Työhyvinvointi ja teknologia kulkevat käsi kädessä

Työhyvinvointi ja teknologian kehittäminen ovat nousseet keskeisiksi teemoiksi suomalaisessa yrityskentässä. Digitalisaation ja tekoälyn kehitys tarjoaa monia uusia mahdollisuuksia tehokkuuden parantamiseen, mutta samalla yritysten on huolehdittava siitä, että muutos tukee myös henkilöstön hyvinvointia.

Savonia -ammattikorkeakoulun TyhyTeko-hanke on toteuttanut tarvekartoituksen nyt kahdeksassa yrityksessä, joissa on kartoitettu työhyvinvointiin liittyviä tarpeita sekä teknologisten ratkaisujen kehittämispotentiaalia. Tulokset osoittavat, että yrityksillä on vahva tahtotila kehittää toimintaansa, mutta samanaikaisesti ne kohtaavat merkittäviä haasteita resurssien, osaamisen ja teknologian integroinnin osalta.

Miten työhyvinvointia tuetaan nyt? – Yritysten vahvuudet ja kipupisteet

Kartoitukseen osallistuneet yritykset edustavat matkailu-, ravintola- ja elintarvikealoja. Näillä toimialoilla työ on usein fyysisesti kuormittavaa ja sesonkiluonteisuus asettaa omat haasteensa työhyvinvoinnin kehittämiselle.

Haastatelluissa yrityksissä korostetaan erityisesti avointa keskustelukulttuuria, joustavuutta ja yhteisöllisyyttä työhyvinvoinnin tukipilareina. Monet yritykset tarjoavat henkilöstölleen kehityskeskusteluja, työterveyshuollon palveluita ja erilaisia liikunta- ja hyvinvointietuja. Haasteeksi nähdään kuitenkin se, että työhyvinvointia mittaavia käytäntöjä, kuten työhyvinvointikyselyitä, ei ollut helppo toteuttaa pienissä organisaatioissa anonymiteetin varmistamisen vuoksi.

Mitkä tekijät kuormittavat henkilöstöä eniten?

Kartoitus on nostanut esiin useita yrityksissä tunnistettuja kuormitustekijöitä. Fyysinen rasitus, pitkät työvuorot ja raskaiden esineiden siirtely ovat keskeisiä haasteita erityisesti ravintola- ja tapahtuma-alalla. Myös kiireiset sesonkijaksot lisäävät henkilöstön kuormitusta.

Toinen merkittävä kuormitustekijä liittyy tiedonkulun ja myyntiprosessien sekavuuteen. Useat yritykset mainitsivat, että myynnin ja asiakaspalvelun tiedonkulku ei ollut sujuvaa, koska eri järjestelmät eivät keskustelleet keskenään. Esimerkiksi tilausten hajanaisuus eri viestintäkanavissa vaikeuttaa työntekoa ja lisää stressiä.

Lisäksi kielitaidon haasteet nousivat esiin matkailu- ja ravintola-alan yrityksissä, joissa henkilöstö ei aina kyennyt tarjoamaan riittävästi monikielistä asiakaspalvelua. Tämän ongelman ratkaisemiseen kaivattiin teknologisia työkaluja, kuten kielenkääntäjiä ja digitaalista sisällöntuotantoa.

Teknologian hyödyt – mitä yritykset jo käyttävät ja mitä tarvitaan lisää?

Vaikka monet yritykset käyttävät jo erilaisia teknologisia työkaluja, niiden potentiaalia ei vielä hyödynnetä täysimittaisesti. Tekoälyn ja automaation käyttömahdollisuudet nousivat esiin erityisesti seuraavilla alueilla:

• Työvuorosuunnittelu ja resurssienhallinta: tekoäly voisi auttaa optimoimaan työvuoroja ja reagoimaan kysynnän vaihteluihin.

• Asiakaspalvelun kehittäminen: monikielinen automaattinen sisällöntuotanto ja chatbotit voisivat helpottaa asiakaspalvelua.

• Markkinointi ja myynti: tekoäly voisi tehostaa sosiaalisen median hallintaa, myyntiprosessien analysointia ja digitaalista markkinointia.

• Raportointi ja taloushallinto: yritykset kaipasivat automatisoituja ratkaisuja, jotka helpottaisivat myyntiraportointia ja laskutusta.

