Syyskuun 27.9. vietetään kansainvälistä Puun päivää. Ajankohta oli siis mitä sopivin kokoontua keskustelemaan maankäytön oikeudenmukaisuudesta. Savonia-ammattikorkeakoulu järjesti yhdessä Ylen kanssa Erätauko-keskustelun Kiuruveden kulttuuritalolla. Keskustelu on osa Ylen Hyvin sanottu -keskustelufestivaalia.

Hyvin sanottu – Bra Sagt on Ylen ja Erätauko-säätiön vetämä viisivuotinen hanke.
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa suomalaisen keskustelukulttuurin parhaita puolia, luoda rakentavan keskustelun mahdollisuuksia ja innostaa ihmisiä mukaan toisia kunnioittavaan, erilaisia näkemyksiä arvostavaan keskusteluun. Samalla vahvistetaan suomalaisten luottamusta ja ymmärrystä toisiaan kohtaan.

Keskustelemassa olivat Kiuruveden kunnanjohtaja Juha-Pekka Rusanen, Pohjois-Savon maakuntahallituksen puheenjohtaja Mira Kokkonen, maanviljelijä Matti Lappalainen, ympäristönsuojelutarkastaja Veera Kajanus Iisalmen kaupungilta, projektipäällikkö Saara Karkulahti Pohjois-Savon ELY-keskuksen Hiilineutraali Pohjois-Savo -hankkeesta, MTK Pohjois-Savon toiminnanjohtaja ja maanviljelijä Jari Kauhanen, luonnonhoidon erityisasiantuntija Saara Koskinen Metsänhoitoyhdistys Savottasta sekä TKI-asiamies Miika Kajanus Savonian vetämästä HiiliVie-hankkeesta, joka myös organisoi keskustelun. Erätauko-keskustelun fasilitoijana toimi TKI-asiantuntija Jyri Wuorisalo.

Maankäytön vihreä siirtymä on ilmastokeskustelun kuuma peruna

Tilaisuuden alustajana toimi Savonian TKI-asiantuntija Teija Rantala, joka johdatti keskustelijat aiheeseen. Ilmastonmuutoksen torjunnassa ja vihreässä siirtymässä maanomistajien rooli on maankäytön osalta keskeinen. Kuinka vihreä siirtymä toteutetaan oikeudenmukaisesti?

Maankäyttö on yksi ilmastonmuutoskeskustelun kuumista perunoista, ja herättää voimakkaita mielipiteitä. Keskustelijat totesivat, että vastakkainasettelu ei edistä keskustelua. Polarisoituneessa keskustelussa samanmieliset keskustelevat keskenään, mutta erimieliset eivät. Tällöin ongelmia heitetään ilmaan, mutta ratkaisuja ei haeta. Keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että polarisoituneiden mielipiteiden ja vastakkainasettelua korostavan sosiaalisen median maailmassa suuren massan ääni jää helposti kuulumatta.

Yksi keskeinen osa maankäyttökeskustelua liittyy metsiin. Metsät ovat olleet viime aikoina paljon esillä muun muassa hiilinielutavoitteiden ja luonnon monimuotoisuudesta käytävän keskustelun tiimoilta. Metsät ovat suomalaisille liki pyhä asia, sillä ne ovat merkityksellisiä niin ekologisessa, taloudellisessa, kulttuurisessa kuin sosiaalisessa mielessä. Metsienkäytössä myös taloudellisten ja suojelullisten intressien mielletään usein olevan törmäyskurssilla. Keskustelijat pohtivat, kuinka maanomistajia voidaan kannustaa luonnon monimuotoisuuden edistämiseen tavalla, jonka maanomistaja kokee oikeudenmukaiseksi. Yhteiskunnalla nähtiin olevan tässä keskeinen rooli niin tulonmenetyksien kompensoimisessa kuin suojelupolitiikan ohjauksessa.

Suomalaisessa maankäytössä on tehty myös paljon onnistuneita valintoja: edellisten vuosikymmenten virheistä on otettu opiksi, esimerkiksi vesienhallinnan osalta. Metsäteollisuuden jätevesien hallinnan paraneminen on ympäristönhoidon menestystarina. Onnistuneiden uudistusten ja vastuullisten maa- ja metsätalouden toimenpiteiden katsottiin kuitenkin usein jäävän vaille huomiota ja negatiivisten uutisten alle. Ongelmallista on myös se, etteivät esimerkiksi ruoantuotannon vastuulliset valinnat näy tuotteista maksettavissa markkinahinnoissa. Epäoikeudenmukaisuuden tunnetta vahvistaa, jos suuryrityksille ja maa- ja metsätalouden harjoittajille pelisäännöt eivät ole samat.

Ylisukupolvisuus on oikeudenmukaisuutta?

Keskustelijat olivat huolestuneita suomalaisten historiallisesta muistista. Maa- ja metsätalouden ja ympäristön kehitystä ja tehtyjä toimenpiteitä olisi tarkasteltava ja arvioitava pitkällä perspektiivillä. Esimerkiksi metsätaloudessa kvartaali kestää 25 vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että menneisyydessä tehdyt valinnat näkyvät nyt, ja nykyisin tehtävät valinnat vasta vuosikymmenten päästä.

Ilmastoasioita pitäisikin ajatella ja niistä keskustella ylisukupolvisesti. Keskustelijat totesivat, että ehkä juuri ylisukupolvinen ajattelu on oikeudenmukaisuutta ja erilaisia, taloudellisia, ekologisia ja kulttuurisia päämääriä yhdistävä tekijä.

Kaksi tuntia kestänyt keskustelu oli vilkasta ja sisälsi monenlaisia, toisistaan eriäviäkin mielipiteitä. Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että on arvokasta, kun eri näkemyksiä ja aloja edustavat ihmiset kokoontuvat yhteen keskustelemaan ja ennen kaikkea kuuntelemaan toisiaan. Kasvokkain on helpompaa löytää eriävistäkin näkemyksistä myös yhdistäviä tekijöitä.

HiiliVie on Maa- ja metsätalousministeriön Nappaa hiilestä kiinni- ohjelman rahoittama hanke, jossa kehitetään maankäyttösektorin ilmastotoimia ja ilmastokestävyyttä. Toteuttajina ovat Savonia-ammattikorkeakoulu, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, ja Itä-Suomen yliopisto.