Roosanauha harmaalla taustalla.

Savonia-artikkeli: Syövän hyvä hoito ja kuntoutus – asiantuntijajaostojen yhteistyö syöpää sairastavan hyvinvoinnin lisäämiseksi

This work is licensed under CC BY-SA 4.0Creative Commons logoCreative Commons Attribution logoCreative Commons Share Alike logo

Syöpä on työikäisten suurin surma, mutta suurin osa sairastuneista selviytyy syövästä modernien hoitojen ansiosta. Vuonna 2022 Suomessa todettiin noin 37 000 uutta syöpätapausta. Yleisimmät syövät olivat eturauhassyöpä (5 514 tapausta), rintasyöpä (4 897 tapausta) ja paksu- ja peräsuolisyöpä (4 073 tapausta). Syöpä aiheuttaa noin 25 % kaikista kuolemista Suomessa, ja vuonna 2022 syöpään kuoli noin 13 000 ihmistä. Syöpään sairastuneiden eloonjäämisluvut ovat parantuneet merkittävästi viime vuosikymmeninä. Esimerkiksi rintasyövän viiden vuoden eloonjäämisprosentti on yli 90 %. Hoitojen määrä ja laatu ovat myös kehittyneet, ja erityisesti sädehoitojen ja immunoterapioiden käyttö on yleistynyt. (Pitkäniemi ym. 2024.)

Kansallinen syöpästrategia

FICAN eli Kansallinen Syöpäkeskus on saanut Sosiaali- ja terveysministeriöltä (STM) toimeksiannon laatia kansallisen syöpästrategian. FICAN on aloittanut kansallisen syöpästrategiatyön, jonka tarkoitus on valmistua vuonna 2025. Syöpästrategia käsittää kaikki syövän hoitopolun eri vaiheet: ennaltaehkäisyn, seulonnat, diagnoosin, hoidot, potilaiden kuntoutuksen ja psykososiaalisen tuen, palliatiivisen hoidon sekä saattohoidon ja syöpätutkimuksen. (FICAN 2024.) Syöpästrategian merkitys on suuri sekä syöpään sairastuneelle että yhteiskunnalle. Terveydenhuoltoon tarvitaan yhdenmukainen strategia syöpien varhaisen toteamisen, että hoidon osalta kaventamaan alueellisia eroja. Strategian avulla pyritään kehittämään kustannustehokkaiden hoitojen yhdenvertaista saavutettavuutta. Strategian avulla pyritään myös yhtenäistämään syövän hoidon kansallisia suosituksia ja sitä kautta vahvistamaan EU:n syöväntorjuntasuunnitelman kansallista toteutumista. (EU 2021, FICAN 2024.)

Syöpää sairastavan toimintakyky ja selviytyvyys

Tarve tukea syöpään sairastuneiden ja sairastaneiden toimintakykyä ja selviytyvyyttä on erittäin ajankohtainen. Suomen Syöpäpotilaat ry teetti kyselyn työikäisille syöpään sairastuneille heidän työelämän tilanteestaan ja haasteistaan. Kyselyyn vastaajista lähes 92 prosenttia koki syövän ja syöpähoitojen vaikuttaneen toimintakykyyn. Voimakkaimmaksi sairauden tai hoitojen vaikutus koettiin fyysiseen toimintakykyyn (93 %), toiseksi eniten psyykkiseen (73 %) ja kolmanneksi eniten sosiaaliseen toimintakykyyn (44 %). (Suomen Syöpäpotilaat ry. 2023) Tulosten perusteella huolestuttavaa on, että kuntoutustarvetta tai kuntoutussuunnitelmaa ei oteta säännönmukaisesti puheeksi sairastuneiden kanssa. Vain noin neljännes on hakeutunut kuntoutukseen sairastumisensa jälkeen. Kuntoutustarpeen ja kuntoutusosaamisen tulisi kohdata paremmin.

