Savonian wellness-palveluliiketoiminnan johtamisen (restonomi YAMK) opiskelijan Tanja Niemen työ Pohjoismainen ruokavalio: Askelmerkkejä pohjoismaisen ruokavalion tunnettuuden kehittämiseksi oli kehittämistutkimus pohjoismaisen ruokavalion tunnettuudesta ja ruoan valintaan vaikuttavista tekijöistä.

Opinnäytetyön tulosten perusteella pohjoismaisen ruokavalion sisältö tunnetaan vaihtelevasti pohjoissavolaisten keskuudessa ja sisällöksi ajatellaan mm. alueellisia perinneruokia. Eri alojen yhteistyöllä ruokavalion tunnettuutta voitaisi lisätä. Tanja Niemen opinnäytetyön pohjalta valmistui tiekartta Pohjoismaisen ruokavalion tunnettuuden lisäämiselle.

Pohjoismainen ruokavalio edistää terveyttä

Pohjoismaisen ruokavalion määritelmissä toistuvat käsitteet, kuten metsän antimet, sesonkiluontoisuus ja lähiruoka. Pääraaka-aineina täysjyväviljat, paikalliset ja sesonginmukaiset marjat, kaali, paikallinen kala ja muut merenelävät, riista ja laiduntava karja, rypsiöljy sekä kaura, ohra ja ruis.^{1 3}

Pohjoismainen ruokavalio on hyvin samanlainen kuin tunnetumpi, terveyttä edistäväksi mielletty Välimeren ruokavalio – isoimpana erona voidaan pitää raaka-aineiden alkuperää. Pohjoismaisessa ruokavaliossa suositaan pohjoismaissa tuotettua, paikallisen ruokakulttuurin mukaista ruokaa. Molemmissa ruokavalioissa suositellaan öljyjen käyttöä – Välimeren ruokavaliossa oliiviöljyä ja Itämeren ruokavaliossa rypsiöljyä.^{2 5}

Pohjoismaisista raaka-aineista koostettu pohjoismainen ruokavalio voidaan tutkimusten mukaan nähdä terveyttä edistävänä vaihtoehtona pohjoismaiselle kuluttajalle.7 Paikallinen ruokavaliosuositus ottaa huomioon alueelliset ruoantuotannolliset ja kulttuuriset erityispiirteet ja olisi näin kokonaisvaltaisesti kestävämpi vaihtoehto. Pohjoismaista ruokavaliota on esitetty esimerkkinä kestävästä paikallisesta ruokavaliosta.¹

Minkälaisena kuluttaja mieltää pohjoismaisen ruokavalion?

Tärkeänä osana opinnäytetyön pohjoismaisen ruokavalion tunnettuuden nykytilan kartoittamisessa toimi määrällinen kyselytutkimus, joka järjestettiin neljässä Kuopion alueen ruokaravintolassa. Kuvassa 1. näkyvä sanapilvi havainnollistaa vastaajien käsityksiä pohjoismaisesta ruokavaliosta.

Pohjoissavolaisten kuluttajien käsityksissä pohjoismaisesta ruokavaliosta nousi esiin joitain yhteisiä piirteitä yleisesti käytetyn pohjoismaisen ruokavalion käsitteen kanssa. Joitain eroja ja yllättäviäkin painotuksia löytyi, esimerkiksi suurin osa vastaajista ilmoitti lihan yhdeksi merkittävimmistä Pohjoismaisen ruokavalion raaka-aineista, vaikka ruokavaliossa käytetään lihaa vain kohtuudella.

Vastauksissa näkyi alueellisuus, sillä jos kysely olisi toteutettu eri puolella Suomea, olisivat vastaukset todennäköisesti olleet erilaisia.

Lähiruoka on viime aikoina nostettu jalustalle kotimaisen ruoan markkinoinnissa ja se näkyi myös kyselyn tuloksissa.
Pohjoismainen ruokavalio on suhteellisen uusi käsite ja varmaankin osittain sen takia se päädytään usein vielä määrittelemään alueellisten perinteisten ruokien kautta. Vastauksissa esiintyi jotain raaka-aineita, joita ei yleisen määritelmän mukaan ainakaan itsessään nähdä olevan osa pohjoismaista ruokavaliota; kuten makaroni, vuohenjuusto ja kana. Antaisiko tämä vapautta innovoida pohjoismaista ruokavaliota tulevaisuudessa kestävämpään suuntaan?

Tunnettuuden kehittäminen onnistuu yhteistyöllä

Tutkimuksesta saatujen tulosten ja opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen pohjalta järjestettiin ideariihi, jossa joukko alan ammattilaisia kokoontui miettimään, miten pohjoismaisen ruokavalion tunnettuutta voitaisiin kehittää. Tämän kokonaisuuden yhteenvetona syntyi Tiekartta pohjoismaisen ruokavalion tunnettuuden kehittämiseksi (kuva 2.).

