Työntekijäpula, raaka-aineiden kustannusten nousu, energian ja veden hinnannousu sekä maailmantilanteen aiheuttama asiakkaiden ostokäyttäytymisen epävarmuus – koetapa siinä sitten tämän kaiken keskellä pyörittää kannattavaa liiketoimintaa ja tarjota asiakkaille kestäviä ruokaelämyksiä.

Siihen ovat pystyneet Pohjoissavolaiset Mission Positive Handprint -hankkeen pilottiyritykset. Hankkeen myötä heille on karttunut tietoa ja osaamista mm. sosiaalisesta vastuullisuudesta, vastuullisuusviestinnästä, hiilijalanjäljen pienentämisestä, ilmastoystävällisten kasvisruokaratkaisujen kehittämisestä sekä hävikin, energian ja vedenkäytön hallinnasta. Mission Positive Handprint -hanke alkaa olla lopuillaan ja sen tulokset alkavat olla selvillä, niistä tässä poimintoja.

Muutoksia muutosjohtajuudessa

Pilottitoiminnan myötä yritysten omistajien ja työntekijöiden muutoskyvykkyydessä on tapahtunut parannusta. Tätä on ollut edistämässä mm. se, että henkilökunta on saanut osallistua vastuullisuuskokeiluihin ja ideointiin ja vastuujaot on määritelty tarkasti. Muutosjohtamista on kuitenkin ollut haastamassa mm. vastuullisuusteemojen puuttuminen perehdytysprosessista.

Pilottitoiminnan aikana eräässä yrityksessä oli havaittu, että henkilöstössä toisille uusien asioiden ja toimintatapojen opettelu oli helpompaa ja toisille vaikeampaa. Mm. iän havaittiin vaikuttavan osittain muutoksiin sopeutumiseen. Asiasta keskusteltiin avoimesti ja yrityksessä havahduttiin siihen, että asia on huomioitava erityisesti perehdytyksessä ja nyt vastuullisuusteemat on integroitu myös perehdytysohjelmaan.

Hyvät ideat hyötykäyttöön

Pilottiyritykset ovat saaneet hankkeen myötä konkreettista tukea, käytännön ratkaisuja ja työkaluja vihreän siirtymänsä tueksi. Käyttöön on otettu jo olemassa olevia toimintamalleja ja digitaalisia ratkaisuja. Esimerkiksi Kamupak uudelleenkäytettävät take away -astiat, jotka toimivat digitaalisen pantti- ja lainausjärjestelmän avulla, rantautuivat hankkeen myötä myös Pohjois-Savoon. Hävikkiteemaisia lounaita, pienempiä lautasia, ekologisempia käsipyyhkeitä sekä lämmön kohotusajan lyhennyksiä on myös otettu käyttöön.

Kuluttajaviestinnästä markkinahyötyä

Hanke opasti pilottiyrityksiä ottamaan käyttöön uusia asiakaslähtöisiä kuluttajaviestinnän ratkaisuja. Aloitettiin siitä, että vastuullisuuteen liittyviin termeihin tutustuttiin. Seuraavaksi työyhteisöissä alettiin käydä keskustelua ja ideointia siitä, mikä juuri meidän ravintolalle olisi ominainen tapa viestiä vastuullisista toimistamme. Katsottiin opastusvideoita ja hahmoteltiin omaa vuosikelloa hankkeesta saadun somekalenterin avulla. Sitten vain aloitettiin viestintä: fyysisesti ravintolassa, asiakkaiden kanssa keskustelemalla, somepostauksilla tai asiakaskyselyillä somessa – kukin itselleen ja asiakasprofiililleen sopivimmalla tavalla.

Mallia muilta

Hankkeeseen osallistui ravintoloita myös Keski-Suomesta ja Uudeltamaalta, joka mahdollisti ylimaakunnallisen vertaisoppimisen ja verkostoitumisen sekä tiedon siirtymisen kokeneemmilta aloittelijoille. Kolmen maakunnan yhteistyö koettiin Pohjois-Savossa erityisen positiivisena asiana, sillä oppiminen muilta yrityksiltä antoi vinkkejä siihen, mitä omassa yrityksessä voitaisiin tulevaisuudessa kokeilla. Lisäksi pienten maaseutujen yritykset kokivat antoisana päästä näkemään suurten kaupunkien kollegayritysten toimintaa. Kaiken kaikkiaan vertaisoppiminen sai aikaan inspiroitumista, oivalluksia ja innostusta omiin vastuullisuuskokeiluihin.

Kirjoittaja:

Sini Sarén, Savonia-ammattikorkeakoulu Oy

Kuva: Antero Semi

Mission Positive Handprint -hanke on Savonia-ammattikorkeakoulun, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteishanke, jossa tuetaan ravintola-alaa vihreässä siirtymässä ja muutoskyvykkyydessä kestävän kehityksen merkityksen kasvaessa yhteiskunnassa ja asiakkaiden arvomaailmassa. Hankkeen rahoittaja on Euroopan sosiaalirahasto ja se on osa unionin Covid-19- pandemian johdosta toteutettuja toimia.