Viime vuosina käteen puettavien älylaitteiden suosio on kasvanut räjähdysmäisesti, ja ne ovat muodostuneet olennaiseksi osaksi monien ihmisten päivittäistä elämää. Nämä laitteet – älykellot, urheilukellot, aktiivisuusrannekkeet ja älysormukset – tarjoavat käyttäjilleen monipuolisia toimintoja, kuten askelmittauksen, sykkeen seurannan ja ilmoitusten vastaanottamisen. Savonia-ammattikorkeakoulun henkilökunnalle suunnatussa kyselytutkimuksessa selvitettiin, miten nämä laitteet vaikuttavat käyttäjiensä arkeen ja työelämään.

Tutkimuksen laati ja toteutti Hyvinvointi-tutkimusalan työryhmä, joka koostuu teknologian asiantuntijoista. Kysely suunnattiin Savonian henkilökunnalle, ja siihen vastasi yhteensä 29 henkilöä. Kysely sisälsi sekä monivalinta- että avoimia kysymyksiä. Ne käsittelivät käytössä olevia tai aikaisemmin käytössä olleita laitteita, laitteiden käyttövuosia, laitteiden vaikutuksia arkeen ja työhön sekä haasteita, joita käyttäjät ovat kohdanneet. Kyselyssä huomioitiin myös laitteiden tulevaisuudennäkymiä. Avoimien vastausten avulla pyrittiin saamaan syvällisempää tietoa käyttäjäkokemuksista. Vaikka otanta oli suhteellisen pieni, tulokset tarjosivat arvokasta tietoa älylaitteiden roolista modernissa työympäristössä ja niiden potentiaalista.

Kuva: Käytössä olevat älylaitteet

Kyselyn tulokset osoittivat, että älykellot olivat suosituin käteen puettava älylaite 62 %:n käyttöosuudella, minkä jälkeen seurasivat urheilukellot ja aktiivisuusrannekkeet 50 %:n osuudella. Älysormuksia käytti 17 % vastaajista. Käyttövuosien keskiarvo laitteille oli 3,5 vuotta. Taloudellista panosta laitteisiin oli laitettu viimeisen kahden vuoden aikana 0–1400 €/hlö, ja rahallinen keskiarvo oli hieman alle 400 €.

Käteen puettavien älylaitteiden positiiviset vaikutukset arkeen ja työhön olivat selvästi nähtävissä kyselyn vastauksissa. Laitteet lisäsivät aktiivisuutta ja auttoivat huomioimaan omaa terveyttä yli puolella vastaajista. Merkittävää vaikutusta on ollut myös parempien valintojen tekemisen ohjauksessa sekä elämään vaikuttavien tekijöiden muutoksella, kuten unirytmillä.

Kuva: Kyselytutkimuksen tulokset

Hyödyt

Hyötyjä kysyttäessä erityisesti liikunnan seuranta nousi esiin. Vastaajat kertoivat, että heidän on helppo varmistaa liikkuvansa riittävästi niin treenien pituuden kuin treenikertojen määränkin osalta. Tämä auttaa heitä säilyttämään tai parantamaan fyysistä kuntoaan ja terveyttään. Lisäksi laitteiden antama data, kuten päivittäiset liikunta- ja unitiedot, auttavat vastaajia keskittymään ja parantamaan omaa suorituskykyään sekä fokusointiaan.

Laitteiden tarjoama palautteenanto ja seuranta ovat keskeinen hyöty. Näiden avulla voidaan peilata omia tuntemuksia mittausdataan, mikä puolestaan auttaa ymmärtämään kehon signaaleja paremmin. Tämä voi johtaa tehokkaampiin treeneihin, parempaan unen laatuun ja yleiseen terveyden paranemiseen. Älylaitteiden ansiosta vastaajat kiinnittävät myös enemmän huomiota omaan terveyteensä, kuten mahdollisiin poikkeamiin sykkeessä, unirytmissä tai verenpaineessa.

Kolmanneksi hyödyksi nousi käytännöllisyys. Esimerkiksi älykellon herätysvärinä auttaa heräämään lempeämmin, ja muistutukset tauoista tai liikunnan tarpeesta pitävät aktiivisempina päivän aikana. Lisäksi monipuoliset ominaisuudet, kuten puheluiden ja viestien ilmoitukset, stressin seuranta ja jopa EKG-mittaukset, tekevät näistä laitteista osan vastaajien arkea.

