Savonia-artikkeli: Kohdekäyntien 360-dokumentointi

#SavoniaAMK
#SavoniaUAS

Erilaiset kohdekäynnit ovat tavanomainen osa esimerkiksi asennus, rakennus tai huolto- ja kunnossapitotyötä, kun jossakin paikassa on tarkoitus tehdä jotakin uutta tai korjata vanhaa. Kohdekäynti tehdään siis fyysisesti paikalle menemällä, ja tehtävä matka voi olla hyvinkin pitkä. Perinteisesti tämmöiset käynnit on dokumentoitu kynällä paperille ja ottamalla tärkeistä kohdista valokuvia.

Tehdyn dokumentaation pohjalta laaditaan esimerkiksi tarjous asiakkaalle tehtävästä työstä tai suunnitellaan työn toteutusta. Tällöin tehty dokumentaatio on avainasemassa, jotta kaikki tarpeelliset asiat saadaan huomioitua. Dokumentoinnin taso ja selkeys on kuitenkin täysin kiinni dokumentaation laatijasta, eli ollaanko kohdekäynnillä osattu huomioida kaikki tarpeelliset asiat ja yksityiskohdat.
VirTech -hankkeen tarkoituksena on tukea virtuaaliteknologiaan perustuvien toimintamallien käyttöönottoa pohjoissavolaisiin eri alojen yrityksiin. Hankkeessa pilotoitiin kohdekäynnin dokumentointia 360-kuvauksella sekä laserskannauksella keväällä 2023.

Teknologisesti 360-kuvaus ja laserskannaus ovat olleet yleisiä ja hyvin saatavilla jo useita vuosia, mutta työelämässä niiden käyttö vaihtelee erittäin paljon. Jotkut yritykset käyttävät näitä uudempia teknologioita päivittäin, ja toisille ne ovat vielä lähes tuntemattomia.
Kohdekäyntien yhteydessä 360-kuvaus ja laserskannaus tuovat selkeää etua perinteisiin menetelmiin verrattuna, kun esimerkiksi yksittäisten valokuvien sijasta voidaan tarkastella koko tilasta 360-kameralla kuvattua tilamallia – siinä kokonaisuus ja yksittäisten valokuvien ulkopuolelle jäävät asiat hahmottuvat paremmin.

Eroavaisuudet

360-kuvaus ja laserskannaus eroavat toisistaan erittäin paljon, vaikka tässä yhteydessä niistä puhutaankin yhtä aikaa. Yleisesti ottaen voisi sanoa, että 360-kuvaus on kevyempää teknologiaa ja laserskannaus sitten hieman monimutkaisempaa.

Savonialla on useampia 360-kameroita, esimerkiksi VirTech -hankkeessa on käytetty Ricoh Theta Z1 ja Insta360 One X2 -kameroita. 360 -kamerat maksavat muutamista sadoista euroista ylöspäin, eli ovat suhteellisen edullisia hankkia. Kameroilla otetut kuvat voidaan viedä monille eri alustoille, joissa on alustasta riippuen erilaisia ominaisuuksia. Alustat ovat useimmiten verkkosivupohjaisia ja varsin helppokäyttöisiä ja suoraviivaisia käyttäjän näkökulmasta. Savonialla on käytetty paljon Matterport -alustaa, joka luo 360-kuvista tilamallin, johon voidaan tehdä helposti erilaisia merkintöjä tai upottaa esimerkiksi videoita.

Laserskannaukset ideologia puolestaan on siinä, että skanneri niin sanotusti ampuu lasersäteitä, joiden takaisinheijastumisesta skanneri saa pistemäisen sijaintitiedon. Tilan skannaus suoritetaan yleensä kuten 360-kuvaus, eli skanneri seisoo kolmijalalla, ja sitä siirretään noin 2-5 metrin matka kerrallaan. Yhdestä skannauksesta muodostuu yleensä vähintään satojatuhansia pisteitä, joten tilan koosta riippuen koko tilan pistemäärä on yleensä useita miljoonia pisteitä. Näistä pisteistä muodostuu niin sanottu pistepilvimalli, josta voidaan edelleen rakentaa suunnitteluohjelmistoilla 3D-malli.

Kuva 1. Laserskannauksen yksinkertainen periaatekuva. Lähde: www.forensicdjs.com (2023).
Kuva 1. Laserskannauksen yksinkertainen periaatekuva. Lähde: www.forensicdjs.com (2023).

VirTech-hankkeessa on ollut vuokrattuna Leica BLK360G1 -laserskanneri, jolla pilottikuvauksia on tehty. Kyseinen Leican skanneri on yksi markkinoiden halvimpia, sen hintaluokka on noin 17 tuhatta euroa (vuonna 2023). Skannereiden hintaan vaikuttaa niiden ominaisuudet, mitä kauemmas ja tarkemmin skanneri kykenee rekisteröimään pisteitä, sen kalliimpia ne yleensä ovat.

Kuva 2. Leica BLK 360G1 -laserskanneri ja tarkkuustietoja. Leica Geosystems -verkkosivut (2023).
Kuva 2. Leica BLK 360G1 -laserskanneri ja tarkkuustietoja. Leica Geosystems -verkkosivut (2023).

