Vuosittainen Agri-Food Future -seminaari järjestettiin Savonia-ammattikorkeakoulun Iisalmen kampuksella 27.-28.11.2024. Tapahtuman tavoitteena on koota ruokaketjun toimijoita yhteen paikkaan tiedon ja verkostoitumisen äärelle.

Veturi Roadshow avaa ruokasektorin kehityksen mahdollisuudet

Agri-Food Future -tapahtuma startattiin ruokasektorin Veturi Roadshow’lla, rahoitus- ja kehityspalveluista ja mahdollisuuksista alan yrityksille.

Ruokajärjestelmät ja elintarvikeala ovat Pohjois-Savon kärkialoja, ja niiden kehitystä tuetaan hyvin maakunnassamme. Yrityksiä auttaa parhaan rahoituspolun tai -kanavan löytymisessä Team Finland, joka on yrityksille kansainvälistymispalveluita tarjoava julkisten toimijoiden verkosto. Sen kautta yritys saa sujuvan palveluketjun neuvonnasta rahoitukseen.

Business Finland on käynnistänyt Veturi-aloitteen, joka tukee Suomen johtavia yrityksiä innovaatioekosysteemien rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Yksi valituista yrityksistä on Valio, joka on aloittanut Valio Food 2.0 -kehitysohjelmansa kuluneen vuoden aikana. Valion Food 2.0 -kehitysohjelma tarjoaa yrityksille yhteistä kehitystä, verkostoja ja näkyvyyttä muun muassa yhteisten TKI-hankkeiden, aktiivisen partnerihaun ja yrityksien linkityksen sekä tapahtumien kautta. BoostECO-kehityspalvelu toimii myös yhtenä ajurina Business Finlandin rahoittamien veturiyrityksien kehitysohjelmien jalkautuksessa Pohjois-Savossa.

Veturi Roadshow huipentui kokonaisvaltaisen ruoka- ja yrityssektorin asiantuntijakaartin kokoontumiseen Tulevaisuuden ruokajärjestelmät -paneelikeskustelun äärelle. Aihe oli todella ajankohtainen, sillä uudet suomalaiset ravitsemussuositukset julkaistiin samana päivänä. Paneelikeskustelussa keskusteltiin ravitsemussuosituksien lisäksi myös pohjoissavolaisen ruokakulttuurin ja vastuullisuuden tärkeydestä tulevaisuudessa.

Näkökulmia kestävään ruokaketjuun

Henna Lehikoinen Savonia-ammattikorkeakoululta esitteli uusia verkkotyökaluja, Ravitsemusnavigaattoria ja Ravitsemuspolkua, jotka on luotu EU-rahoitteisessa FOODNUTRI-hankkeessa. Ravitsemusnavigaattorin avulla kuluttaja voi selvittää oman ruokavalion laadun suhteessa ravitsemussuosituksiin ja saa sen pohjalta välittömän automaattisen palautteen ruokavalion laadun kehittämiseen. Palvelun mittarina käytetään tieteellisesti arvioitua Ruokavalioindeksiä. Automaattisen palautteenannon tueksi on työstetty Ravitsemuspolku-sivusto, joka ohjaa käyttäjää ruokavalion laadun parantamiseen käytännönläheisten vinkkien, tehtävien ja reseptien avulla. FOODNUTRI-hanketta toteutetaan Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun yhteistyönä.

Kalavapriikki Oy:n tuotekehitys- ja laatupäällikkö Ari Hietanen kertoi yrityksen vastuullisuusteoista. Vastuullisuus näkyy etenkin yrityksen raaka-aineiden hallinnassa. Kalaraaka-aine on täysin kotimaista eikä tuotteiden jalostusprosesseissa synny lainkaan biojätettä. Kaikki kalan osat pystytään hyödyntämään joko omissa tuotteissa tai kumppanien toiminnassa. Yksi esimerkki vastuullisesta yhteistyöstä on nyhtökirjolohi, jonka Hailia Oy valmistaa uudella menetelmässä Kalavapriikin tuotannosta syntyvistä kirjolohen kylkiruodoista ja selkäruodon jakeista.

