Viime vuosina työelämä on kokenut merkittäviä muutoksia, ja yksi suurimmista muutoksista on ollut etä- ja hybridityön yleistyminen. Toisilla aloilla työn tekemisestä on tullut hyvin joustavaa ja tämä joustavuus on luonnollisesti tuonut mukanaan sekä hyviä että ikäviäkin puolia. Vilkmanin mukaan joustava työ tarjoaa monia etuja, erityisesti kun työ organisoidaan virtuaalisesti. Tämä lisää työn tehokkuutta ja joustavuutta. Monissa organisaatioissa ei hyödynnetä virtuaalityön mahdollisuuksia, mikä heikentää yhteistyötä ja tekee johtamisesta haastavampaa. Työntekijöille virtuaalinen työskentely on houkuttelevaa, koska se helpottaa työn ja muun elämän yhteensovittamista. Etätyömahdollisuus voi myös parantaa työnantajamielikuvaa ja helpottaa osaajien rekrytointia. (Vilkman, 2016).

Työhyvinvointi on keskeinen tekijä työelämän laadun ja tuottavuuden kannalta. Työhyvinvointi viittaa siihen, että työ on terveellistä, turvallista, merkityksellistä ja innostavaa. Työhyvinvointi vaikuttaa suoraan työntekijän terveyteen, hyvinvointiin, motivaatioon ja sitoutumiseen. Työhyvinvointia voidaan mitata esimerkiksi työtyytyväisyyden, työn imun, työn vaatimusten ja voimavarojen, työkyvyn sekä sairauspoissaolojen kautta. (Työterveyslaitos, 2023).

Etä- ja hybridityötä tekevät ammattiryhmät

Ylä-Savon ammattiopistossa (YSAO) toteutetussa tutkimuksessa analysoitiin eri ammattiryhmien etätyökäytäntöjä. Opettajat ja ohjaajat hyödynsivät etätyöskentelyä mahdollisuuksien mukaan, kun taas johtajat ja asiantuntijat tekivät etätyötä runsaasti. Ammatinohjaajien ja tukipalveluiden keskuudessa etätyömahdollisuutta käytettiin lähes viikoittain. Tutkimuksen perusteella esihenkilön rooli ja teknologian toimivuus osoittautuivat keskeisiksi tekijöiksi työhyvinvoinnin kannalta. Lisäksi toimivat työvälineet ja tekninen tuki ovat välttämättömiä etätyön sujuvuuden kannalta. Vaikka etätyö on lisännyt joustavuutta, monet työntekijät kaipaavat fyysisiä tapaamisia ja yhteisiä hetkiä, kuten lounaita ja kahvitaukoja, jotka lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tarjoavat mahdollisuuden rentoutua yhdessä.

Etä- ja hybridityö tuo paljon hyötyjä, mutta myös haasteita

Suurin osa YSAOn henkilöstöstä koki etä- ja hybridityön mahdollistavan enemmän aikaa läheisille, joustavamman työaikataulun sekä merkittäviä säästöjä ajassa ja kustannuksissa. Tämä joustavuus on lisännyt työn ja vapaa-ajan tasapainoa, mikä on tärkeä tekijä työhyvinvoinnin kannalta. Ei siis ollenkaan ihme, että etätyömahdollisuus houkuttelee ja luo positiivista kuvaa organisaatiosta myös rekrytointitilanteissa.

Etätyöhön liittyy myös joitakin haasteita, kuten lisääntynyt yksinäisyys ja eristyneisyys, työn ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen sekä teknologiaongelmat. Vuorovaikutuksen merkitys korostuu etätyöskentelyssä, spontaania keskustelua syntyy harvemmin kuin lähityöskentelyssä, jossa ihmisten kohtaaminen on tärkeää.

YSAOssa tehdyn tutkimuksen tulokset sopivat aiemman tutkimuksen tuloksiin. Vilkmanin (2016) mukaan etätiimeissä viestinnän puute voi heikentää yhteistyötä ja tiedon jakamista. Luottamus osapuolten välillä on avainasemassa, sillä se lisää avoimuutta ja monipuolistaa viestintäkanavien käyttöä. Etätiimeissä viestintää on vähemmän kuin työpaikoilla, jossa tavataan kasvokkain. Tämä johtuu siitä, että epämuodolliset keskustelut, kuten kahvipöytäkeskustelut, jäävät pois. Hyvä viestintä lisää sitoutumista ja tuottavuutta sekä vähentää poissaoloja. (Vilkman, 2016).

Miten etä- ja hybridityön edellytyksiä voidaan parantaa

Yhteenvetona voidaan todeta, että kokemus etä- ja hybridityöstä ovat pääasiassa myönteisiä. Valtaosa vastaajista on tyytyväisiä nykyisiin käytäntöihin, mutta työnantajalta kaivataan kuitenkin selkeitä pelisääntöjä ja tukea. Esihenkilön rooli ja teknologian toimivuus ovat keskeisiä tekijöitä työhyvinvoinnin kannalta. On tärkeää, että organisaatiot kehittävät jatkuvasti käytäntöjään ja tukitoimiaan, jotta hybridityö sujuu mahdollisimman hyvin ja tukee työntekijöiden työhyvinvointia.

Vilkmanin mukaan tarvitaan paljon keskustelua pelisäännöistä ja toimintatavoista. Korostunut vuorovaikutuksen tarve edellyttää uusien viestintäkanavien käyttöönottoa. On hyvä yhdessä pohtia, mitkä mediat sopivat parhaiten tarpeisiin ja miten niitä kannattaa käyttää työn onnistumisen tukemiseksi (Vilkman, 2016).

Tämän tutkimuksen yhtenä kehitysehdotuksena on yhteisten pelisääntöjen kirkastaminen ja niiden säännöllinen tarkastelu etätyökäytänteissä. Ajantasaiset pelisäännöt toimivat niin uusien työntekijöiden perehdytyksessä kuin ohjeistuksena henkilön siirtyessä etä- tai hybridityöskentelyyn. Selkeät pelisäännöt parantavat työhyvinvointia.

Kaisu Auvinen, Digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK-opiskelija, Savonia ammattikorkeakoulu

Elisa Snicker, lehtori, CBC, KTM, TtM, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio

Liisa Klemola, lehtori, FT, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio

Lähteet:

Työterveyslaitos, verkkojulkaisu 2023, https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyon-imu.

Vilkman, Ulla, 2016. Etäjohtaminen: Tulosta Joustavalla Työllä. Helsinki: Talentum Pro, 2016.