Hengityselinsairaudet kuuluvat maailman yleisimpiin tarttumattomien tautien luokkiin (GBD 2017 Disease and Injury Incidence and Prevalence Collaborators 2018) ja niitä sairastaa miljoonia ihmisiä (GBD Chronic Respiratory Disease Collaborators 2020). Hengityselimistön sairauksia pidetään merkittävänä sosiaalisena ja terveydellisenä huolenaiheena, johon liittyy huomattava taloudellinen taakka (Iheanacho ym. 2020; Nurmagambetov ym. 2018).

Hengityselinsairauksia ovat krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus (COPD) ja astma. Krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus (COPD) on krooninen hengityselinsairaus, jolle on tyypillistä salakavala eteneminen, hengitystieoireet, kuten esimerkiksi hengenahdistus, yskä ja/tai yskösten tuotanto ja ilmavirran rajoittuminen (Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease. 2018). Vastaavasti astman patofysiologialle on ominaista hengitysteiden tukkeutuminen, yliherkkyys ja tulehdus, jotka esiintyvät millä tahansa seuraavien oireiden yhdistelmällä: hengityksen vinkuminen, hengenahdistus, yskä, rintakehän ahtaus ja liman erittyminen (Armeftis ym. 2023; GINA 2019).

Liikuntaharjoittelu hengityselinsairauksien kuntoutuksessa

Liikuntaharjoittelu on hengityselinsairauksia sairastavien keskeinen kuntoutuksen elementti. Ylivoimaisesti eniten on tutkittu liikunnallisen kuntoutuksen vaikutuksia keuhkoahtaumatautia sairastavilla henkilöillä, mutta tutkimusnäyttö etenee myös muiden keuhkosairauksien osalta. Keuhkoahtaumatautipotilaan kuntoutuksen tulee perustua tavoitteelliseen liikuntaharjoitteluun ja tähdätä pysyvästi aktiivisempaan elämäntapaan (Keuhkoahtaumatauti: Käypä hoito -suositus, 2020). European Respiratory Society ja American Thoracic Society päivittävät säännöllisesti liikunnallisen kuntoutuksen suosituksia kroonisesti keuhkosairaille. Suosituksessa ohjataan harjoittamaan kestävyyskuntoa kolme kertaa viikossa, vähintään 30 minuutin ajan, 60 % tai yli oiremaksimista sekä tekemään ylä- että alaraajojen voima- ja kestävyysharjoittelu 6–12 toistoa, 2–4 sarjoina, 50–85 % teholla maksivoimasta. Tällä ohjeistuksella on saatu parhaat tulokset liikunnallisen kuntoutuksen vaikutuksista. Suosituksessa todetaan myös, että rankka harjoitus tuo tulosta, mutta vaadittaessa voidaan tyytyvä vähempäänkin. (Spruit ym 2013.) Esimerkiksi keuhkoahtaumatautia sairastavien liikunnallinen elämäntapa, joka pitää sisällään 2 tuntia viikossa hengästyttävää kävelyä tai pyöräilyä, vähentää 30–40 % sairaalahoidon tai kuolleisuuden riskiä (Garcia-Aymerich ym. 2006).

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa Valtakunnalliset lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisen perusteet -oppaassa todetaan, että keuhkosairauksissa tarvitaan usein kuntoutusta tai kuntoutuksen asiantuntijan ohjausta ja neuvontaa. Erityisesti kansansairauksien kohdalla korostuvat matalan kynnyksen hyvinvointivalmennus ja ennaltaehkäisevä, oikein ajoitettu sekä riittävän aikainen kuntoutusohjaus. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2022.) Liikuntaharjoitteluun ja siihen ohjaamiseen kannattaa panostaa sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Pohjois-Savon alueella on menossa kaksi tutkimus- ja kehittämishanketta, joiden molempien tavoitteena on edistää hengityselinsairauksia sarastavien henkilöiden työ- ja toimintakykyä sekä elämänlaatua. Seuraavaksi esittelemme näitä tarkemmin.