Servica Oy:n vastuullisuuspäällikkö Miira Lepistö kuvaili, miten yritys vastaa uuden EU:n kestävyysraportointidirektiivin vaatimuksiin. Servica on Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen omistama inhouse-yhtiö, joka järjestää ruokapalveluja sekä laitoshuollon palveluja kaikissa Pohjois-Savon kunnissa. Servica on laatinut vastuullisuusvaatimukset kaikilla palvelun- ja tavarantoimittajille ja osallistuu aktiivisesti myös asiakkaiden vastuullisuusosaamisen kehittämiseen. Elintarvikehankinnoissa vastuullisuuskriteerejä on lukuisia, mukana esimerkiksi vähähiilisyys, kiertotalous, elintarviketurvallisuus, tuoteturvallisuus ja ravitsemuslaatu.

Kestävä ruokaketju -osuuden lopuksi Susanah Aalto kertoi EIT Foodista, joka on maailman suurin ruokainnovaatioyhteisö. EIT Food on perustettu vuonna 2017 Euroopan komission aloitteesta ja sen visiona on maailma, jossa jokaisella on mahdollisuus nauttia kestävästi tuotetusta turvallisesta ja terveellisestä ruoasta. EIT Foodin järjestää koulutuksia ja sen kautta voi hakea rahoitusta niin ruoka-alan start-up yrityksille kuin tutkimusorganisaation kehittämishankkeille. Susanah Aalto on aloittanut EIT Foodin Suomen koordinaattorina keväällä 2024, joten tästä rahoitusmahdollisuudesta kuulemme varmasti vielä lisää jatkossa.

Kestävyyttä nurmesta -hankkeen loppuseminaari innosti ja yhdisti

Kestävyyttä nurmesta -hankkeen loppuseminaari keräsi laajan osallistujajoukon ja sai aikaan vilkasta keskustelua sekä verkossa että paikan päällä. Etäosallistujia oli peräti 43, ja salissa istui lähes yhtä monta kuulijaa. Loppuseminaarissa esiteltiin tutkimustuloksia muun muassa uusista timoteilajikkeista, nurmen lannoittamisesta, syysrypsistä, nurmilajikkeiden juuristosta sekä kokemuksia pilotoinneista oikeilla tiloilla.

Aikaisten, keskimääräisten ja myöhäisten timoteilajikkeiden niittojen ajoitusta tutkineessa kokeessa havaittiin lajikkeiden välillä olevan eroja sulavuuden laskunopeudessa, mikä mahdollistaa korjuuaikaikkunan laventamisen. Samassa kokeessa arvioitiin myös eri kuvausmenetelmien käyttöä nurmen kehitysvaiheen arvioinnissa. Vanhojen nurmien typpilannoitustutkimus totesi karjanlannan ja mineraalitypen yhdistelmän olevan kannattavin vaihtoehto neljännen nurmisadon onnistumiseksi. Nurmen juuristotutkimusten perusteella timotein ja natojen erilaiset kasvustrategiat parantavat niiden sopeutumista eri olosuhteisiin. Juuristobiomassan lisääntyminen edistää maaperän hiilensidontaa, mikä tukee viljelyn kestävyyttä. Mob-laidunnuksen hyödyt, kuten ylilaidunnuksen ehkäisy ja hiiliviljelyn edistäminen, tulivat esiin nuorkarjalle tehdyissä kokeissa.

Säilörehun tuotannon kannattavuuslaskelmat osoittivat parempaa rehuomavaraisuutta ja kustannustehokkuutta muun muassa viljelykierron monipuolistamisen avulla. Laskelmaa omalla tilallaan kokeillut viljelijä oli saanut vastaavat positiiviset tulokset. Pilottitiloilla tehdyt kokeet korostivat lannoituksen, korjuurytmin ja nurmiseoksen yhteensovittamisen tärkeyttä. Timotei-nurminataseos osoittautui edelleen toimivaksi yhdistelmäksi, ja palkokasvien lisääminen vähensi typpilannoitustarvetta. Liiallisen lannoituksen ei todettu aina lisäävän satoa.

