Maatalous on perinteisesti nojannut fyysiseen tuotantoon, kuten viljaan, lihaan ja maitotuotteisiin. Nyt digitalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia, jotka voivat mullistaa alaa. Datatalous, eli tiedon hyödyntäminen ja kaupallistaminen, nousee tärkeäksi osaksi maatilojen tulevaisuutta

Mitä datatalous tarkoittaa?

Datatalous on tiedon keräämistä, analysointia ja hyödyntämistä liiketoiminnan kehittämiseen. Maataloudessa dataa voidaan hyödyntää monin tavoin esimerkiksi tuotannon optimoinnissa. Satelliittidatan, anturiteknologioiden ja sääennusteiden avulla voidaan optimoida kylvöjä, lannoituksia ja sadonkorjuuta. Kuluttajatrendien ennustamisessa markkinadata auttaa ennustamaan kysyntää ja hinnoittelua. Maatiloilla kerätty tieto – esimerkiksi satomäärät, maaperän koostumus ja koneiden suorituskyky – voi olla arvokasta tietoa paitsi tilalle itselleen, myös muille toimijoille, kuten tutkimuslaitoksille, teknologiayrityksille ja jalostajille. Tämä avaa uusia liiketoimintamalleja, joissa tieto itsessään muuttuu kaupalliseksi tuotteeksi.

Miten datasta luodaan arvoa?

Talousnäkökulmasta katsottuna datataloudessa arvo syntyy siitä, että tieto auttaa tekemään parempia päätöksiä ja innovoimaan uusia toimintamalleja. Maatilayrityksille tämä voi tarkoittaa uusia tulovirtoja, kustannussäästöjä tai jopa uusien rahoitusmahdollisuuksien laajentumista. Tiloilla kerätty data voidaan myydä esimerkiksi teknologiayrityksille, jotka kehittävät täsmäviljelyratkaisuja. Kustannussäästöjä syntyy, kun hyvin analysoitu data voi vähentää resurssien, kuten veden, torjunta-aineiden, lannoitteiden ja muiden tuotantopanosten käyttöä. Rahoitusmahdollisuuksien laajentumisessa laajempaan ja tarkempaan tietoon perustuvat raportit parantavat tilan houkuttelevuutta investoijille ja näin avata uusia rahoitusmalleja. Tärkeää on huomata, että datan kaupallistaminen edellyttää selkeitä sopimuksia ja ymmärrystä tiedon omistajuudesta. Monet maatilat toimivat yhteistyössä teknologiatoimittajien kanssa, mutta ilman yhteisiä sopimuksia voi olla epäselvää, kuka omistaa tuotetun tiedon ja mihinkä (kaikkeen) sitä käytetään datan tuottajan tietämättä.

Johtamisen rooli datatalouden hyödyntämisessä?

Maatilojen siirtyminen datatalouteen vaatii uudenlaista johtamisosaamista. Johtamisen näkökulmasta keskeisiä haasteita ja mahdollisuuksia ovat strateginen ajattelu, osaamisen kehittäminen ja verkostojen hallinta. Strategisessa ajattelussa tilan johdon on tunnistettava, mitä dataa kerätään, miten sitä hyödynnetään ja kuka siitä hyötyy. Osaamisen kehittämisessä maatalous on perinteisesti keskittynyt fyysiseen tuotantoon, mutta datan hyödyntämisen lisääntyminen edellyttää koulutusta ja teknologisten ratkaisujen ymmärrystä. Maatalouden datatalous toimii verkostoissa, joissa tietoa jaetaan eri toimijoiden kesken, mikä edellyttää luottamusta ja yhteistyön hallintaa, verkostojen hallintaa. Esimerkiksi yhteistyö datan analysoinnissa voi olla kallista ja aikaa vievää. Toisaalta, kun johtamisessa otetaan käyttöön digitaalisia ratkaisuja, on mahdollista saavuttaa tehokkuutta ja kilpailuetua.

Kyberturvallisuus datataloudessa

Maatilojen digitalisoituessa kyberturvallisuus nousee keskeiseksi riskitekijäksi. Tietomurrot voivat kohdistua arvokkaisiin tietoihin, kuten tuotanto- ja taloustietoihin. IoT-laitteet (esineiden internet) yhdistävät esimerkiksi anturit ja maatalouskoneet internetiin, mutta ne ovat alttiita kyberhyökkäyksille, koska ne käyttävät pilvipalveluita, tekoälyä ja analytiikkaa. Lisäksi maatilojen data voi sisältää henkilötietoja, kuten nimiä ja osoitteita, mikä korostaa tietosuoja-asetusten noudattamisen tärkeyttä. Kyberturvallisuutta voi parantaa esimerkiksi tilan työntekijöille säännöllisesti järjestettävillä tietoturvakoulutuksilla, joilla he oppivat turvallisia tapoja toimia datatalouden piirissä olevien tekijöiden kanssa. Myös teknologisten ratkaisujen auditointiin on syytä kiinnittää huomiota, sillä ulkopuolinen toimija voi päästä käsiksi esimerkiksi huonosti päivitetyn ja suojatun lypsyrobotin käyttöjärjestelmään. Kaikki käytössä olevat laitteet ja ohjelmistot on päivitettävä ja niiden turvallisuus tarkistettava säännöllisesti. Varovaisuudesta ja riskitekijöiden huomioinnista huolimatta yllättäviä ja ikäviäkin asioita voi tapahtua. Maatilat voivat varautua kyberhyökkäysten vaikutuksiin hankkimalla kybervakuutuksia ja laatimalla toimintaohjeet hyökkäystilanteisiin.

Tulevaisuuden näkymät?

Datatalous muuttaa maataloutta: anturiteknologiat, dronet ja tekoäly tekevät tuotannosta tarkempaa ja tehokkaampaa. Yhteistyö viljelijöiden, tutkijoiden ja teknologiayritysten välillä tuo uusia ratkaisuja. Lisäksi datan avulla voidaan vähentää resurssien kulutusta ja ympäristövaikutuksia, mikä tukee kestävää kehitystä. Johtopäätelmänä voitaneen sanoa, että datatalous avaa uusia ovia maataloudelle. Samalla se tuo mukanaan myös haasteita, kuten johtamisen uudistamisen ja kyberturvallisuuden varmistamisen. On siis tärkeää ymmärtää, että tulevaisuuden maatila ei ole pelkkä tuotantoyksikkö, vaan myös tietotalouden keskus, joka hyödyntäen dataa vastuullisesti ja tehokkaasti hyödyntäen saavuttaa uuden tason tuottavuudessa ja kestävyydessä. Tämä edellyttää paitsi teknologian ja osaamisen kehittämistä, myös strategista johtamista ja vahvaa turvallisuuskulttuuria. Datatalous ei ole vain työkalu; se on mahdollisuus muuttaa maatalouden perusrakenteita ja luoda uusia tulovirtoja niin tilan omistajille kuin koko yhteiskunnalle.

JTF-rahoitteinen Tulevaisuuden maatila -hanke pyrkii selvittämään ja selventämään datatalouden kiemuroita maatalouden parissa työskenteleville ja sidosryhmille. Hankkeen toteuttavat 2024–2025 yhteistyössä Ylä-Savon Ammattiopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Maitoyrittäjät.

Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Jarkko Partanen, TKI-asiantuntija