Haasteet

Käteen puettavien älylaitteiden tarjoamat hyödyt ovat kiistattomat, mutta käyttöön liittyy myös haasteita. Tutkimuksen mukaan 52 % vastaajista on kohdannut ongelmia näiden laitteiden kanssa, mikä osoittaa, että vaikka laitteet ovat teknologisesti edistyneitä, niiden käytettävyys ja vaikutus arkielämään eivät ole aina ongelmatonta.

Energian kulutus on merkittävä haaste, sillä 73 % kohtaamistaan ongelmista liittyi laitteiden akun kestoon. Tämä on merkittävä este laitteiden jatkuvalle ja tehokkaalle käytölle, sillä jatkuva tarve ladata laitteita voi vähentää niiden käyttöhalukkuutta ja -mahdollisuuksia. Lisäksi, kun laitteet vaativat usein lataamista, se voi rajoittaa niiden hyödyllisyyttä seurantaan ja tavoitteiden saavuttamiseen.

Yli puolet vastaajista koki käyttöönoton haasteita. Nämä haasteet voivat sisältää vaikeuksia laitteiden asettamisessa, ohjelmistopäivityksiä tai yhteensopivuusongelmia muiden laitteiden kanssa. Käyttäjäkokemuksen monimutkaistuminen voi heikentää motivaatiota laitteen käyttöönottoon ja käyttämiseen, erityisesti vähemmän teknologisesti taitavien käyttäjien keskuudessa.

Tekniset ongelmat, kuten synkronointivirheet, sensorien epätarkkuudet tai ohjelmiston kaatumiset nousivat esiin avoimissa vastauksissa. Nämä haasteet voivat heikentää laitteiden luotettavuutta ja vähentää käyttäjien luottamusta laitteen antamiin tietoihin, mikä puolestaan voi vaikuttaa laitteen käyttöön motivointiin.

Monille käyttäjille älylaitteiden jatkuva läsnäolo ja seuranta voivat tuntua liiallisilta ja jopa orjuuttavilta. Jatkuva seuranta ja ilmoitukset voivat luoda painetta olla jatkuvasti aktiivinen tai seurata unta, mikä voi johtaa stressiin ja ahdistukseen. Laitteiden aiheuttama psykologinen paine voi vähentää niiden positiivisia vaikutuksia ja jopa johtaa negatiivisiin terveysvaikutuksiin.

Ratkaisuehdotukset

Akun keston parantamiseksi ratkaisuksi neuvotaan WiFin ja Bluetoothin poistamista käytöstä, mikä pidentää laitteen akun kestoa. Vaikka tämä vaatii muistamista ja suunnittelua latausaikataulun suhteen, se on auttanut välttämään jatkuvan lataustarpeen. Toiset ovat siirtyneet käyttämään laitteita, joilla on pidempi akunkesto. Joillekin käyttäjille ratkaisu on ollut älykellon käytön lopettaminen kokonaan ja siirtyminen perinteisiin kelloihin, jotka eivät vaadi latausta. Tämä valinta heijastaa halua vähentää teknologian vaikutusta päivittäiseen elämään ja keskittyä enemmän hetkessä elämiseen ilman jatkuvaa tiedon tulvaa.

Vastaajat ovat etsineet vaihtoehtoisia sovelluksia laitteidensa rajoitusten kiertämiseksi, vaikka yhteensopivuusongelmat muiden laitteiden tai terveyssovellusten kanssa voivat tehdä tästä haastavaa. Laitteiden valmistajien pyrkimys lukita käyttäjät omiin sovelluksiinsa on tehnyt kolmansien osapuolten sovellusten käytön vaikeammaksi. Tästä huolimatta jotkut ovat löytäneet toimivia ratkaisuja, vaikka se vaatiikin lisätyötä ja sopeutumista.

Osa vastaajista on hyväksynyt, että tietyt haasteet ovat väistämättömiä ja oppinut elämään niiden kanssa. Tämä voi tarkoittaa rutiinien kehittämistä laitteen lataamiseksi tai päivitysten hallinnoimiseksi, sekä teknisen tuen tai laitteen vaihdon hyväksymistä osana älylaitteiden käyttöä.

