Voitaisiinko vihannesten viljely- ja jalostusketjussa kierrättää tehokkaammin ravinteita ja pienentää ympäristö-/hiilijalanjälkeä hyödyntämällä uusia teknologioita? Alan yritysten toiveesta Agri-Food Klusteri tilasi aiheesta esiselvityksen Apila Group Oy:ltä. Tarkastelussa oli kolme eri menetelmää sivuvirtojen käsittelyyn: kompostointi, biokaasutus ja Biopallo Oy:n kehittämä aerobinen hajotusteknologia.

Kaalin, salaatin ja sipulin jätteet tarkasteluun

Selvityksessä vertailtiin vähintään kahta eri tilannetta, joista ensimmäinen vastaa nykytilaa (biokaasutus mädättämällä tai kompostointi) ja toinen tilannetta, jossa sivuvirrat ajetaan uutta teknologiaa hyödyntävään aerobiseen hajotusprosessiin. Työn tarkoituksena oli arvioida, onko sivuvirtojen biokaasutuksen (mädätys) tai perinteisen kompostoinnin korvaaminen uudella teknologialla kestävää. Yrityskumppaneiden esimerkkitapausten avulla pyrittiin saamaan mahdollisimman hyvin todellisuutta vastaavaa tieto selvitettäväksi.

Esimerkkitapauslaskelmissa orgaaninen sivuvirta oli vihannesten viljelystä syntyvää kasvijätettä: kaalin ja salaatin lehtijätettä, sipulinjalostuksessa syntyvää jätettä sekä turvepohjaista kasvualustaa. Syntyvät jätemäärät vaihtelevat yrityskohtaisesti: 3–80 tonnia viikossa, riippuen vuodenajasta.

Lähtötiedot kerättiin kattavasti kirjallisuuslähteistä sekä osallistuvilta yrityksiltä. Eri menetelmien massa-, energia-, ja ravinnetaseet sekä kasvihuonekaasupäästöt arvioitiin kirjallisuuslähteisiin ja uuden teknologian osalta Biopallo Oy:n toimittamiin tietoihin perustuen. Skenaariotarkastelua varten toteutettiin euromääräinen ja taulukkomuotoinen vertailu.

Selvityksessä tarkasteltiin kolmea eri menetelmää vihannesten viljelyn sivuvirtojen käsittelemiseksi ravinteiden kierrätyksen, kustannustehokkuuden ja hiilijalanjäljen pienentämisen näkökulmasta.

Biokaasutus kierrättää ravinteet ja pitää hiilijalanjäljen pienenä

Nykytilanteessa suurin osa yritysten orgaanisesta jätteestä käsitellään kompostoimalla aumassa, pieni osa jätteestä menee biokaasulaitokselle. Yhdensuuntaiset kuljetusmatkat laitokselle ovat n. 20 kilometrin luokkaa ja suurimmaksi ongelmaksi yrittäjät nimesivät eritysesti kuljetusten ja porttimaksujen kustannukset.

Aumakompostoinnista aiheutuu hajuhaittoja ympäristöön. Lisäksi nykyisillä menetelmillä ravinteita ei saada palautettua maksimaalisesti takaisin kiertoon.

Ravinteiden kierrätyksen ja hiilijalanjäljen pienentämisen kannalta paras menetelmä on selvityksen mukaan biokaasutus. Biokaasuntuotannolla korvataan fossiilisia polttoaineita, eikä ravinnehäviötä tapahdu juuri lainkaan. Viljelijöiden kannalta ongelmallista on, että biokaasulaitoksen mädätysjäännöksen ravinteita ei tällä hetkellä saada takaisin viljelijöiden käyttöön. Mikäli vihannesten viljelyn sivutuotteita aiotaan jatkossa toimittaa enemmän biokaasulaitokselle, olisi syytä tutkia miten laitoksella syntyviä ravinnerikkaita mädätysjäännöksiä voitaisiin paremmin palauttaa takaisin viljelijöiden hyödynnettäväksi.

