savonia-ammattikorkeakoulu