Kansallinen mielenterveysstrategia vuosille 2020–2030 painottaa, että mielenterveyden häiriöt ovat merkittävä syy työkyvyttömyyseläkkeille. (Vorma, Rotko, Larivaara & Koslof 2020). THL:n 2023 julkaisemassa Osallisuuden edistäjän oppaassa korostetaan osallisuuden vahvistamisen merkitystä kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Erityisesti heikommassa asemassa oleville tulisi tarjota mahdollisuus osallistua yhteisöjen toimintaan. Mielekäs tekeminen ja osallisuuden kokemus tukevat itsetuntoa ja tunnetta omasta arvosta, mikä parantaa toimintakykyä ja edistää opiskelua ja työelämässä pärjäämistä.

Pirttiryhmä – esimerkki yhteisöllisestä toiminnasta

Sallan kunnassa toimii Pirttiryhmä, joka kokoontuu joka tiistai. Osallistujille ryhmä voi toimia kuntouttavana työtoimintana, sosiaalisena kuntoutuksena tai osana ehdonalaispalvelua. Ryhmä on perustettu tukemaan kuntalaisia, jotka tarvitsevat mielenterveys-, päihde- tai sosiaalipalveluita, tarjoamalla tilaisuuden sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja osallisuuden vahvistamiseen. Vuoden 2023 alusta ryhmän toiminta on Lapin hyvinvointialueen vastuulla.

Ryhmän toiminta

Pirttiryhmän kokoontumisiin osallistuu tiistaisin noin 7–12 henkilöä. Jotkut osallistujat säännöllisesti useammankin vuoden ajan, toiset satunnaisesti tai vain kerran. Osallistujien ikä vaihtelee 18–70 vuoden välillä. Ryhmää ohjaa moniammatillinen tiimi, johon kuuluvat sosiaaliohjaaja, päihdetyöntekijä ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Ryhmässä toteutetaan monipuolista yhteisöllistä ja osallistavaa toimintaa, kuten ruoanlaittoa, luonnossa retkeilyä, luonnon antimien keruuta ja hyödyntämistä sekä eri liikuntamuotoja, kuten kävelyä, keilausta, sählyä, koripalloa ja kuntosalilla käyntiä. Lisäksi ohjelmaan kuuluvat bingon, lautapelien, tietovisojen ja levyraatien kaltaiset sosiaaliset aktiviteetit. Ryhmässä harrastetaan myös käsitöitä, rentoutusharjoituksia sekä vieraillaan museoissa ja taidenäyttelyissä.

Ryhmän merkityksen näkyväksi tekeminen

Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäjä YAMK -opiskelijan opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Pirttiryhmän osallistujat kokevat ryhmätoiminnan edistävän heidän osallisuuttaan.

Osallistujien kokemukset

Pirttiryhmän osallistujat kokivat, että ryhmätoiminta toi heidän arkeensa rytmiä ja auttoi katkaisemaan yksinäisyyttä. Vaikka aikainen herääminen oli välillä raskasta, toiminta toi säännöllisyyttä ja auttoi pääsemään liikkeelle. Osallistujat tunsivat olonsa rauhalliseksi, kun heidän ei tarvinnut etsiä töitä ja he saivat rahallista tukea osallistumisestaan. Sosiaalisten tilanteiden pelot lievenivät, ja itseluottamus vahvistui, mikä helpotti myös arjen asioiden, kuten kaupassa käynnin, hoitamista. Mieliala koheni, ja toiminnan jälkeen olo oli usein pirteämpi.

Yhdessä tekeminen koettiin mielekkääksi, ja ryhmässä opittiin uusia taitoja, kuten ruoanlaittoa ja luonnontuotteiden hyödyntämistä. Osallistujat saivat onnistumisen kokemuksia ja oppivat sosiaalista kanssakäymistä. Toiminnan suunnittelussa he olivat aktiivisesti mukana, mikä vahvisti osallisuuden tunnetta, sillä ryhmäläisten mielipiteitä kuunneltiin ja heidän kuntonsa huomioitiin.