Aumakompostointi hukkaa ravinteita

Pääasiallisin jätteiden käsittelytapa on aumakompostointi; se on helppo ja edullinen ratkaisu, mutta siinä hukataan arvokkaita ravinteita ja kasvihuonekaasupäästöt ovat potentiaalisesti suuret.

Biopallon tarjoama uusi teknologia vastaa prosessiltaan kompostointia, mutta on huomattavasti nopeampi. Esteitä tämän teknologian käytölle saattavat olla perustamis- ja käyttökustannukset. Lisäksi koska kyseessä on uusi teknologia, vaatii sen käyttö opettelua ja jonkin verran asiantuntemusta. Mikäli Biopallon tuottama lämpö, kaasut ja rejektivesi pystytään ottamaan talteen ja hyödyntämään, parantaa se reaktorin kustannustehokkuutta.

Biopallo räätälöitävä tilan tarpeiden mukaan

Onko vihannesten viljelyn sivuvirtojen biokaasutuksen ja perinteisen kompostoinnin korvaaminen uutta teknologiaa hyödyntävällä aerobisella hajotusprosessilla kestävää? Reaktorin perustamiskustannukset tilalle ovat potentiaalisesti suuret. Reaktorin edut muihin menetelmiin verrattuna ovat prosessin nopeus sekä massojen kuljetuksista ja porttimaksuista aiheutuvien kulujen poisjäänti. Mikäli reaktori saadaan räätälöityä tilan tarpeiden mukaan optimaaliseksi ja prosessissa syntyviä sivu- ja lopputuotteita saadaan hyödynnettyä tilalla, voidaan reaktorin käytöstä saada myös muita suoria kustannushyötyjä. Biopallon osalta voitaisiin tarkemmin tutkia millainen konsepti olisi viljelijöiden kannalta paras ratkaisu ja millaisia vaatimuksia heillä olisi tämän suhteen. Voitaisiinko esimerkiksi tuotettua lämpöä ja hiilidioksidia hyödyntää kasvihuoneviljelyssä?

Agri-Food Klusteri yhdistää ruoka-alan toimijat Pohjois-Savossa

Agri-Food Klusteri toimii kasvualustana alueen ruokasektorin yhteistyölle, ideoiden kehittämiselle, kehittymiselle ja toteuttamiselle sekä tukee alan muutoskyvykkyyttä ja kestävyyttä. Järjestäytynyt klusteri mahdollistaa osallistumisen laajoihin kansainvälisiin EU-hankkeisiin ja yhteistyön muiden kumppaniverkostojen kanssa ympäri Euroopan.

Savonian hallinnoimassa Agri-Food Network -hankkeessa vahvistetaan Agri-Food klusterin roolia Pohjois-Savon alueen ruokaketjun kehittäjänä aina alkutuotannosta jatkojalostukseen ja markkinoille asti. Tavoitteena on sitouttaa TKI-organisaatiot sekä ruokaketjun yritykset klusterin toimintaan sekä synnyttää asiakaslähtöisiä palveluja sekä klusterin jäsenille että ulkoisille kohderyhmille. Hanke tukee vihreää siirtymää ja kestäviä toimintatapoja ruokaketjussamme. Keskeinen painopiste hankkeessa on kansainvälistyminen ja kansainvälisten verkostojen hyödyntäminen. Lisäksi hankkeen tavoitteena on laajentaa erilaisten teknologisten ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämistä ruokaketjun kehittämisessä.

Selvitys luettavissa: https://laari.info/tietopankki/materiaalipankki/#kierrätys_ja_lajittelu

(suora linkki: https://laari.info/wp-content/uploads/2024/08/vihannesviljelyn-sivuvirrat.pdf)

Kuvat: Pixabay, Biopallo Oy – Kaija Saastamoinen

Tiivistelmä selvityksestä: Kirsi Vartia