Mikä tekee laitteesta, ohjelmistosta tai muusta teknisestä välineestä hyvinvointiteknologiaa? Voiko selvää rajanvetoa tehdä tai onko sellaiseen edes tarvetta? Savonian vahvuusalamme nimi oli useamman vuoden ”Soveltava hyvinvointiteknologia”, kunnes se vaihdettiin ”Hyvinvointi-tutkimusalaksi” (johon voi halutessaan lisätä ”kestävä ja älykäs” eteen). Alusta asti olemme käyneet ajoittain keskusteluja, mitä hyvinvointiteknologian käsite pitää sisällään ja onko vaikka jokin yksittäinen laite hyvinvointiteknologiaa.

Liittyviä käsitteitä

Hyvinvointiteknologia on mielenkiintoinen käsite. Sen käyttö on lisääntynyt Suomessa vuosituhannen vaihteesta lähtien ja merkitys muuttunut hieman vuosien saatossa. Käsite on käytössä laajalti suomen kielessä (ja muissa Pohjoismaissa), mutta lähin englanninkielinen vastine ”wellbeing technology” ei ole juurikaan tunnettu (Alakärppä, Ismo 2014). Englanninkielisessä maailmassa puhutaan enemmän lähikäsitteinä, kuten avustava teknologia (assistive technology), terveysteknologia (health technology) ja lääketieteellinen teknologia (medical technology). Muita lähikäsitteitä ovat mm. ikäteknologia (gerontechnology/age technology), turvateknologia (security technology), tekniset apuvälineet (technical aid) ja kuntoutusteknologia (rehabilitation technology).

Yllä mainituista esimerkiksi terveysteknologia ja hyvinvointiteknologia termejä käytetään usein ristiin ja näissä onkin päällekkäisyyttä, mutta näitä kahta termiä suositellaan pidettäväksi erillään (Sailab 2019). Terveysteknologia käsittelee erityisesti lääkinnällisiä laitteita, joita koskee oma lainsäädäntönsä ja sen mukanaan tuomat vaatimukset. Hyvinvointiteknologian laitteet voivat olla käytössä terveydenhuollon ulkopuolella esim. itsehoidollisessa yhteydessä. On hyvä huomata, että sama laite voi olla käyttöyhteydestä riippuen sekä hyvinvointiteknologiaa että terveysteknologiaa.

Ei ole yhtä määritelmää

Hyvinvointiteknologialle on kehitetty vuosien saatossa erilaisia määritelmiä eikä virallista määritelmää termille edelleenkään ole. Useissa lähteissä on käytetty määritelmää, joka Lahden ammattikorkeakoulun HYTKY-hankkeessa (Lahden ammattikorkeakoulu 2007) muotoiltiin seuraavasti: ”hyvinvointiteknologiaa ovat erilaiset tekniset ratkaisut, joilla ylläpidetään tai edistetään ihmisen elämänlaatua, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä”. Joissain määritelmissä korostetaan teknologiaa tarvitsevien henkilöiden arjessa selviytymistä ja näin ollen rajataan hyvinvointiteknologian käyttäjäkuntaa ikääntyneisiin ja muihin arjessa rajoitteita kokeviin, näiden omaisiin sekä terveydenhuollon ammattilaisiin.

Satakunnan ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä (Lilja, Kari 2017) todettiin määritelmät voitavan jakaa kolmeen ryhmään sen mukaan, lähtikö määritelmä käytetystä tekniikasta, kohderyhmästä vai tarkasteltiinko asiaa kokonaisvaltaisesti. Määritelmissä on eroavaisuutta myös siinä, nähdäänkö hyvinvointiteknologia kattokäsitteenä monille eri teknologioille (mm. ikäteknologia ja turvateknologia) vai onko se hierarkiassa saman tason käsite. Opinnäytetyössä päädyttiin seuraavaan koontimääritelmään: ”Hyvinvointiteknologia on monialaista ja poikkitieteellistä opetusta, tutkimusta ja kehitystä, jonka tavoitteena on edistää sellaisten teknisten ratkaisujen toteuttamista, asentamista ja käyttämistä, joiden avulla jokainen pystyy selviämään arjesta mahdollisimman itsenäisesti koko elämänsä ajan.”

Onko tämä hyvinvointiteknologiaa?

Riippuu käytetyn määritelmän kattavuudesta, voidaanko esimerkiksi jokin laite lukea hyvinvointiteknologiaksi vai ei. Yleistäen voidaan sanoa, että hyvinvointiteknologiaksi mielletään esim. useat tekniset apuvälineet, älykellot ja muut kädessä pidettävät mittaavat laitteet, sykemittarit, askelmittarit, kehon koostumusmittarit, kirkasvalolamput, kodin verenpainemittarit, lääkerobotit, kuulolaitteet ja vaikka sähkökäyttöiset hierontalaitteet. Entäs sitten hyvinvointia parantavat mobiilisovellukset, jumppalaitteet, ovihälyttimet, etähoitoratkaisut, keskusteleva tekoäly, älykotiratkaisut, VR-rentoutussovellukset, pyörätuoli, juoksumatto tai terapiarobotit? Rajanveto alkaa hämärtyä.