Toimintakyvyn haasteet syöpähoitojen aikana

Syöpä ja syöpähoidot voivat aiheuttaa useita erilaisia haittoja, jotka vaikuttavat syöpään sairastuneen tai sen sairastaneen elämänlaatuun sekä fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn. Kasvaimet voivat aiheuttaa neurologisia oireita, kipuja ja tuki- ja liikuntaelimistön oireita, kuten nivelten liikerajoitteita, turvotusta ja lihasten heikkoutta tai surkastumista lisääntyneen paikoillaan olemisen vuoksi. Fatiikki eli ylitsepääsemätön uupumus, joka ei poistu nukkumalla, on usein raportoitu hoitojen aiheuttama haittavaikutus. Kirurgisia hoitoja saaneilla arpikudokset voivat aiheuttaa kireyttä ja nivelten liikerajoituksia ja sädehoitoja saaneilla voi olla hoitoalueilla palovammoja, jotka voivat kutista, kiristää ja aiheuttaa esteettistä haittaa. Lisäksi syöpähoitoihin liittyy usein pahoinvointia. (Hiltunen 2024.) Tässä oli vain muutamia esimerkkejä keskeisistä toimintakyvyn haasteista syöpähoitojen aikana. Vaikka lista on pitkä, niin valtaosaan haitoista on olemassa helpotuskeinoja oireiden lievittämiseksi ja elämänlaadun parantamiseksi.

Henkilö istuu pöydän äärellä ja toinen henkilö koskettaa häntä olkapäähän.

Asiantuntijajaostojen uudenlainen yhteistyö

Suomen Fysioterapialiiton Fysioterapia-jäsenlehdessä julkaistiin marraskuussa 2024 syöpäteemainen numero. Lehden artikkeleissa tarkastellaan eri näkökulmista syöpäfysioterapiaa ja -kuntoutusta sekä moniammatillista yhteistyötä, potilaan ohjausta, kokonaisvaltaista kohtaamista, vuorovaikutusta ja syöpään sairastuneen liikuntaohjauksen merkitystä. Fysioterapian kentällä ollaan yhtä mieltä siitä, että verkostoja tulee tiivistää ja yhteistyötä moniammatillisesti ja fysioterapiakentän sisällä lisätä (Laine 2024).

Suomen Syöpäsairaanhoitajat ry:n tavoitteena on kehittää syöpäsairaanhoitoa sekä edistää sairaanhoitajien ammatillista osaamista. Syöpäpotilaita hoitavien sairaanhoitajien työn ytimessä ovat potilasohjaus, potilaan ja hänen läheistensä tukeminen sekä moniammatillinen yhteistyö niin muiden asiantuntijoiden kuin potilaan ja hänen läheistensä kanssa. Yhdistyksen Syöpäsairaanhoitaja-jäsenlehti julkaisee syövän hoitoon, hoitotyöhön ja syöpää sairastavien elämänlaatuun monialaisesti liittyviä kirjoituksia. Lehden tarkoituksena on tarjota syöpää sairastavien kanssa toimivien sairaanhoitajien ammattitaitoa tukevia kirjoituksia, innostavia lukukokemuksia sekä tietoa hyvinvoinnin lisäämisestä. Vuoden 2024 toisen lehden teema oli syövän hoidon ja hoitotyön laatu, jossa korostui moniammatillisen työn merkitys syövän hoitotyön kehittämiseksi.

Asiantuntijajaostojen uudenlainen yhteistyö näkyy tietouden jakamisessa. Suomen Fysioterapialiiton ja Suomen Syöpäsairaanhoitajien yllä mainitut jäsenlehtien numerot ovat jaettu yhdistysten verkkosivuilla kaikille luettavaksi. Moniammatillinen yhteistyö on tärkeä voimavara syöpään sairastuneiden hoitopolun eri vaiheissa. Kun eri asiantuntijaryhmät jakavat tietoa ja resursseja avoimesti, potilaiden tarpeet voidaan huomioida kokonaisvaltaisemmin ja heidän hoitonsa ja kuntoutumisensa sujuu paremmin. Esimerkiksi fysioterapeuttien ja syöpäsairaanhoitajien välinen tiivis yhteistyö mahdollistaa sen, että potilaiden fyysistä toimintakykyä tukevat toimenpiteet, kuten liikuntainterventiot, voidaan yhdistää saumattomasti psyykkistä tukea ja hoidon ohjausta tarjoaviin palveluihin. Fysioterapian ja sairaanhoidon yhteistyö on yhdistetty valtakunnallisessa Syövän ehkäisy, hoito ja hoitotyö -erikoistumiskoulutuksessa. Koulutuksessa edistetään syövän hoitotyön ammattilaisten moniammatillista osaamista. Nämä vahvistavat paitsi potilaiden toimintakykyä ja elämänlaatua myös vähentää erikoissairaanhoidon kuormitusta pitkällä aikavälillä.