KATit LIIKKEELLE eli Keuhkoahtaumatautipotilaan Liikunnallinen Kuntoutus -kehittämishanke

Vuonna 2024 alkoi KATit LIIKKEELLE -kehittämishanke Pohjois-Savon hyvinvointialueella Kuopion Seudun Hengityssäätiön tukemana. Hankkeen tavoitteena on edistää keuhkoahtaumatautia sairastavien liikkumista Pohjois-Savossa. Keuhkoahtaumatautia sairastavat tarvitsevat usein liikuntaohjausta ja -neuvontaa matalalla kynnyksellä ja oikein ajoitettuna. Kehitystyö on kohdistunut erityisesti siihen, miten edistetään keuhkoahtaumatautia sairastavien ohjautumista liikunnan pariin. Tätä ohjausta toteuttavat terveydenhuollon ammattilaisten lisäksi muun muassa kuntien liikunnanohjaajat ja järjestöjen toimijat.

Hankkeen toiminnat alkoivat nykytilakartoituksella, jossa toteutettiin 34 puhelinhaastattelua Pohjois-Savon hyvinvointialueen sote-asemien keuhkosairaiden omahoito-ohjausta toteuttaville hoitajille sekä sote-asemien fysioterapeuteille. Kaikki haastatellut ammattilaiset pitivät liikunnallista kuntoutusta ja asiakkaiden ohjaamista liikkumiseen tärkeänä osana sairauden hyvää hoitoa. Kartoituksessa havaittiin suuria paikkakuntakohtaisia eroja siinä, kuinka liikuntaohjausta toteutetaan ja millaisia palveluja alueilla on. Eroja on eri terveydenhuoltoalan ammattilaisten yhteistyössä ja siinä, miten asiakkaita ohjataan rinnakkaistoimijoiden, kuten kunnan liikuntatoimen, KELAn tai potilasjärjestöjen, palveluiden pariin. Kartoituksessa korostui terveydenhuoltoalan ammattilaisten halu ohjata asiakasta kokonaisvaltaisesti. Vaikka keuhkoahtaumatautipotilas ei ohjaudu vastaanotolle kyseisen sairauden takia, vastaanotolla huomioidaan myös keuhkoahtaumataudin omahoito esimerkiksi ohjaamalla lääkkeenottotekniikkaa tai keskustelemalla arjessa pärjäämisestä toimintakykyä rajoittavan keuhkosairauden kanssa.

Hankkeen aikana toteutui monitoimijainen koulutuskiertue Pohjois-Savon sote-keskuksiin. Vuoden aikana järjestettiin 12 koulutusta, joilla tavoitettiin lähi- ja/tai etäkontaktissa yli 200 terveydenhuoltoalan ammattilaista. Tiiviit koulutukset sisälsivät tietoa liikunnan vaikutuksista keuhkoahtaumatautia sairastavan henkilön sairauden ennusteeseen ja käytännön vinkkejä siihen, miten jokainen ammattilainen voi toteuttaa ohjausta ja motivoida asiakasta liikkumaan.

Moniammatillisena kehitystyönä rakentui KATit LIIKKEELLE -kuntoutusmalli, jonka tarkoituksena on yhtenäistää terveydenhuoltoalan ammattilaisten potilasohjausta. Liikunnallinen kuntoutusmalli sisältää materiaalia asiakkaille, lääkäreille, hoitajille ja fysioterapeuteille ja ohjeistaa moniammatillisesti potilaiden lähettämisen liikunnallisen kuntoutuksen pariin (KATit LIIKKEELLE -malli 2024). Kuvassa yksi on esitetty pähkinänkuoressa mallin liikuntasuositus.

Mallista löytää hyviä harjoitusohjeita tai vinkkejä, mistä saa tukea liikkumiseen. Kehittämishankkeen yhtenä tuotoksena on valmistunut yhteistyössä Hengitysliiton kanssa ytimekäs potilasohje: Miten liikun, kun minulla on keuhkoahtaumatauti? (a.d.).

Syksyllä 2024 kehittämisessä on painottunut verkostoitumiskäynnit, joita toteutui 17 kpl. Paikalla on ollut osallistujia terveydenhuollosta, kuntien liikuntatoimista, kansalaisopistoista ja järjestöistä. Työpajoissa on keskusteltu soveltavan liikunnan mahdollisuuksista paikkakunnalla jakaen tietoa ja käytänteitä sekä nostaen esille yhteistyön onnistumisia ja solmukohtia. Työpajoissa on avattu, millaista taloudellista tukea on saatavilla esimerkiksi vähävaraisilla liikkumiseen sekä millaista tukea eri palvelut tarjoavat liikunnan toteutuksen tueksi.

