Savonia-artikkeli: Inhimillinen kärsimys tarvitsee myötätuntoista kohtaamista
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Savonia-ammattikorkeakoulu aloitti syyskuussa Traumatietoisen lähestymistavan avoimet koulutukset osana Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0 -hanketta. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.
Ensimmäisenä käynnistyi Traumatietoisuutta työntekijöille -koulutus, joka on suunnattu eri alojen ammattilaisille ja erityisesti työyhteisöille. Ensi vuoden alussa käynnistyy Traumatietoisuutta esihenkilöille -koulutus.
Kokonaisuus on suunniteltu hyvin käytännönläheiseksi. Koulutuksen ytimessä on ajatus, että traumatietoinen kohtaaminen vahvistaa ymmärrystä ja myötätuntoa itseä sekä muita kohtaan. Näin myös työyhteisöistä voi kehittyä psykologisesti turvallisempia.
Kun työntekijät ymmärtävät haavoittavien kokemusten vaikutuksia, he pystyvät kohtaamaan asiakkaansa ja kollegansa myötätuntoisemmin.
Pahoinvoinnin juurisyitä ei aina tunnisteta
Koulutuksen asiantuntijasisällöistä ovat vastanneet terapeutti ja traumakouluttaja Kati Sarvela sekä lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mia Tapiola.
Koulutuksen ovat rakentaneet ja kouluttajina toimivat Savonia-ammattikorkeakoulun lehtorit Hanna Seppänen ja Mari Tuppurainen sekä TKI-asiantuntija Milka Kumpu.
Traumatietoinen näkökulma nousi Suomessa sote-alan keskusteluun noin kymmenen vuotta sitten.
Tuolloin Kati Sarvela ja sosiaalityöntekijä Johanna Linner Matikka edistivät tietoisuutta teemasta vielä omilla tahoillaan. Vuonna 2021 he alkoivat yhdessä järjestää kaikille avoimia ja maksuttomia Trauma Summit -verkkotapahtumia.
Nyt Johanna Linner Matikka työstää väitöstutkimusta lähisuhdeväkivallasta toipumisesta. Traumainformoitu-käsite viittaa laajaan paradigmaan. Yhdessä erikoissosiaalityöntekijä ja traumapsykoterapeutti Tiia Hipin kanssa hän on myös toimittanut artikkelikirjan Traumainformoitu työote (PS-kustannus, 2023).
– Osaamista aiheesta on tärkeä vahvistaa monista syistä. Kohtaan edelleen asiakastyössäni ihmisiä, jotka ovat altistuneet pitkään lähisuhdeväkivallalle tai seksuaaliselle väkivallalle. Tämä tuottaa laajaa oireilua, jonka juurisyitä ei palveluissa useinkaan tunnisteta, kertoo Linner Matikka.
Kaikki elämän haasteet eivät aiheuta traumoja
Pioneerityön jälkeen meneillään on traumatietoisuuden levittämisen toinen aalto. Linner Matikan mukaan esimerkiksi sosionomit ja sairaanhoitajat alkavat olla tietoisia traumoista ja niiden kytköksistä erilaiseen oireiluun kuten masennukseen ja ahdistuneisuuteen.
Ansiota tästä hän antaa erityisesti ketterille ammattikorkeakouluille, jotka ovat sisällyttäneet aiheen opetukseensa.
Puhe traumoista on siirtynyt arkikieleemme. Kaikki pettymykset, menetykset, kriisit, sydänsurut tai riidat eivät kuitenkaan tuota traumoja. Mutta jos ihmisen voimavarat ja palautumiskyvykkyys ylittyvät haavoittavan kokemuksen seurauksena, siitä voi seurata traumatisoitumista. Mikä voi näkyä arkea haittaavina oireina.
– Terveydenhoitoon tarvitaan vahvempaa osaamista pitkäaikaisen väkivallan tunnistamiseksi. Ellei juurisyitä tunnisteta, hoitotulokset jäävät heikoiksi, sanoo Linner Matikka.
Pitkäaikaisen altistuksen vaikutuksia ei tunneta riittävästi
Kompleksinen traumaperäinen stressihäiriö on seurausta pitkäaikaisesta toksiselle stressille altistumisesta. Se eroaa Suomenkin diagnostiikkaluokitukseen sisältyvästä traumaperäisestä stressihäiriöstä (PTSD – post-traumatic stress disorder), joka on tyypillisesti syntynyt yksittäisen tapahtuman seurauksena.
Pitkäaikaista altistumista on voinut tapahtua jo vauvaiästä alkaen. Jos vauvalle ei ole syntynyt kokemusta turvasta tai kokemus on murtunut, vaurion tunnistaminen ei-kielellisestä kehitysvaiheesta on hyvin haastavaa.
– Oireilun nykyinen diagnosointi masennukseksi, ahdistuneisuudeksi, kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi tai sijoittaminen neurokirjolle ei riitä. Suomalaisen psykiatrian ja terveydenhoidon olisi tunnustettava kompleksinen traumaperäinen stressihäiriö ja tarjota siihen hoitoa. Näin on tapahtunut jo monissa muissa maissa, sanoo Linner Matikka.
Pelkkä ammattilaisten tietoisuuden kasvattaminen aiheesta ei Linner Matikan mukaan kuitenkaan riitä.
– Syvä inhimillinen kärsimys tarvitsee aina myötätuntoisen kohtaamisen. Se vaatii aikaa ja luottamuksellisen suhteen. Se ei korjaudu yksin itsehoito-ohjeilla, määrittelee Linner Matikka.
Tähän laajempaan eri ammattiosaamisten vahvistamiseen ja hoitokäytäntöjen päivittämiseen pyrkii osaltaan vaikuttamaan myös Savonian koulutukset aiheesta. Ajankohdat avoimiin koulutuksiin päivittyvät hankkeen nettisivulle https://traumatietoisuus.savonia.fi/
Käsitteitä Johanna Linner Matikan mukaan:
- traumainformoitu työote (engl. trauma informed practice): poikkitieteellinen paradigma alan tutkimuksessa ja käytäntöjen kehittämisessä
- traumatietoinen lähestymistapa: puhekieleen muotoutunut käsite
- traumasensitiivinen: menetelmät ja käytännöt, jotka ohjaavat traumaa huomioon ottavaan työotteeseen
- traumafokusoitu: terapeuttinen menetelmä
https://www.iloajatoivoa.fi/courses/traumasummit2024
Kirjoittajat:
Kristiina Kuisma, viestintäasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Milka Kumpu, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Katariina Moilanen projektipäällikkö, Savonia-ammattikorkeakoulu
Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0 -hanke alkoi Savonian osalta 1.1.2024.
