Klusterityön yksi tärkeimpiä tehtäviä on luoda kohtaamisia klusteriverkoston toimijoille. Meneillään olevista tutkimuksista kuuleminen, tiedon ja kontaktien vaihto ovat niin yrittäjille, tutkijoille kuin tuotekehitystyössä toimiville kullanarvoisia asioita.

Vehviläisen sipulitilalla järjestettiin Agri-Food klusterin treffit, jossa sukellettiin maaperän terveyden ja sivuvirtojen maailmaan. Pekka ja Elina Vehviläinen esittelivät päivän aluksi sipulitilan kehityskaarta. Pekka Vehviläinen korosti, että alkuvaiheessa oli tärkeää osata valita oikea tuote pelloille niin että sille on myös markkinoita. Viljelykasvia päätettäessä kysyttiinkin aikanaan käytännönläheisesti ruokakaupasta mistä tuotteesta on alueella pulaa – no sipulista. Viljely- ja korjuutekniikoiden kehittäminen on vaatinut Vehviläisiltä paljon kyläreissuja Eurooppaan. Henkilökohtaiset kontaktit muihin viljelijöihin maailmalla ovat olleet perusta yrityksen kehitystyölle ja ilman niitä yritys tuskin olisi Suomen suurin sipulintuottaja. Tila on viime vuosina siirtynyt uudistavaan viljelytapaan, jossa maaperän kunto on avainasemassa; metsäteollisuudesta saatavalla 0-kuidulla parannetaan maaperän rakennetta ja Vehviläisen oma viherseos on salaisuus rikkakasvien hallintaan – samalla se myös lisää alueiden biodiversiteettiä. Oma biokaasulaitos on Vehviläisillä investointilistalla. Panostukset tuotteen jatkojalostamiseen pakasteeksi ovat avanneet markkinat myös suurtalouskeittiöihin ja tuotteelle on pystytty määrittelemään myös parempi hinta.

Sadepäivät eivät lisäänny, mutta sademäärät kasvavat

TKI-asiantuntija Inka Nykänen Savonialta kertoi, kuinka ilmastonmuutos tuo Suomen maataloudelle niin hyötyjä kuin haittoja. Ilmastonmuutoksen seurauksena lämpötila nousee ja sateet tulevat epätasaisemmin: rankkasateet ja kuivat jaksot yleistyvät. Maaperä kuivuu etenkin alkukasvukaudesta kevätviljojen satoisuusikkunan aikaan, jolloin jo nyt sademäärä jää tarvetta pienemmäksi. Vaikutus satoon on siis suuri.

Kastelu ei ole peltomittakaavassa useinkaan vaihtoehto. Kasteluvettä ei välttämättä ole saatavilla ja kastelu lisää työtä ja kustannuksia. Maan kasvukunnon parantamisen kautta voidaan jossain määrin varautua ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin. Hyvässä kunnossa oleva maa varastoi enemmän vettä ja vesi on myös kasvin juurien saatavilla toisin kuin tiiviissä maassa, jossa juuret jäävät pintaan tai kasvavat vain halkeamiin. Kunnossa oleva maa myös imee kuivankin kauden jälkeen tulevan sateen paremmin eikä kallisarvoinen vesi virtaa niin helposti pintavaluntana ojiin. Kasvukunnon parantaminen on kustannustehokas toimi, josta on hyötyä myös niinä vuosina, kun sateet ajoittuvat sopivasti ja niitä tulee riittävästi.

Marko Häkkinen Savonian ympäristötekniikan osastolta esitteli SMAGRI-hankkeessa kehitettyä säätösalaojaratkaisua, jossa kentällä manuaalisesti säädettävään säätösalaojakaivoon on liitetty etäohjauksella toimiva säätöjärjestelmä. Myös tällä menetelmällä on mahdollista tietyin reunaehdoin parantaa maatalouden sopeutumista ilmastonmuutokseen tuomiin haasteisiin vesienhallinnassa. Tehokkaan kuivatuksen sijaan säätösalaojituksella pyritään kokonaisvaltaisempaan vesienhallintaan esimerkiksi pidättämällä sadevesiä peltoalueen salaojajärjestelmässä. Säätökastelun ja säätösalaojituksen yhdistelmä mahdollistaa pellon kosteusolosuhteiden ylläpitämisen kuivienkin sääjaksojen aikaan, jos alueelta löytyy sopiva vesivarasto kastelulle.

Maan kasvukuntoa voi testata alushousuilla

Ilmastonmuutokseen varautuminen on varautumista myös positiivisiin muutoksiin. Kasvukauden piteneminen ja lämpösumman kasvu mahdollistaa satoisampien lajikkeiden viljelyn meilläkin ja nykyisten lajikkeiden satotason nousun. Paremman satopotentiaalin toteutuminen edellyttää kuitenkin, että kasvien tarpeet täyttyvät: sopivasti vettä ja riittävästi lannoitteita. Hyvässä iskussa oleva maa turvaa nämä parhaiten.