MIOLI Liikunnallista harjoittelua astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastaville 

Pohjois-Savon alueella toteutetaan vuosina 2023–2026 Mitattu ja ohjattu liikuntapalvelu (MIOLI) interventiotutkimusta. Tutkimus kohdentuu ikääntyneisiin, joilla on hengitys- ja verenkiertoelimistön sairauksia ja sen tavoitteena on lisätä osallistujien liikunta- ja arkiaktiivisuutta sekä parantaa toimintakykyä ja elämänlaatua. Tätä tutkimusta rahoittaa Kuopion Seudun Hengityssäätiö ja OLVI-säätiö. Tutkimusta toteutetaan yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksen, Itä-Suomen yliopiston, Kuopion seudun Hengitysyhdistyksen ja Jyväskylän yliopiston kanssa.

Tutkimus koostuu kahdesta vaiheesta. Vaiheessa yksi keväällä 2024 on toteutettu liikunnallisia mini-interventioita eli liikuntatapahtumia eri puolilla Pohjois-Savoa. Tavoitteena mini-interventioissa on ollut liikunta- ja arkiaktiivisuuden lisääminen liikuntakokeilun ja neuvonnan avulla. Mini-interventiossa seurantamittaukset on toteutettu syksyllä 2024 ja viimeisset niistä tullaan toteuttamaan alkuvuodesta 2025. Liikuntatapahtumissa on muun muassa kerätty tutkimustietoa liikuntaa, toimintakykyyn ja palveluiden käyttöön liityen. Tämän lisäksi on toteutettu toimintakykytestejä muun muassa testattu tasapainoa, kevelykykyä ja lihasvoimaa. Liikuntatapahtumia on ollut toteuttamassa fysioterapian opiskelijoita Savonia-ammattikorkeakoulusta ja terveysliikunnan opiskelijoita Itä-Suomen yliopistosta (Kuva 2).

Tutkimuksen toisessa vaiheessa tullaan toteuttamaan satunnaistettu kontrolloitu liikuntainterventio. Tavoitteena on säännöllisen liikunta- ja arkiaktiivisuuden lisäämien 3kk kestävällä ryhmämuotoisella, ohjatulla liikuntainterventiolla. Kohderyhmänä ovat 55–80-vuotiaat Pohjois-Savossa asuvat, astmaa tai/ja keuhkoahtaumatautia sairastavat henkilöt, jotka ovat ilmoittaneet liikkuvansa liian vähän. Intervention vaikutuksia arvioidaan objektiivisilla ja subjektiivisilla fyysisen kunnon ja aktiivisuuden mittauksilla ennen intervention alkamista sekä heti ja 6 kk sen päättymisen jälkeen. Mittauksiin sisältyvät myös terveydentilan, toimintakyvyn, elämänlaadun ja palveluiden käytön arvioinnit. Vaiheen 2 liikuntainterventiotutkimukseen pyritään saamaan mukaan yhteensä 100 tutkittavaa. Interventioryhmään kuuluvien liikuntaharjoittelu sisältää yksilöllisen liikuntasuunnitelman laatimisen, sauvakävelyharjoittelua sekä tasapaino- ja lihasvoimaharjoittelua. Vertailuryhmään kuuluvia henkilöitä kehotetaan jatkamaan arkiaktiivisuuttaan ja liikuntaansa siten kuin ovat sitä aiemmin itsenäisesti toteuttaneet. Vertailuryhmään kuuluvat saavat liikuntaohjausta ja -neuvontaa interventioryhmään kuuluvien liikuntaintervention päätyttyä. Molempiin ryhmiin kuuluville tutkittaville tehdään lääkärintarkastus, laboratoriotutkimuksia, hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa mittaavia tutkimuksia sekä toimintakyvyn ja elämänlaadun mittaukset. Tutkimukseen tutkittavien rekrytointi on aloitettu loppuvuodesta 2024 ja rekrytointi jatkuu alkuvuodesta 2025.

Yhteenveto

Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategiassa nostetaan esille yritysten, järjestöjen ja muiden kumppanien kanssa tehtävä yhteistyö. Tässä monitoimijaisessa verkostossa rakennetaan toimivia yhteistyörakenteita ja toimintakäytäntöjä Pohjois-Savon asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. (Pohjois-Savon hyvinvointialue 2023.) On tärkeää nostaa esille liikuntaharjoittelu edistettäessä hengitysterveyttä. Pohjois-Savon alueella toteutettavissa kahdessa hankkeessa on sama tavoite, edistää hengityselimistön sairauksia sairastavien ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Hankkeet lähestyvät tavoitetta eri menetelmiä käyttäen. Molempia lähestymistapoja tarvitaan, jotta voidaan entistä paremmin saavuttaa tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamisessa korostuu myös hankkeiden välinen yhteistyö, josta molemmat hankkeet hyötyvät ja verkostot vahvistuvat. Näin pystymme entistä prammin Pohjois-Savossa edistämään arkiaktiivisuutta, keuhkosairauksien omahoitoa ja kuntoutusta.  

