Ruokatieto.fi sivuston mukaan 13 prosenttia suomalaisista sanoo harrastavansa ruuanlaittoa. Kuitenkin Väestöliiton ja Maa- ja metsätalousministeriön tekemien tutkimusten mukaan arkena ruuanlaittoon käytetty aika on vähentynyt ja nykypäivänä ei välttämättä tunnisteta edes kaikkia ruuanlaiton raaka-aineita. Ruuanlaittotaito kuuluu kuitenkin ihmisten perustaitoihin, Maa- ja metsätalousministeriön mukaan, sillä se auttaa selviytymään myös mahdollisissa kriiseissä.

Korona-ajan alkaessa maaliskuussa 2020 suurin osa ihmisistä joutui jäämään kotiin. Kaikki ruokailut, niin koululaisten, päiväkotilaisten, kuin etätyötä tekevien vanhempienkin piti hoitaa kotona. Ravintolat ja myös muut paikat, joissa perheet pystyivät viettämään, aikaa suljettiin. Silloin heräsi kiinnostus siihen, kuinka paljon perheet ottavat alle kouluikäisiä lapsia mukaan ruuanlaittoon ja muihin keittiöaskareisiin ja minkälaisia tehtäviä lapset saavat keittiössä tehdä. Samalla heräsi halu tuottaa materiaalia, joka auttaa vanhempia ottamaan enemmän alle kouluikäisiä lapsia mukaan kotona tapahtuvaan ruuanlaittoon lapsen ikätason mukaisesti.

Miten lasten osallisuutta keittiöaskareisiin voitaisiin lisätä

Sanna-Leena Lounan wellness-palveluliiketoiminnan johtamisen koulutusohjelman YAMK-opinnäytetyössä selvitettiin, kuinka paljon vanhemmat ottavat alle kouluikäisiä lapsia mukaan kotona ruuanlaittoon ja muihin keittiöaskareisiin, mitä esteitä mukaan ottamiselle on, sekä mitä tehtäviä lapsen saavat keittiössä tehdä. Opinnäytetyön tulosten perusteella tuotettiin lapsiperheille havaintomateriaalia, kuinka alle kouluikäisiä lapsia voidaan ottaa ikä- ja taitotasoisesti mukaan erilaisiin keittiöaskareisiin.

Alkukartoituskyselyssä selvitettiin, kuinka paljon vanhemmat ottavat alle kouluikäisiä lapsia mukaan tällä hetkellä keittiöaskareisiin, sekä minkälaisia tehtäviä lapset saavat keittiössä tehdä tai miksi lapsia ei otetaan mukaan keittiöaskareisiin. Samalla kysyttiin, minkälaista materiaalia he haluaisivat saada tueksi, jotta lapsia olisi helpompi ottaa mukaan keittiöaskareisiin.

Tehtäviä, joihin lapset saivat päivittäin eniten osallistua, oli maistaminen (25 %), sekä aineiden yhdisteleminen ja sekoittaminen (molemmat 16 %). Viikoittain eniten osallistuttiin keittiöaskareisiin sekoittamalla (55 %) ja maistamalla (43 %).

Askareita, joihin lapset eivät koskaan saaneet osallistua oli ruskistaminen (27 %), raastaminen (24 %) ja maustaminen (20 %). Vastauksissa ovat kaikki ikäluokat 0–6 mukana. Esteeksi lasten mukaan ottamiseen mainittiin, että pelätään lapsen satuttavan itseään, lasta ei kiinnosta ruuanlaitto, lapsi koettiin liian nuoreksi, pelättiin astioiden hajoava, sekä ettei ole riittävästi aikaa (kuva 1).

Kysyttäessä miten aikuiset kokivat lasten mukaan ottamisen keittiöaskareisiin, se koettiin pääasiassa positiiviseksi, mutta osa koki sen myös pelottavana ja vaarallisena.

Kyselyssä tuli ilmi, että eniten ruuanlaitto kiinnosti juuri 1-vuotiaita lapsia. Vastaajista 67 % vastasi yksivuotiaiden olevan hyvin kiinnostuneita ruuanlaitosta ja keittiöaskareista.

Kyselyn tulosten ja tutkijan omien havaintojen pohjalta tuotettiin yhdessä Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:n kanssa havaintomateriaali, joka auttaa perheitä ottamaan alle kouluikäisiä lapsia enemmän mukaan ruuanlaittoon ja keittiöaskareisiin lapsen ikä- ja taitotasolle sopivilla tehtävillä. Havaintomateriaalia testattiin lapsiperheissä ja saadun palautteen perusteella jatkokehitettiin edelleen. Lopullisessa havaintomateriaalissa on 22 kuvaa ja 8 lyhyttä 8–10 sekunnin mittaista videota (www.ruokakasvatus.fi/lapset-keittiossa/).