Tulevaisuudessa yhteistyön merkitystä korostetaan myös kansallisessa syöpästrategiassa. Strategian toteutuksessa moniammatilliset verkostot voivat toimia tärkeinä käytännön välineinä, joiden avulla ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus saadaan entistä tehokkaammaksi. Yhdistysten, kuten Suomen Fysioterapialiiton ja Suomen Syöpäsairaanhoitajien, julkaisut tarjoavat asiantuntijoille mahdollisuuden syventää osaamistaan ja pysyä ajan tasalla uusimmista hoitokäytännöistä. Lisäksi tiedon avoin jakaminen verkkosivujen ja muiden digitaalisten alustojen kautta madaltaa kynnystä yhteistyölle ja parantaa hoitoon ja kuntoutukseen liittyvää yhdenvertaisuutta eri puolilla Suomea. Tämäntyyppinen yhteistyömalli voisi toimia esimerkkinä myös muille terveydenhuollon sektoreille.

Tekoälykuvassa sotealan ammattihenkilöitä ja roosanauha symboleja.

Jäsenlehdet tulevat olemaan luettavissa Suomen Fysioterapeuttien ja Suomen Syöpäsairaanhoitajat ry:n Ajankohtaista -verkkosivuilta.

Kirjoittajat:

Saijamari Hiltunen, fysioterapian lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Leena Koponen, hoitotyön lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Opettajat ovat toimineet Syövän ehkäisy, hoito ja hoitotyö 30 op -erikoistusmiskoulutuksen koordinaattoreina ja opettajina Savonia-ammattikorkeakoulussa.

Lähteet:

EU. 2021. Syöväntorjuntasuunnitelma. https://commission.europa.eu/strategy-and-policy/priorities-2019-2024/promoting-our-european-way-life/european-health-union/cancer-plan-europe_fi

FICAN. 2024. Kansallinen syöpästrategiatyö. https://fican.fi/toiminta/syopastrategia/

Hiltunen S. 2024. Syöpää sairastavan kuntoutus on fysioterapian taidonnäyte. Fysioterapia. 71(6), 31–35.

Koponen L, Hiltunen S ja Jäntti A, Savonia-ammattikorkeakoulu. Muurinen K, Tampereen ammattikorkeakoulu. Mäenpää P ja Marttila-Tornio K, Oulun ammattikorkeakoulu. Syövän ehkäisy, syöpään sairastuneen hoito ja hoitotyön erikoistumiskoulutus – Mahdollisuus vai välttämättömyys? Syöpäsairaanhoitajat 19(2), 2024, 33–39.

Laine M. 2024. Syöpäfysioterapia Suomessa: Kirittävää riittää. Fysioterapia. 71(6), 22–20.

Pitkäniemi J, Malila N, Heikkinen S, Seppä K. Syöpä 2022. Tilastoraportti Suomen syöpätilanteesta. Suomen Syöpäyhdistys, Helsinki 2024.

Suomen Fysioterapeutit. https://www.suomenfysioterapeutit.fi/

Suomen Syöpäpotilaat ry. Syöpä ja työelämä -kyselyn 2023 tulokset. www.syopapotilaat.fi/opas/syopa-ja-tyoelama-kyselyn-2023-tulokset/

Suomen Syöpäsairaanhoitajat ry. https://syopasairaanhoitajat.fi/

Kuvat: Pexels Thirdman & Padrinan & Copilot-tekoäly