Rehuomavaraisuus tilalla luo varmuutta yrityksen kannalta ja vaatii suunnitelmallisuutta pellonkäytön, tilan koneistuksen ja siilokapasiteetin suhteen. Rehuviljan, nurmirehujen ja valkuaisen saatavuus ja hinta voi vaihdella, joten rehuomavaraisuuden panostaminen tilatasolla kannattaa.

Kestävyyttä Nurmesta -hanke on pohtinut käytännön havaintojen kautta menetelmiä pellon käytön suunnitteluun sekä rehuomavaraisuuden lisäämiseen. Tilan pellon käytön tehokkuutta voi havainnoida muun muassa laskurien avulla. Tila voi pohtia, miten satoa kertyy, paljonko syönti navetassa on ja onko sato ollut laadukasta lopputuotteen kannalta. Linkit laskureihin blogin lopussa.

Kasvivalinnalla monipuolisuutta tilan omavaraisuuteen

Kasvituotteiden markkinahinnat ja rajallinen kysyntä eivät tue riittävästi monipuolista viljelyä oloissamme. Tilatasolla tilanne on jokaisen tilan kannalta erilainen pinta-alan, peltojen rakenteen, sijainnin sekä ominaisuuksien suhteen. Peltolohkojen tehokas käyttö ja omavaraisuus tuo mahdollisuuksia tilalla kannattavaan tuotantoon. Tilojen on hyödyllistä ja kannattavaa ottaa parhaat lohkot käyttöön suunnitelmallisesti, jolloin viljelijä voi ottaa käyttöönsä ja kohdentaa tilalla käytettävät tuotantopanokset lohkojen todellisen satopotentiaalin mukaisesti.

Mitä korkeampi tilan rehuomavaraisuus on, sitä vähemmän tilalla on muuttuvia kustannuksia. Viljelykseen on kannattavaa miettiä sekä kevät- että syyskylvöisiä lajikkeita, jotta huonot sääolot eivät pääse pilaamaan koko satoa kasvukauden aikana. Myös viljelykasvien monipuolisuus pienentää viljelyn riskiä. Huonokuntoisten lohkojen kasvukunnon parantaminen on osa viljelyn onnistumista. Huonon kasvukunnon omaava maa ei pysty hyödyntämään tuotantopanoksia niin hyvin ja usein myös kasvit sairastavat. Viljelyn suunnitteluun paneudutaan toisessa hankkeen blogissa, joka käsittelee tarkemmin pellon optimaalista rakennetta sekä peltojen kestävää käyttöä.

Rehuomavaraisuus kotieläinten kannalta

Palkoviljoilla täydennetään pääasiassa karkearehua, jonka sulavuus on korkea, mutta valkuaispitoisuus on alhainen. Vaikka palkoviljojen aminohappokoostumus ei olekaan optimaalinen, on niiden käytöllä havaittu tuotantoa lisäävää vaikutusta. Palkoviljojen syöttö onnistuu parhaiten murskesäilöttynä, sillä kuivatun kovan siemenen jauhaminen tai litistäminen voi olla haasteellista. Vilja-palkoviljaseoksille murskesäilöntä sopii erityisen hyvin. Hyviä seoksia sekä säilönnän että ruokinnan kannalta ovat esimerkiksi kaura-herne tai seosvilja-härkäpapu. Valkuaisrehuseosviljelyssä kannattaa sulavan raakavalkuaisen pitoisuudeksi tavoitella 160 g/kg.

Muista kotoisista rehuista poiketen vain rypsissä on sellainen aminohappokoostumus, joka riittää täyttämään korkeatuottoisten lehmien ravinnetarvetta. Rapsia meillä viljellään vielä vähän, mutta sen aminohappokoostumus on vastaavanlainen. Rypsi ja rapsi annetaan yleensä puristeena, mutta on myös mahdollista käyttää koko siemen jauhettuna. Tällöin rajoittavaksi tekijäksi nousee rasvan määrä, sillä rypsin siemeniä ei suositella annettavaksi lypsylehmille kiloa enempää vuorokaudessa.

Lihakarjalle valkuaistäydennystä käytetään harkiten sen kalliin ostohinnan vuoksi. Tilan omaa valkuaiskasviviljelyä puoltaa myös se, että valkuaiskasvit monipuolistavat viljelykiertoa, jolla puolestaan on positiivista taloudellista vaikutusta.

Avuksi päätöksentekoon laskurit sekä tutkimustieto

Suunnittelussa voi apuna käyttää muun muassa laskureita. €Laskurit sisältävät kokoelman helppokäyttöisiä laskelmapohjia maatalouden kannattavuuslaskentaan. Ilmaiset verkkolaskelmat ovat käytettävissä Savonian, Gmailin tai Microsoftin tunnuksilla.
Laskurit:
• €Katetuotto
• €Tuotantokustannus
• €Investointi
• €Maksuvalmius
• €Nurmi
• €Pelto
€Laskurit ohjeineen löydät osoitteesta
https://edunia.savonia.fi/course/view.php?id=24

Kirjoita avain €Laskurit ja liity kurssille!

Lisäksi lisää tietoa aiemmista hankkeista löytyy muun muassa julkaisuista nurmentuotannosta seuraavasti:

Lisää tietoa seoksista ja laji- ja lajikevalinnoista saat Tuotantovarmuutta nurmesta- hankkeen loppuraportista. Hankkeessa kehitettiin säilörehun tuotantoon täsmäratkaisuja, jotka vastaavat lypsylehmien ruokinnan tarpeisiin sekä tuotettiin työkaluja nurmituotannon lohkokohtaiseen suunnitteluun ja tuotantopanosten oikeaan kohdentamiseen.

Linkki julkaisuun:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-390-9

Nurmet rahaksi hankkeen tavoitteena oli parantaa nurmirehuihin pohjautuvan tuotannon resurssitehokkuutta, kannattavuutta ja kilpailukykyä, samalla edistäen tuotannon sopeutumista ilmastonmuutokseen

Linkki julkaisuun:
luke-luobio_17_2019.pdf

Kirjoittaja:

Piia Kekkonen, Savonia-ammattikorkeakoulu

Julkaisu on tehty Kestävyyttä Nurmesta hankkeelle. Hankkeen päärahoittaja on Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Ely-keskus. Hankkeessa mukana on myös Luonnonvarakeskus, ProAgria Itä-Suomi, Boreal, Yara, Laidunyhdistys sekä Hankkija.