Uusia ratkaisuja pellon vesitalouden hallintaan

Peltodata taskussa esitteli SMAGRI-hankkeessa toteutettua konseptia, jossa peltolohkon kuivatusvesien hallintaa edistettiin muuntamalla yksi pilottikohteen säätösalaojakaivoista etähallittavaksi. Etähallintaa varten hankkeessa kehitetyllä sovelluksella käyttäjällä on mahdollisuus säätää kaivon padotuskorkeutta sekä seurata pilottikohteesta kerättyä mittausdataa säästä, pellon maaperäolosuhteista, kuivatusvesien vedenlaadusta ja pohjaveden pinnankorkeudesta. Kaikki etäohjaukseen ja mittausdataan liittyvä hallinnointi tapahtuu hankkeessa kehitetyn data-alustakokonaisuuden kautta, joka sisältää muun muassa mittausdatan käsittelyn ja tallennuksen, tiedonsiirron ja visualisoinnin sekä etäohjaukseen ja monitorointiin käytetyn web-pohjaisen käyttöliittymän. Pilotin tavoitteena oli saada konkreettisen mittausdatan lisäksi syventävää tietoa etäohjattavien säätösalaojakaivojen tarpeista sekä toimivuudesta käytännön maanviljelyssä.

Biokaasubussi kierroksella Ylä-Savossa

FarmGas PS3 -hankkeen tavoitteena on lisätä biokaasuntuotantoa maakunnassa, tukea biokaasun jatkojalostusta liikennekäyttöön sekä edistää biokaasuyhteisön syntymistä. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi järjestettiin AFF-tapahtuman yhteyteen biokaasubussiretki Vieremälle ja Kiuruvedelle, jolla mukana olivat myös Pohjois-Suomen Biokaasun edustajat.

Pioneerityötä fossiilitaloudesta luopumiseksi tekevä Vieremän kunta on rakentanut kaasutankkausaseman ja 14 km kaasuputken sivukyliltä kunnan keskustaan. Putken päässä on käynnistymässä yksi biokaasulaitos ja seuraavien suunnittelu on käynnistynyt. Lähikuukausina kunnan teollisuusalueelle nousee kaasun puhdistus- ja paineistuslaitteisto, ja kesään mennessä alueen maatalousyrittäjien tuottamaa kaasua käytetään ajoneuvojen polttoaineena, Ponssen tehtaalla sekä kaukolämpölaitoksen polttoaineena. Kunnan autot ja traktori käyttävät biokaasukäyttöisiä.

Kiuruvetisten Mikko ja Antti Elovaaran lihanautatiloilla tuotetaan biokaasua lähinnä lannasta ja peltobiomassoista. Laitoksessa on kokeiltu myös roskakalan käyttöä lisäsyötteenä. Demecan toimittama biokaasulaitos tuottaa sähköä ja lämpöä omaan käyttöön. Lämpöä tarvitaan erityisesti ternivasikkakasvattamossa ja suurissa konehalleissa.

Pohjois-Suomen Biokaasun Mika ja Jan-Erik Impiö ovat Ranualle rakentuvan 21 maatilan yhteisen biokaasulaitoksen vetäjiä. Laitos on toistaiseksi suurin ilman ulkoista operaattoria muodostunut yhteislaitos. Syötteinä tullaan käyttämään lannan ja peltobiomassojen lisäksi myös järvibiomassoja sekä mahdollisesti yhdyskuntajätettä. Aluksi lopputuote tulee olemaan paineistettu biokaasu (CBG) liikennekäyttöön, tulevaisuudensuunnitelmissa ovat biohiilituotteet sekä prosessissa ylijäävän hiilidioksidin jalostaminen biometaaniksi.

Turvallisempaa ja tehokkaampaa karjan käsittelyä

Työturvallisuus ja tehokkuus karjan käsittelyssä (TYKKÄÄ) ja SafeHabitus -hankkeet järjestivät tapahtumaan ohjelmaa nautojen käsittelyn näkökulmasta. Eläintenkouluttaja Ulla Hööpakka Kumpainen Oy:stä kertoi käytännön kokemuksia nautojen käsittelystä ja opettamisesta. Jo pieniäkin asioita huomioimalla voi nautojen hoitotyöstä saada mukavampaa kaikille osapuolille. Teema sai aikaan kysymyksiä ja keskustelua eläinten kouluttamisesta ja hankkeen toimenpiteistä, kuten koulutuskokonaisuudesta ja opintomatkasta. Esimerkiksi eläinten kouluttamisen hyödyt hyvinvoinnin, työn sujuvuuden ja työturvallisuuden kannalta erilaisten mittausten kautta kiinnostaisivat tulevaisuudessa. Iltapäivän työturvallisuuteen liittyvä työpaja puhujinaan TYKKÄÄ-hankkeen pääkouluttaja Iris Kaimio, Työtehoseuran Janne Karttunen, sekä maatalousyrittäjä Laura Parmainen keräsivät erityisen paljon kuulijoita luokkaan. Tämä osoitti eläinten hyvinvoinnin ja käsittelyn olevan aiheita, jotka herättävät edelleen laajaa kiinnostusta ja keskustelua.