Tätä tukee myös MDPI:n artikkeli (lähde: https://www.mdpi.com/1424-8220/22/22/8599 ) “Past, Present and Future of Research on Wearable Technologies for Healthcare: A Bibliometric Analysis Using Scopus”, joka tarjoaa kattavan katsauksen käteen puettavien teknologioiden kehitykseen ja soveltamiseen terveydenhuollossa. Artikkelissa kerrotaan, miten viime vuosina on siirrytty teknologian insinööritieteellisestä kehittämisestä kohti terveyden ja hyvinvoinnin seurantateknologioita. Siinä käsitellään myös käteen puettavien laitteiden tärkeyttä yksilöllisessä terveydenhuollossa ja niiden käsitteellistä kehitystä, mukaan lukien laitteiden toiminnallisuuden, luotettavuuden ja yksityisyydensuojan parantamisen haasteet. MDPI:n artikkelin löydökset tarjoavat tieteellistä näyttöä, joka on linjassa Savonian henkilökunnan käyttökokemuksien kanssa, korostaen käteen puettavien teknologioiden merkitystä terveyden seurannassa ja henkilökohtaisessa hyvinvoinnissa.

Tulevaisuudennäkymiä

Vastaajat ovat yhtä mieltä siitä, että älylaitteiden rooli ihmisten elämässä on kasvussa. Teknologian kehittyessä ja yleistyessä sekä ihmisten tietoisuuden kasvaessa omasta hyvinvoinnistaan, älylaitteet tulevat entistä enemmän integroitumaan jokapäiväiseen elämään. Ne tulevat olemaan kuin hyvä renki auttaen, tukien ja tehostaen ihmisten arkea.

Vastaajat nostavat esiin älylaitteiden koon. Laitteet kehittyvät pienemmiksi ja huomaamattomammiksi, ehkä joskus implantteina, mikä tekee niiden käytöstä entistä mukavampaa ja vähemmän häiritsevää. Terveystoiminnot paranevat, tulevat tarkemmiksi ja laajenevat kattamaan yhä useampia terveysparametreja, kuten jatkuvaa glukoosin seurantaa diabeetikoille. Myös biohakkerointi nähdään kasvavan, eli oman kehon ja mielen optimointi teknologian avulla.

Datan kerääminen kasvaa ja analysointi monipuolistuu. Datan hyödyntäminen voisi vaikuttaa tulevaisuudessa esimerkiksi vakuutusten hinnoitteluun tarjoamalla aktiivisesti liikkuville edullisempia hintoja. Toisaalta vastaajia mietityttää myös tietoturva ja yksityisyydensuoja, joka voi vähentää käyttäjiä. Kuitenkin datan käyttö terveydenhuollossa ja sairauksien ennaltaehkäisyssä voi olla merkittävässä roolissa tulevaisuudessa. Datan avulla voidaan tarjota yksilöllisempää hoitoa ja seurantaa, mikä parantaa terveydenhuollon tehokkuutta ja potilaiden elämänlaatua.

Yhteenveto

Älylaitteiden tulevaisuus näyttää lupaavalta. Niiden käytön odotetaan laajenevan merkittävästi, ja keskeiset haasteet, kuten akun kesto ja laitteiden kompaktius, ovat ratkaisun äärellä nykyisen kehitysvauhdin ansiosta. Tämä kehitys lupaa parempaa käyttökokemusta ja laajempaa hyödynnettävyyttä älylaitteille arkielämässä. Teknologian jatkuva parantaminen ja innovaatiot takaavat, että älylaitteet pysyvät olennaisena osana ihmisten elämää, auttaen heitä saavuttamaan paremman elämänlaadun ja hyvinvoinnin. Käyttäjien on kuitenkin tärkeä muistaa, että laitteiden tarkoitus on tukea, ei hallita elämää. On hyödyllistä asettaa selkeät rajat laitteen käytölle ja muistuttaa itselleen, että teknologia on väline, ei päämäärä.

Kirjoittajat:

Hyvinvointi-tutkimusala, TKI-asiantuntijat

Jaana Konttinen

Sami Partanen

Kuva: Adobe Stock