Havaintomateriaali on jaettu kolmeen osaan lapsen iän mukaan. Jokaiseen osaan on koottu lapsen ikä- ja taitotasoon sopivia tehtäviä keittiössä.

Keittiössä opitaan muutakin kuin ruuanlaittoa

Ruokakasvatusta käytetään ammattilaisten toimesta pedagogisena työkaluna päiväkodeissa ja kouluissa. Pienten lasten tärkeimpiä ruokakasvattajia ovat kuitenkin omat vanhemmat päiväkodin lisäksi, sillä kotona syödään monta ateriaa päivässä. Ruokakasvatuksella on tarkoitus herättää uteliaisuus ja kiinnostus ruokaan erilaisista näkökulmista.

Lapsuus on tärkeä elämänvaihe oppia ja sisäistää monipuolinen ja terveellinen ruokavalio. Kun lapset saavat osallistua ruuan tekemiseen, he kokeilevat ennakkoluulottomammin uusia ruokia ja kunnioittavat ruokaa. Samalla lasten motoriset ja sosiaaliset taidot kehittyvät. Lasten osallistuessa ruuanlaittoon heille kehittyy ruokatajua ja heistä kasvaa aktiivisia ruokakansalaisia. Jo hyvin pienet lapsetkin pystyvät osallistumaan toimintaan katsellen, kuunnellen ja tunnustellen erilaisia raaka-aineita ja toimintoja. Toiminnan aikana lapselle pystyy sanoittamaan tapahtumia ja raaka-aineiden nimiä, jolloin syntyy ruokapuhetta ja lapsen sanavarasto laajenee.

Noin 3–6-vuotiaat lapset pystyvät osallistumaan ja tekemään jo monia keittiöaskareita hiukan avustettuna tai aivan itsenäisesti, kuten kattamaan pöydän, valmistamaan salaatin ja avustamaan hellalla tapahtuvassa ruuanlaitossa. Lasten sanavarasto monipuolistuu keskustellessa erilaisista raaka-aineista ja valmistustavoista. Matemaattinen ajattelu harjaantuu, kun lapsi pohtii montako lautasta pöytään pitää laittaa tai riittävätkö pullat kaikille.

Keittiö ja ruuanlaitto luovat hyvin monipuolisen oppimisympäristön pienen lapsen maailmaan. Keittiössä ei vain opita motorisia taitoja ja ruuanlaittotaitoa, vaan se vaikuttaa myös lapsen itsetuntoon onnistumisten ja uusien asioiden oppimisen kautta. Myös vuorovaikutusvaikutustaidot ja omien mielipiteiden ilmaisemisen taito kehittyvät, kun toimitaan yhdessä vanhempien, muiden aikuisten tai toisten lasten kanssa. Toiminnasta jää mieleenpainuvia muistoja koko loppuelämäksi.

Kirjoittajat:

Sanna-Leena Louna, restonomi YAMK, wellness -palveluliiketoiminnan johtamisen tutkinto-ohjelma.
Markku Haapakoski, KTT, Savonia Master School.

Lähteet:

Kähkönen, Kaisa 2022. Varhaisen ruokakasvatuksen yhteys kasvisten, marjojen ja hedelmien syömään oppimiseen ja kulutukseen. Väitöskirja. Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, lääketieteen laitos, terveystieteiden tiedekunta Itä-Suomen yliopisto, Kuopio.

Ruokatieto 2022a. Ruoka harrastuksena. Verkkojulkaisu. https://www.ruokatieto.fi/ruokakulttuuri/ruoka-harrastuksena.

Ruokatieto 2022b. Mitä Ruokakasvatus on? Verkkojulkaisu. https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokakasvatusta-kaikille/mita-ruokakasvatus.

Väestöliitto 2012. Perhebarometri. Verkkojulkaisu. https://www.vaestoliitto.fi/uploads/2020/12/34c6d1e0-perhebarometri-2011.pdf

Maa- ja metsätalousministeriö 2017. Ruokapoliittinen selonteko. Ruoka2030 Suomi-ruokaa meille ja maailmalle. Verkkojulkaisu. https://mmm.fi/documents/1410837/1923148/Ruokapoliittinen+selonteko+Ruoka2030/d576b315-41fe-4e9d-9d02-8462c5ae5895.