Lehmälle pehmeä peti – mitä turpeen tilalle?

Lypsykarjojen vaihtoehtoiset kuivitusratkaisut etsii turvetta korvaavia vaihtoehtoja kuivitukseen huomioiden eläinten hyvinvoinnin ja terveyden, työnkäytön, ihmisten terveyden sekä rakennussuunnittelun ja talouden. Tarkemmassa tarkastelussa ovat hiekka, separoitu kuivajae ja puuohjaiset kuivikkeet. Lisäksi hanke kartoittaa muita, uusia kuivikemateriaaleja. Tutustumismatkat Tanskaan ja Hollantiin antoivat mielenkiintoista tietoa hiekan, separoidun kuivajakeen ja oljen käytöstä kuivikkeena. Tanskassa ja Hollannissa hiekkaa käytetään yleisemmin kuivikkeena ja suurimmilla tiloilla käytössä on kierrätysjärjestelmiä, jonka avulla hiekkaa voidaan käyttää uudelleen parsissa. Hollannissa separoidun kuivajakeen BeddingMaster-järjestelmä, joka kompostoi kuivajakeen ja pidentää siten sen varastointiaikaa. Tanskalaistiloilla parsissa käytettävä hienojakoinen, lämpökäsitelty olkisilppu oli mielenkiintoinen tuote, joka voisi sopia myös Suomeen. Monialainen hanke on kiinnostanut sekä kotimaassa että tehdyillä matkoilla, sillä vastaavaa selvitystä eri kuivitusratkaisuista ja vaikutuksia eläimille, ihmisille ja ympäristölle ei ole aiemmin tehty. JTF-rahoitteisen hankkeen tuloksena on monipuolinen ja puolueeton tietopaketti lypsylehmien kuivikevalinnan apuvälineeksi.

Monipuolinen ohjelma ja agrologikoulutuksen esittely keräsivät kiitosta

Agrologikoulutuksen osalta Heli Wahlroos kertoi Savonian tavasta tehdä Suomen tyytyväisimpiä agrologeja. Tilaisuudessa palkittiin myös vuoden harjoittelutila ensimmäistä kertaa. Lue tarkemmin artikkelista: Agri-Food Future 2024 -seminaarissa palkittiin ensimmäistä kertaa Vuoden harjoittelutila (linkki: https://www.savonia.fi/uutiset/agri-food-future-2024-seminaarissa-palkittiin-ensimmaista-kertaa-vuoden-harjoittelutila/). Opiskelijoita saattoi tavata seminaarin molempina päivinä niin yleisöstä, kuin järjestäjänä. Iso kiitos kaikille ahkeroinnista!

Seminaarin lämmin tunnelma ja hyvin toimiva messualue tukivat tapahtuman onnistumista. Aula-alueelle rakennettu näyttely tarjosi kohtaamisia ja keskustelun paikkoja, ja näytteilleasettajilta saatu palaute oli kiitettävää. Markkinointi oli myös onnistunutta, ja tapahtuma sai paljon positiivista huomiota niin Pohjois-Savossa kuin sen ulkopuolellakin.

Vaikka järjestäjäjoukko oli suuri, ja oppia jäi tulevia tapahtumia ajatellen, kokonaisuutena seminaari oli onnistunut. Osa seminaariesityksistä julkaistaan myös videoina ja materiaaleihin pääsee tutustumaan vielä myöhemmin laari.infon sivuilta (linkki: https://laari.info/tietopankki/agri-food-future/). Suunnittelutyö ensi vuoden tapahtumaa varten on jo aloitettu. Nähdään Iisalmessa!

Kirjoittajat:

Anu Tiikkainen, Jade Hirvonen, Outi Kuvaja, Mika Repo, Krista Jauhiainen, Eeva-Kaisa Pulkka, Heli Tossavainen ja Henna Lehikoinen, Savonia-ammattikorkeakoulu

Sähköpostit: etunimi.sukunimi@savonia.fi