Kirjoittajat: 

Marja Äijö, TtT, gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja, MIOLI-tutkimushankkeen vastaava tutkija, Savonia-ammattikorkeakoulu 

Leena Hartikainen, ft, projektikoordinaattori, Pohjois-Savon hyvinvointialue 

Lähteet:

Armeftis C, Gratziou C, Siafakas N, Katsaounou P, Pana ZD, Bakakos P. An update on asthma diagnosis. Journal of Asthma 2023, 60:12, 2104-2110, https://doi.org/1080/02770903.2023.2228911

Garcia-Aymerich, J, Lange, P, Benet, M, Schnohr, P, Anto, J. 2006. Regular physical activity reduce hospital admission and mortality in chronic obstructive pulmonary disease: a population based cohort study. Thorax 2006, 31;61(9):772–778. https://doi.org/10.1136/thx.2006.060145

GBD Chronic Respiratory Disease Collaborators. Prevalence and attributable health burden of chronic respiratory diseases, 1990-2017: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2017. Lancet Respir Med 2020, 8(6):585-596. https://doi.org/10.1016/S2213-2600(20)30105-3

GBD 2017 Disease and Injury Incidence and Prevalence Collaborators. Global, regional, and national incidence, prevalence, and years lived with disability for 354 diseases and injuries for 195 countries and territories, 1990–2017: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2017. Lancet 2018, 392(10159):1789–858. https://doi.org/10.1016/S0140-6736(18)32279-7

GINA. Global strategy for asthma management and prevention. 2019. Viitattu 12.12.2024. Available at: https://ginasthma.org/wp-content/uploads/2019/06/GINA-2019-main-report-June-2019-wms.pdf

Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease. Global Strategy for the Diagnosis, Management and Prevention of Chronic Obstructive Pulmonary Disease. In. 2018. Viitattu: 18.12.2024. At available: https://goldcopd.org/wp-content/uploads/2017/11/GOLD-2018-v6.0-FINAL-revised-20-Nov_WMS.pdf

Iheanacho I, Zhang S, King D, Rizzo M, Ismaila AS. Economic Burden of Chronic Obstructive Pulmonary Disease (COPD): A Systematic Literature Review. Int J Chron Obstruct Pulmon Dis. 2020, 26(15):439-460. https://doi.org/10.2147/COPD.S234942

Nurmagambetov T, Kuwahara R, Garbe P. The Economic Burden of Asthma in the United States, 2008-2013. Ann Am Thorac Soc 2018, 15(3):348-356. https://doi.org/10.1513/AnnalsATS.201703-259OC

Katit liikkeelle malli. 2024. Viitattu 18.12.2024. Saatavissa: https://hoitoketjut.pshyvinvointialue.fi/documents/291045/0/KATit_LIIKKEELLLE_malli_2024.pdf/6b464b1a-de7c-f719-b755-922fb886232f?t=1728041709572

Keuhkoahtaumatauti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 11.12.2024). Saatavilla: www.kaypahoito.fi

Miten liikun, kun minulla on keuhkoahtaumatauti? (a.d.) Viitattu: 18.12.2024. Saatavilla: https://www.hengitysliitto.fi/wp-content/uploads/2024/09/Saavutettava_keuhkoahtaumatauti_liikunta.pdf

Pohjois-Savon hyvinvointialue 2023. Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategia. Viitattu 11.12.2024. Saatavilla: https://www.pshva.fi/media/pohjois-savon-hyvinvointialuee-strategia.pdf

Sosiaali- ja terveysministeriö 2022. Valtakunnalliset lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisen perusteet: Opas terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisille ja kuntoutuksen parissa työskenteleville. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022:17. Viitattu 11.12.2022. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5423-6

Spruit ym. An official American Thoracic Society/European Respiratory Society Statement: key concepts and advances in pulmonary rehabilitation. American Journal of Respiratory and Critical Care Medicine 2013, 188(8), 1011-1027. https://doi.org/10.1164/rccm.201309-1634ST