Pohjoismaisen ruokavalion aseman vahvistamiseksi tarvitaan poliittisia toimijoita taloudellisen tahtotilan vahvistamiseksi, varhaiskasvatuksen toimia pohjoismaisen ruoan arvostuksen nostamiseksi jo pienestä pitäen, oppilaitosten ja ravintoloiden yhteistyötä esimerkiksi innovaatiotoiminnassa sekä yksityisen sektorin mielenkiintoa nostaa pohjoismaisen ruoan asemaa ruokakulttuurissamme.

Yhteistyö sektorien välillä on tunnettuuden lisäämisen tärkeä mahdollistaja. Kaiken keskiössä on kuitenkin lopulta kuluttaja ja päätöksenteko.

Pohjoismaisella ruokavaliolla ei ole tarkkoja raameja, antaen merkittävän etulyöntiaseman tulevaisuuden ruokavalioita kehitettäessä. Globaaleissa ruokatrendeissä näkyy vastuullisuus, terveyden edistäminen ja digitaalisuus. Tulevaisuuden ruokavalioiden kehittämisessä korostuu entistä enemmän koko tuotantoketjun vastuullisuus, huoltovarmuus ja pyrkimys vähentää erityisesti länsimaissa huolestuttavasti lisääntyviä elintapasairauksia. Pohjoismaisen ruokavalion tulevaisuus on kasvispainotteinen, elämyksellinen ja laadukas.

Miten tehdä pohjoismaisesta ruokavaliosta kiinnostava?

Tiekarttatyöskentelyn tavoitteena oli miettiä, miten tehdä pohjoismaisesta ruokavaliosta uudella tavalla kiinnostava. Laadun varmistamiseksi voitaisiin kehittää pohjoismaisen ruokavalion sertifikaatti takaamaan pohjoismaista ruokavaliota edustavan ruoan laadun vähimmäisvaatimukset. Uuden pohjoismaisen ruokavalion tärkeimpänä kilpailutekijänä on pidetty laatua ja tuoreita raaka-aineita.⁶ Sen sijaan, että jatkossakin niputettaisiin kaikki ”laadukas suomalainen ruoka”-käsitteen alle, nostetaan rohkeasti parhaat tuottajat jalustalle.⁴

Raaka-aineiden laadukkuutta voidaan vaalia suosimalla tuoreita, sesongin mukaisia raaka-aineita ja korostamalla niiden omaa makua annoksessa yrittäen välttää ylimaustamista. Laadukkaat raaka-aineet voi nostaa myös menussa ja ruokailuelämyksessä esille. Tarinallistamista on pitkään käytetty viinien tarjoilussa, mutta voisiko myös ruokaa, menuja ja muita juomia tarinallistaa?

Ravitsemustutkimus on tärkeä tieteellinen pohja raaka-aineiden laadun ja terveyden varmistamisessa. Pohjoismaisen ruoan terveyttä edistäviä ominaisuuksia voitaisi ottaa vahvemmin osaksi brändäystä ja myös kansainvälistä vientiä. Terveysvaikutusten ohella kuitenkin maun ja laadun voisi nostaa markkinoinnin kärjeksi. Myös jokainen meistä voi olla mukana innovoimassa uusia tapoja herkutella pohjoismaisella ruoalla. Ollaan ylpeitä hienoista pohjoisista raaka-aineistamme ja nostetaan yhdessä pohjoismainen ruoka osaksi arkea ja juhlaa!

Kirjoittajat:

Tanja Niemi, restonomi YAMK, wellness-palveluliiketoiminnan johtaminen
Henna Lehikoinen, projektipäällikkö, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

¹ Bere E. & Brug J. 2009. Towards health-promoting and environmentally friendly regional diets – a Nordic example. Public Health Nutrition 12 (1), 91–96. https://doi.org/10.1017/S1368980008001985.

² Diabetesliitto & Sydänliitto 2012. Mikä on Itämeren ruokakolmio? Ruokakolmiokuvan käyttäjälle. Diabetesliiton ja Suomen Sydänliitto ry:n tiedote 4/2012. Pdf-tiedosto. https://www.diabetes.fi/files/1618/Tiedote_Itameren_ruokakolmio_-kuvan_kayttajalle.pdf.

³ Hahnemann T. 2012. Pohjoismainen Ruokavalio. Helsinki: Schildts.

⁴ Hanska J. ym. 2020. Suomalaisen ruoan laatukirja. Tampere: Vastapaino.

⁵ Kanerva N. ym. 2014. The Baltic Sea diet score: A tool for assessing healthy eating in Nordic countries. Public Health Nutrition 17 (8), 1697–1705. https://dx.doi.org/10.1017/S1368980013002395.

⁶ Norden 2008. New Nordic Cuisine. Nordic Council of Ministers 2008:417. https://www.norden.org/en/publication/new-nordic-cuisine.

⁷ Uusitupa M. ym. 2013. Effects of an isocaloric healthy Nordic diet on insulinsensitivity, lipid profile and inflammation markers inmetabolic syndrome – a randomized study (SYSDIET). Journal of Internal Medicine 274, 52–66. https://doi.org/10.1111/joim.12044.