Voidaanko digitaaliset sovellukset laskea hyvinvointiteknologiaksi? Teknologian käsitteen voidaan sanoa pitävän sisällään myös digitaaliset ratkaisut ja nämä itse asiassa nähdään yleensä merkittävänä osana hyvinvointiteknologian kenttää. Pitääkö teknologian sitten olla miten kehittynyttä, eli voiko vaikka jumppakemppi olla hyvinvointiteknologiaa? Monissa tapauksissa tällaiset rajataan määritelmän ulkopuolelle ja vaaditaan teknologialta jonkin tason kehittyneisyyttä ja/tai digitaalisuutta.

Kuinka sitten tavalliset teknologiset laitteet, kuten televisio, älypuhelin, VR-lasit, pelikonsolit, robotit tai vaikka ihonhoitolaitteet luokitellaan? Voiko esimerkiksi pelikonsolia pitää hyvinvointiteknologiana, jos sitä passiivisen pelaamisen sijasta käytetäänkin vaikka kuntoilun tukena? Voisiko näissä riippua laitteen käyttöyhteydestä, onko se hyvinvointiteknologiaa? Kuten huomataan, on usein vaikea vetää rajaa hyvinvointiteknologian ja muun teknologian välille, varsinkin jos käytetään hyvin laveaa määritelmää.

Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen Pohjoismainen hyvinvointikeskus on julkaissut vuonna 2017 työkalupakin, jonka tarkoitus on helpottaa hyvinvointiteknologiaan liittyvien projektien toteutusta pohjoismaisissa kunnissa. Pohjoismaiden hyvinvointikeskuksella ei ole käytössä virallista määritelmää hyvinvointiteknologialle, mutta sivustollaan he antavat listauksen hyvinvointiteknologian esimerkeistä erityisesti kuntien tarjoamien palveluiden näkökulmasta (Pohjoismainen hyvinvointikeskus). Teknologiaa voidaan käyttää esimerkiksi asiakkaan turvallisuuden, toimintakyvyn, osallisuuden ja omavaraisuuden tukemiseen.

Savonian osatoteuttamassa Weltech-hankkeessa (Kaija-Kortelainen, Kekäläinen & Kinnunen 2018) hyvinvointiteknologia jaoteltiin seuraaviin osa-alueisiin: apuvälineteknologia, kommunikaatio- ja informaatioteknologia, sosiaalinen teknologia, turvateknologia, asiakas- ja potilastietojärjestelmät, viriketeknologia ja robotiikka. Kyseessä on vain yksi mahdollinen jaottelu. Alla olevassa kuvassa on joitain esimerkkejä tavanomaisista hyvinvointiteknologialaitteista.

Yhteenveto

Hyödyllisimmillään hyvinvointiteknologia on käsitteenä ehkä silloin, kun sitä käytetään lavearajaisena kattokäsitteenä monille liittyville käsitteille, kuten terveysteknologia, ikäteknologia, avustava teknologia, turvaratkaisut, älykotiratkaisut, puettava teknologia, kuntoutusteknologia, etäterveydenhuolto sekä muut digitaaliset terveydenhuollon ratkaisut. Yhteys sosiaali- ja terveydenhuoltoon on käsitteessä oleellista, vaikkakin monet ratkaisut ovat hyödynnettävissä myös itsehoidollisesti henkilökohtaisen hyvinvoinnin parantamiseen. Toisaalta suoraan terveydenhuoltoon liittyvissä ratkaisuissa on yleensä selkeämpää puhua vaikka terveysteknologiasta tai muusta tarkemmin rajatusta käsitteestä.

Hyvinvointiteknologiaa kehitetään erityisesti arjessa haasteita kokeville kohderyhmille, kuten ikääntyneille ja eri tavoin vajaakuntoisille henkilöille sekä näiden omaisille. Perusterveet kansalaisetkin voivat hyötyä hyvinvointiteknologian arkeen tuomista helpotuksista.

Kirjoittajat:

Hyvinvointi-tutkimusala, TKI-asiantuntijat

Jesse Honkanen, jesse.honkanen@savonia.fi

Heli Kekäläinen, heli.kekalainen@savonia.fi

Kimmo Pakarinen, kimmo.pakarinen@savonia.fi

Lähteet

Alakärppä, Ismo 2014. Teknologiasta käytäntöihin: käytäntöteoreettinen malli hyvinvointiteknologian hyväksyttävyyden arviointiin. Lapin yliopisto. Väitöskirja.

Sailab – MedTech Finland ry 2019. Mitä on terveysteknologia? Opas. https://www.sailab.fi/wp-content/uploads/2019/09/mitaterveysteknologiaon_opas.pdf. Viitattu 18.6.2024

Lahden ammattikorkeakoulu 2007. Hyvinvointiteknologia sosiaali- ja terveysalalla: hyöty vai haitta? Artikkelikokoelma.

Lilja, Kari 2017. Hyvinvointiteknologian määritelmää ja eettisiä perusteita etsimässä. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.

Pohjoismainen hyvinvointikeskus. Hyvinvointiteknologia. Verkkosivut. https://nordicwelfare.org/fi/hyvinvointipolitiikka/ Viitattu 18.6.2024

Kaija-Kortelainen, Minna, Kekäläinen, Heli, Kinnunen, Anu 2018. Teknologiakartoitus: Hyvinvointiteknologian koulutustuote; käyttöönoton ja käytön koulutus WelTech-hanke 2018-2019. Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja.

Kuvituskuva Adobe Stock