Ryhmän kautta syntyi uusia ystävyyksiä, ja jotkut pitivät yhteyttä myös ryhmän ulkopuolella. Luottamus toisiin kasvoi, ja osallistujat kokivat saavansa tukea, mutta toivoivat enemmän palautetta. Tavoitteita ryhmän toiminnalle ei haluttu asettaa, sillä niiden koettiin tuovan liikaa paineita. Nuoremmille ryhmätoiminta toimi ikään kuin pysäkkinä ennen työelämään siirtymistä, kun taas vanhemmille se oli tärkeä arjen katkaisija. Ryhmässä vuorovaikutus ja joustavuus olivat keskeisiä, jotta toiminnassa voitiin huomioida kaikkien tarpeet ja jaksaminen.

Ryhmätoiminnan moniammatillisuus ja osallistujien mukanaolo suunnittelussa olivat erityisen merkityksellisiä. Osallistujat kokivat, että heidän mielipiteitään kuullaan, mikä vahvistaa osallisuuden ja elämänhallinnan tunnetta. Tämä on erityisen tärkeää pitkäaikaistyöttömille, jotka tarvitsevat tukea aktiivisen arjen rakentamisessa. Ryhmätoiminta antoi tilaisuuden kehittää työelämässä tarvittavia taitoja, kuten sosiaalisia suhteita ja vuorovaikutustaitoja. Ohjaajien läheisyys ja moniammatillinen tuki koettiin tärkeänä, sillä se vähensi palveluiden pirstoutumista eri toimijoiden välillä ja mahdollisti joustavat palvelut.

Päätelmät

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ryhmätoiminta on merkittävä tekijä osallisuuden edistämisessä mielenterveystyössä. Toiminta tarjoaa mahdollisuuden viikoittaisen aikataulun luomiseen ja uusien taitojen oppimiseen ilman painetta palata työelämään tai opiskeluun. Tätä turvallista ympäristöä kuvattiin ”turvasatamaksi”, joka auttaa rauhoittumaan ja parantamaan mielialaa.

Sosiaalisten tilanteiden pelko on yleinen ongelma, jota noin 7 % aikuisväestöstä on kokenut viimeisen vuoden aikana, mikä vaikeuttaa arjen sujumista (Rovasalo 2022). Ryhmätoiminta koettiin tehokkaaksi keinoksi lievittää sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja kehittää vuorovaikutustaitoja, jotka helpottavat arjen askareiden hoitamista. Osallistujat havaitsivat myös, että monet kamppailevat sosiaalisten pelkojen kanssa, ja ryhmätoiminta voi tarjota edullisen ja toimivan ratkaisun erityisesti lievissä tapauksissa.

Tulosten perusteella ryhmätoiminta mielenterveystyössä on merkittävä Erityisesti heikommassa asemassa olevien henkilöiden osallisuuden lisäämisessä ja arjen rytmittämisessä.

Kirjoittajat

Anniina Tolppanen-Olsen, sairaanhoitaja YAMK, Savonia-ammattikorkeakoulu. anniina.tolppanen-olsen@edu.savonia.fi

Teija Korhonen, yliopettaja, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu, teija.korhonen@savonia.fi

 

Lähteet:

Laitinen, Liisa 2017. Näkökulmia taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista. Julkaistu 21.1.0.2017. Näkökulmia taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista – Sitra.

Osallisuuden edistäjän opas. 2023. Ohjaus 10/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki.

Rovasalo, Aki. 2022. Lääkärikirja Duodecim 25.5.2022. Sosiaalisten tilanteiden pelko – Terveyskirjasto. Viitattu 13.5.2024.

Vorma, Helena, Rotko, Tuulia, Larivaara, Meri ja Koslof, Anu 2020. Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:6.