Jotta korkeakoulutus olisi aidosti monikulttuurista ja monimuotoista, viestinnän ja markkinoinnin merkitystä ei voi aliarvioida. Parhaimmillaan viestintä toimii yhteisöllisyyden rakentajana, siltana ihmisten välillä. Mutta miten varmistamme, että tavoitamme ja puhuttelemme erilaisista taustoista ja kulttuureista tulevia opiskelijoita? Palvelumuotoilun avulla saavutamme korkeakouluissa aliedustettujen kohderyhmien, kuten maahanmuuttajien ja romanien syvällisen ymmärtämisen.

Monikulttuurisuuden ja diversiteetin lisääminen korkeakouluissa edellyttää kohderyhmien erilaisten tarpeiden, toiveiden ja haasteiden syvällistä ymmärtämistä. Viestinnän ja markkinoinnin on oltava selkeää ja helposti saavutettavaa kaikille. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset opiskelijat tavoitetaan tehokkaimmin monikielisen viestinnän avulla sekä niissä kanavissa ja tapahtumissa, joissa heidän viiteryhmänsä luontaisesti liikkuvat.

On olennaista, että eri kulttuuriryhmät ovat näkyvästi ja tasapainoisesti edustettuina kaikessa korkeakoulun viestinnässä. Näin varmistetaan, että sisältö todella puhuttelee ja resonoi eri taustoista tulevien vastaanottajien kanssa. Samalla on tärkeää välttää stereotypioita, jotta viestintä pysyy inklusiivisena ja kunnioittavana.

Esimerkiksi Diakonia-ammattikorkeakoulussa (Diak) ja Savonia-ammattikorkeakoulussa (Savonia) kiinnitetään erityistä huomiota moninaisuuden vahvistamiseen, sosiaalisen osallisuuden lisäämiseen ja yhteiskunnalliseen integraatioon.

Arvot ja missio osana korkeakoulun arkea ja viestintää

Korkeakoulun arvot ja missio kannattaa tuoda esiin sekä viestinnässä että opiskeluarjessa. Viestinnän tulee olla linjassa sen kanssa, mitä korkeakoulu haluaa edustaa ja mitä se oikeasti on. Tasa-arvon ja monikulttuurisuuden arvot tulee elää todeksi joka päivä, jotta viestintä ja markkinointi on uskottavaa.

Viestinnän aitoutta ja läpinäkyvyyttä tehostaa esimerkiksi opiskelijoiden omat kokemukset ja tarinat, niitä kannattaa hyödyntää markkinoinnissa. Esimerkiksi Diakissa kiinnitetään erityistä huomiota viestinnän ja markkinoinnin inklusiivisuuteen ja monimuotoisuuteen. Eri sukupuolet ja kulttuuritaustat näkyvät Diakin jokapäiväisessä korkeakouluviestinnässä. Esimerkiksi romanitaustaiset henkilöt ovat luonteva osa korkeakoulun viestintää ja päivittäistä toimintaa, ja heitä on mukana sekä opiskelijoina että työntekijöinä.

Muotoilu osallisuuden ja monikulttuurisuuden edistäjänä

Kun tarkastellaan monikulttuuristen opintopolkujen kehittämistä, palvelumuotoilun rooli on keskeinen. Palvelumuotoilu tuo viestinnän ja markkinoinnin ohelle tarvittavan asiakasymmärryksen ja ihmislähtöisyyden. Ne ovat välttämättömiä, kun halutaan tavoittaa monimuotoisia kohderyhmiä ja lisätä osallisuutta. Palvelumuotoilun avulla saamme syvempää ymmärrystä erilaisista ryhmistä ja niiden tarpeistaan.

Palvelumuotoilussa keskiössä on ajatus siitä, että palvelut – tässä tapauksessa korkeakoulutuksen ja sen viestinnän prosessit – suunnitellaan yhdessä niiden käyttäjien kanssa. Tämä yhteiskehittäminen takaa sen, että monikulttuuristen ja aliedustettujen ryhmien näkökulmat tulevat aidosti huomioiduiksi ja osaksi palvelun kehitystä. Esimerkiksi työpajojen ja haastattelujen kautta saamme arvokasta tietoa siitä, miten eri taustoista tulevat opiskelijat kokevat korkeakouluviestinnän ja mitä parannuksia he toivoisivat siihen.

”You lost me already in the beginning!”

Monikulttuuriset opintopolut -hankkeessa (ESR) palvelumuotoilun menetelmiä käytetään suunnittelussa sekä käytännön testaamisessa. Esimerkiksi Savonia keskittyy erityisesti korkeakouluun hakemisvaiheeseen, jossa toteutetaan Non stop -työpajapilotteja. Niiden aikana palautetta kerätään systemaattisesti ja kehitystyö on jatkuvaa. Lopputuloksena on malli, jonka tavoite on madaltaa kynnystä hakea korkeakouluun.

Myös hankkeeseen tapahtumiin liittyvistä esitteistä on pyydetty palautetta maahanmuuttajataustaisilta henkilöiltä. “You lost me already in the beginning!” (suom. “Tipahdin kärryiltä jo heti alussa!”), kommentoi eräs suorasukaisesti hymy huulillaan. Esite oli hanketiimin sisäisesti tekemä ja se ei puhutellut kohderyhmän edustajia. Kommentti kiteytti sen, miksi muotoilu on niin tärkeää. Palautteen pohjalta esite muokattiin uusiksi, jotta viesti tulee ymmärretyksi.

Viestinnän ja muotoilun yhteisvoimaa

Palvelumuotoilun näkökulmasta korkeakoulujen tulisi panostaa erityisesti inklusiiviseen ja osallistavaan suunnitteluprosessiin, jossa viestintä ja palvelut muotoillaan yhdessä kohderyhmien kanssa. Tämä varmistaa, että kaikki viestinnän ja palveluiden käyttäjät tuntevat itsensä huomioiduiksi ja osallisiksi. Erityisesti korkeakouluille olisi hyödyllistä ottaa aiempaa enemmän käyttöön muotoilun menetelmiä, kuten asiakasprofiileja ja palvelupolut. Niiden avulla voidaan tarkastella viestinnän ja palveluiden saavutettavuutta ja osallisuutta entistä tarkemmin.

Näin muotoilun näkökulma voi tukea ja täydentää korkeakouluviestintää, tuoden mukaan käytännönläheisiä ja ihmiskeskeisiä ratkaisuja monikulttuurisuuden ja osallisuuden edistämiseksi.

Kirjoittajat:

Mariia Hämäläinen, TKI-asiantuntija, palvelumuotoilija

Mirjami Ritola, viestinnän asiantuntija

Tässä blogitekstissä on käytetty ChatGPT 4.0. -tekoälysovellusta tekstin kieliasun muokkaamiseen ja tekstin sujuvoittamiseen.

Tehdään yhdessä unelmista totta!

Monikulttuuriset opintopolut -hankkeessa (1.10.2023–30.9.2026) vahvistamme korkeakoulujen monikulttuurisuutta ja edistämme korkeakoulujen aliedustettujen opiskelijaryhmien, kuten maahanmuuttaneiden ja romanien koulutuspolkuja. Toteutamme hanketta Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa viiden korkeakoulun voimin.

Hankkeessa edistämme koulutuksessa aliedustettujen ryhmien koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Hankkeen päätoteuttaja on Diakonia-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajia ovat Itä-Suomen yliopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulu. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto plus Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta.

https://monikulttuurisetopintopolut.fi/