Kestävä mururakenne on etenkin savimailla yksi maan kasvukunnon tärkeimmistä osa-alueista. Maan biologisella aktiivisuudella on tärkeä rooli kestävien murujen muodostumisessa. Konetyöllä aikaan saadut murut liettyvät helposti kastuessaan ja maan rakenne heikkenee. Sienten ja bakteerien sekä juurten erittämien aineiden liimaamat murut kestävät myös tilapäisen vettymisen. Maan hyvä biologinen kasvukunto parantaa myös kasvien kykyä sietää kuivuutta ja taudinaiheuttajia. Kuivuuden ohella myös kasvitautien ennakoidaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen seurauksena.

Yksi tapa havainnoida pellon biologista kasvukuntoa on haudata maahan puuvillaiset alushousut. Puuvillan selluloosaa hajottavat etenkin sienet ja nopea hajoaminen kertoo maaperän hyvinvoivasta hajottajasienikannasta. Hidas hajoaminen voi johtua mm. vettymisestä, tiivistymien aiheuttamasta hapenpuutteesta tai siitä, että maassa ei juuri ole hajottajasieniä. Näin voi käydä esimerkiksi silloin kun maahan on päätynyt vain vähäisiä määriä selluloosapitoista orgaanista ainetta, kuten olkea.

EU-politiikalla pyritään vaikuttamaan maaperän kuntoon

Lehtori Kati Partanen Savonialta kertoi Euroopan unionin käsittelyssä olevasta esityksestä maaperän terveyden seurantaa koskevaksi direktiiviksi. Taustalla on maatalousmaan tuottokyvyn turvaaminen ja ympäristön hyvinvoinnin edistäminen. Direktiivi perustuu vuonna 2021 laadittuun EU:n maaperästrategiaan, jonka tavoitteena on saavuttaa terve maaperä vuonna 2050. Tavoitteena on myös saattaa maaperän suojelu vastaavalle tasolle ilman sekä vesien ja mertensuojelun kanssa. Direktiivi kattaa kaiken EU:n jäsenvaltioiden käytössä olevan maaperän ja koskee mm. maaperän terveyden seurantaa, ylläpitoa ja arviointia, kestävän maanhoidon periaatteita ja saastuneiden maa-alueiden kunnostustarvetta. Direktiiviesitys etenee seuraavaksi neuvoston käsittelyyn ja sen jälkeen syksyllä trilogivaiheeseen eli toimielinten välisiin neuvotteluihin.

On muistettava, että terveen maaperän määritelmä on monimutkainen kokonaisuus ja siinä tulisi huomioida myös erilaiset olosuhteet eri puolilla Eurooppaa. Indikaattoreiden harmonisointi on haasteellista. Tutkimustiedon saatavuus eri puolilla Eurooppaa on myös erilaista, joten se tuo oman haasteensa sekä tavoitteiden asettamiseen, että niiden seurantaan. On myös kiinnitettävä huomiota reilun datatalouden periaatteisiin, eli siihen, kuka dataa käyttää ja mihin tarkoitukseen. Tavoite maaperän suojelusta ja maaperän terveyden parantamisesta on erittäin tärkeä, mutta toimenpiteiden pitää olla realistisia ja olosuhteet huomioon ottavia.

Tutkimuspäälliköt Tuomo Eskelinen ja Ardita Hoxha-Jahja kertoivat Savonian kestävä tulevaisuus -strategiasta. Jo Euroopassa haasteet eri alueilla maaperän kunnon suhteen ovat erilaiset; mm. eroosio, orgaanisen hiilen väheneminen, ravinteiden (erityisesti typen) ylijäämä, maaperän tiivistyminen ja suolaantuminen ovat ongelmana. EU:n tavoitteena on saada 100 maaperän ”tutkimuksen” kehityslaboratoriota toimintaan aidoissa ympäristöissä, Savonia on näissä tutkimushankkeissa tiiviisti mukana.

Kiertotalouden kehittämiseksi tehdään kaikkialla Euroopassa töitä. Tulevaisuudessa ehkä myös yhdyskuntajätteen jakeiden erottelu ja hyödyntäminen erilaisiin käyttökohteisiin, kuten proteiinituotteiden hyödyntäminen eläintuotannon käyttöön, tuo myös bisnesmahdollisuuksia. On syytä kuitenkin muistaa, että tutuissa asioissakin on edelleen tekemistä; maailmanlaajuisesti jopa kolmasosa ruoasta menee jätteeksi, joten ruokahukan minimoiminen ja jätteen tehokas hyödyntäminen ovat edelleen tärkeä työnsarka.

Kirsi Mononen Apila Group Oy:stä esitteli Agri-Food klusterin tilaaman esiselvitystyön tuloksia, jossa selvitettiin vihannesten viljelyn sivuvirtojen hyödyntämisen vaihtoehtoja. Työssä tarkasteltiin kolmea eri menetelmää sivuvirtojen käsittelyyn: kompostointia, biokaasutusta ja Biopallo Oy:n kehittämää aerobista hajotusteknologiaa.

Päivän aikana tauoilla oli myös mahdollisuus tutustua Savonian Digi Centerin koirarobottiin sekä Vehviläisen sipulitilan viimeisimpiin laitteistoihin.

Tapahtuma järjestettiin 24.5.2024 yhteistyössä Agri-Food Network, Hiiltä peltoon, SMAGRI ja Waste4soil-hankkeiden sekä Vehviläisen sipulitilan kanssa.

Artikkelin koosti luennoitsijoiden toimittamien tiivistelmien ja esitysten pohjalta Kirsi Vartia, erityisasiantuntija, Savonia AMK.