Hyödyt kohdekäynnillä

Edellä mainitusti yksi 360-kuvauksella tai laserskannauksella saavutettu hyöty kohdekäynnin yhteydessä on dokumentoinnin tason nostaminen ja vakioiminen. Kuvaaminen on varsin helppoa, joten lähes kuka tahansa pystyy tekemään yhtäläisen hyvä dokumentaation kohdekäynnin aikana. Perinteisiin menetelmiin verrattuna dokumentointi on paljon kattavampaa ja tarkempaa, ja joissain tapauksissa myös nopeampaa.

Laserskannauksen etuna on, että pistepilvimalli voidaan viedä useimpiin teknisiin suunnitteluohjelmistoihin lähtötiedoksi. Tämä tuo erittäin suuren edun, jos kohdekäynnin pohjalta on tarkoitus tuottaa suunnitteluaineistoa, kuten piirustuksia tai muuta vastaavaa, kun mallinnusta ei tarvitse aloittaa täysin tyhjästä tai valokuvien ja käsipiirrosten perusteella.

Kuva 3. Esimerkki laserskannatun tilan pistepilvimallista. Lähde: www.xyht.com (2023).
Kuva 3. Esimerkki laserskannatun tilan pistepilvimallista. Lähde: www.xyht.com (2023).

Perinteisten kohdekäyntien yhteydessä on myös varsin tavallista, etenkin isompien kohteiden yhteydessä, että jotakin jää huomaamatta tai dokumentoimatta. Tämä tarkoittaa yleensä, että silloin on lähdettävä käymään paikan päällä uudestaan, joka luonnollisesti aiheuttaa kustannuksia. Kerralla tuotettu kattava dokumentaatio poistaa tämän ongelman.

Prosessikuvaus

Prosessina kohdekäynnin 360-dokumentointi voisi olla yleismaailmallisena esimerkkinä alla olevan kuvan 2. mukainen. Kaaviossa toimintamalli on laajennettu kohdekäynnistä ylläpitoon asti, joiden väliin jää tarjouslaskenta ja suunnittelu / asennus. Tehtävän työn, esimerkiksi uusien laitteiden asennuksen, lopuksi tehtävä 360-kuvaus tarjoaa hyvät ja täsmälliset lähtötiedot myös seuraaville mahdollisille projekteille varsin pienillä lisäkustannuksilla. Erilaiset alustat tarjoavat myös hyvän saavutettavuuden aineistoon koko tiimille tai eri osastoille, jolloin esimerkiksi asennustyöstä vastaavat henkilöt voivat perehtyä kohteeseen etukäteen ja kommentoida tilannetta jo tarjouslaskennan aikana.

Kuva 4. Kohdekäynnin 360-dokumentoinnin prosessikuvaus. Ari Tanskanen (2023).
Kuva 4. Kohdekäynnin 360-dokumentoinnin prosessikuvaus. Ari Tanskanen (2023).

Yhteenveto

Kohdekäyntien dokumentointia hankkeessa pilotoitiin muun muassa yhdessä Voimatel Oy:n kanssa. Yhteistyöllä saatiin vahva käsitys teknologian soveltuvuudesta yrityksen toimintaan, josta Voimatelin kehityspäällikkö Harri Smolander kertoo seuraavaa:

”Keräämme energiakartoitusten yhteydessä asiakkaiden kiinteistöistä ja teknisistä ympäristöistä monenlaista ratkaisusuunnittelussa, toteutuksessa ja ylläpidossa hyödynnettävää tietoa. Tähän virtuaaliteknologia tarjoaa laaja-alaisesti hyödynnettäviä teknologioita. Virtuaaliteknologia antaa laajennetun näkökulman elinkaariajattelun mukaiseen teknisten järjestelmien ja ympäristöjen hallintaan, jossa tavoitteena on parantaa kiinteistöjen energian, automaation ja kiinteistötekniikan järjestelmien ylläpitoa. Virtuaaliteknologialla rikastetut tiedot tehostavat teknisten ympäristöjen ylläpitoa ja huoltotoimia. Hankkeen tuloksena olemme saaneet virtuaaliteknologiasta oppeja, joiden perusteella voimme toteuttaa virtuaalisia ympäristöjä ja hyödyntää näitä oppeja teknisten ympäristöjen elinkaaren eri vaiheissa”

Pilotointien toteuttaminen yhteistyössä yrityselämän kanssa on ollut yksi hankkeen keskeisiä teemoja, ja ne mahdollistavat uuden teknologian yleistymistä alueella. Samalla molemmat osapuolet oppivat uutta ja teknologian rajoitteet tulevat konkreettisesti esille. Yritykset voivat hyödyntää saatuja oppeja omassa toiminnassaan ja Savonia voi jakaa niitä edelleen sekä hanke- että koulutustoiminnassa.

Yhteenvetona voi todeta, että uudet teknologiat tarjoavat paljon mahdollisuuksia tavanomaisiinkin työtehtäviin, parhaillaan parantavat niiden laatua ja helpottavat eri työvaiheita. VirTech-hanke kannustaa yrityksiä kokeilemaan uusia toimintatapoja ja etsimään uusia ratkaisuja alati kehittyvästä teknologiasta ja niiden tuomista uusista ratkaisuista. Tämän kaltaisissa asioissa on hyvä tukeutua ympäröivään verkostoon, ja esimerkiksi Savonian XR-centeristä löytyy Kuopion alueella ainutlaatuista apua ja tukea mm. virtuaaliteknologian laitteisiin ja sovelluksiin liittyen.

Kirjoittaja:

Ari Tanskanen, tutkimusinsinööri, Savonia-ammattikorkeakoulu / VirTech-hanke

Logo elyfi.
EU sosiaalirahasto logo.