Teknologian osaamisen taso ja kehitystarpeet

Kartoitus paljasti, että yrityksillä on huomattavia eroja teknologian osaamistasossa. Parhaiten hallussa ovat pilvipalvelut (esim. Microsoft 365) ja sosiaalisen median kanavat, joissa yrityksillä on jo kohtuullisen hyvä osaaminen. Myös verkkosivujen hallinta on keskimääräistä paremmalla tasolla.

Sen sijaan tekoälyn, chatbotien ja robotiikan hyödyntäminen ovat suurimpia kehityskohteita. Tekoälyä ei vielä käytetä laajasti, vaikka yritykset ovat kiinnostuneita sen soveltamisesta työvuorosuunnittelussa, markkinoinnissa ja asiakaspalvelussa. Chatbotit voisivat tehostaa asiakaspalvelua, mutta ne eivät ole laajasti käytössä. Robotiikan osaamistaso on erityisen heikko, vaikka se voisi helpottaa fyysistä kuormitusta esimerkiksi ravintola- ja elintarvikealalla.

ERP- ja CRM-järjestelmien osaaminen on kohtalaisella tasolla, mutta niiden parempi integrointi yritysten prosesseihin ja järjestelmiin vaatii lisäkoulutusta ja tukea. Yritykset kokivat, että nykyiset järjestelmät eivät keskustele keskenään sujuvasti, mikä aiheuttaa haasteita myynnissä ja tiedonhallinnassa.

Kohti parempaa työhyvinvointia ja tehokkaampaa teknologiaa

TyhyTeko-hankkeen kartoitus osoittaa, että yrityksillä on vahva halu kehittää sekä työhyvinvointia että teknologian hyödyntämistä, mutta tämä vaatii lisätukea ja koulutusta. Hankkeen vaikuttavuus näkyy erityisesti seuraavissa toimenpiteissä:

• Työhyvinvoinnin kehittämiseen räätälöidyt mallit: Yritysten erityistarpeisiin pohjautuvat toimenpiteet voivat tukea henkilöstön jaksamista ja motivaatiota.

• Tekoälyn ja automaation käytön lisääminen: Digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen voi tehostaa toimintaa ja parantaa asiakaskokemusta.

• Koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen: Digiosaamisen kehittäminen voi auttaa yrityksiä pääsemään eroon hajanaisista järjestelmistä ja parantamaan tiedonkulkua.

TyhyTeko-hankkeen projektipäällikkö Sini Saren toteaa tuloksista:

– Kartoituksen tulokset vahvistavat sen, mitä olemme jo aavistelleet – yrityksillä on halua ja tarvetta kehittää työhyvinvointia ja teknologian hyödyntämistä, mutta käytännön ratkaisut eivät aina ole selkeitä. Työelämä muuttuu nopeasti ja yritysten menestyksen kannalta on olennaista, että henkilöstön hyvinvointia ja työprosesseja kehitetään rinnakkain. Meille hankkeessa on tärkeää kuunnella yritysten tarpeita ja tuoda heille konkreettisia, helposti käyttöön otettavia ratkaisuja. On innostavaa nähdä, kuinka yritykset lähtevät rohkeasti kokeilemaan uusia toimintamalleja ja teknologioita – juuri tällaista kehitystä haluamme olla tukemassa.

Mitä seuraavaksi?

Kokonaisuudessaan TyhyTeko-hanke tarjoaa jatkossa mukana oleville yrityksille konkreettisia keinoja kehittää työhyvinvointia ja hyödyntää teknologiaa entistä tehokkaammin liiketoiminnassa. Seuraavat askeleet kohti parempaa työelämää ja tehokkaampaa teknologiaa vaativat käytännönläheisiä ratkaisuja ja yritysten tukemista muutoksessa.

Yrityksillä on suuri potentiaali kehittää toimintaansa, ja nyt on aika ottaa askeleet kohti tulevaisuutta, jossa työhyvinvointi ja teknologia kulkevat saumattomasti käsi kädessä. TyhyTeko -hankkeeseen voidaan ottaa mukaan vielä muutama marata -alan yritys, tähän maksuttomaan palveluun voi ilmoittautua tämän linkin kautta: https://link.webropolsurveys.com/S/C1B5D45ED9585076

Hankkeen päätoteuttajana toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina Savonia-, Lapin, Seinäjoen, Tampereen ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulut ajalla 1.9.2024 – 30.6.2027. Lisäksi hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n, Suomen Restonomit ry:n, Työterveyslaitoksen sekä Parempi työelämä! -koordinaatiohankkeen kanssa. Hanke on Euroopan Unioni osarahoittama.

Kirjoittaja:

Mia Hakulinen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, mia.hakulinen@savonia.fi