Me Savoniassa haluamme tarjota opiskelijoille parhaan mahdollisen oppimiskokemuksen: olla Great Place to Learn, jossa oppiminen on merkityksellistä, mielekästä ja laadukasta. Oppimiskokemus rakentuukin monesta tekijästä.

Yksi näistä tekijöistä on opintojen aiheuttama työmäärä eli kuormittavuus. Kokemus opiskelun kuormittavuudesta on yhteydessä opiskelumotivaatioon ja oppimistuloksiin. Koettu ylikuormitus voi johtaa korkeakouluopiskelijan lisääntyneeseen stressiin ja opiskelu-uupumiseen sekä heikentää oppimistuloksia (mm. Madigan & Curran 2021, Aina, Akta & Casalone, 2022). Ylikuormitus heikentää opiskelijan hyvinvointia ilmeten esimerkiksi ahdistuksena, uupumisena, luovuttamisalttiutena ja sosiaalisen elämän kapeutumisena (Marsh, 2001, Mikkonen & Ruohoniemi 2011, Yangdon ym., 2021). Lisäksi työmäärältään liian raskaat opintojaksot voivat johtaa opiskelumotivaation heikkenemiseen (mm. Kyndt ym., 2014) ja ohjata asioiden pinnalliseen ulkoa opetteluun syvällisemmän, ymmärtämiseen tähtäävän opiskelun sijaan (mm. Karjalainen ym. 2007). Opintojaksojen välinen työmäärän epätasaisuus voi herättää epäoikeudenmukaisuuden tunteita, jos saman opintopistemäärän saavuttamiseksi vaadittu työpanos vaihtelee merkittävästi. Epätasaisuus voi myös heikentää mielikuvaa opintojen laadukkuudesta.

Opiskelijan työaika, työmäärä, kuormitus, mitoitus – siis mikä?

Yksi opintopiste vastaa noin 27 tuntia työskentelyä, ja opintopisteiden tulee kuvastaa sitä aikaa, jonka opiskelija tarvitsee saavuttaakseen opintojakson osaamistavoitteet. (Mosair & Hamdy, 2017, Souto-Iglesias & Abeza-Romero, 2018.) Tämä oppimiseen käytettävä aika kattaa sekä opetukseen osallistumisen että itsenäisen työskentelyn, siis koko oppimisprosessin. Ajan tarpeeseen vaikuttavat muun muassa opetusmenetelmät, työn määrä ja haastavuus, oppimistehtävien tyyppi sekä opiskelijaryhmän lähtötaso. (Bowyer, 2012.) Itsenäisen työskentelyn ajankäytön arviointi vaatii oppimateriaalin ja oppimistehtävien yksikkötasoista määrän ja laadun tarkastelua, esimerkiksi sivumääräisesti. Opiskelijalla kun menee taatusti enemmän aikaa vieraskielisen tieteellisen artikkelin analysoimiseen kuin sivumääräisesti yhtä laajaan, omalla äidinkielellä kirjoitettuun tekstimateriaaliin tutustumiseen.

Koska kuormittavuus on subjektiivinen kokemus, voivat opiskelijat kokea saman työmäärän eri tavoin. Kuormittavuuteen vaikuttaa myös se, kuinka vaikeaksi opiskelu ja opittava asia koetaan. Siksi työmääräarvio ei yksin riitä, vaan on arvioitava opiskelijaryhmän keskimääräinen lähtötaso, jota kuvataan oppijaprofiililla. Opiskeluun kuluvan ajan arvioinnin tulee siis perustua oppijaprofiilin mukaiseen työmäärän suorittamiseen tarvittavaan aikaan. Tätä arviota kutsutaan opintojakson mitoitukseksi. Systemaattisesti tehty mitoitus ei siis kerro, kuinka kuormittava jokin opintojakso on yksittäisen opiskelijan kokemana, vaan mahdollistaa opintojaksojen välisen yleistasoisen kuormittavuusvertailun.

Mitä olemme tehneet opintojaksojen mitoitusten kehittämiseksi?

Aloimme lukuvuonna 2022-23 tarkastella opintojaksojen työmääriä systemaattisesti sosiaali- ja terveysalan (sote) kehittämispilotilla, koska Savonian opiskelijoiden antamissa palautteissa esiintyi kokemuksia mitoituksen epätasaisuudesta opintojaksojen välillä. Tuolloin loimme näyttöön perustuviin materiaaleihin pohjautuvan mitoittamisen työkalun ja sovimme yhteiset toimintakäytännöt. Seuraavana lukuvuonna tämä toimintamalli laajennettiin koskemaan kaikkia tutkinto-ohjelmia. Samalla otimme käyttöön savonialaisen laatumerkin, jolla mitoitustyötä tehdään näkyväksi opiskelijoille. Laatumerkki osoittaa opintojakson mitoituksen arvioiduksi ja löytyy arvioitujen opintojaksojen Moodle-alueilta.

Suunta vaikuttaa hyvältä

Saamamme palaute on tähän mennessä ollut pääasiassa positiivista ja mitoitusten kehittäminen vaikuttaisi olevan ajankohtainen aihe myös laajemmin korkeakouluissa. Kävimme Korkeakoulupedagogiikan päivillä, Pedaforumissa, esittelemässä kehitystyötämme keväällä 2024, jossa esitys herätti vilkasta keskustelua. Keskustelua virisi esimerkiksi käyttämistämme työkaluista, aiheeseen liittyvän tutkimuksen tilasta sekä mitoitustyön vaikutuksista opiskelijoiden kokemuksiin kuormituksesta.

Savonian opetushenkilöstön palautteen perusteella mitoituslaskelmien tekeminen on auttanut kehittämään opintojaksoja esimerkiksi kirkastamalla niiden keskeisimpiä sisältöjä, selkeyttämällä kirjallisuusmateriaalivaatimuksia sekä yhdenmukaistamalla verkko-oppimisympäristöjä. Sote-alan pilotin aikana tarkasteltujen opiskelijapalautteiden mukaan myös opiskelijat kokevat opintojaksojen työmäärän ja opintopisteiden vastaavan mitoitusprosessien jälkeen paremmin toisiaan. Opiskelijapalautteita seuraamalla saamme tulevaisuudessa enemmän tietoa siitä, kuinka työ on välittynyt kaikkien alojen opiskelijoiden oppimiskokemuksiin koetun työmäärän sopivuuden näkökulmasta. Palautteiden pohjalta kehitystyö jatkuu – kohti koko ajan parempaa oppimiskokemusta.

Kirjoittajat:

Oona Rantamäki, monimuotopedagogiikan asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, oona.rantamaki@savonia.fi

Suvi Aura, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, suvi.aura@savonia.fi

Lähteet:

Aina, Akta & Casalone 2022. Intensity of Workload per Exam and Academic Outcomes. Conference paper.

Bowyer 2012. A model of student workload. Journal of Higher Education Policy and Management, 34 (3): 239-258.

Karjalainen, Alha & Jutila 2007. Anna aikaa ajatella. Suomalaisten yliopisto-opintojen mitoitusjärjestelmä. Oulun yliopisto. Saatavilla: https://www.oulu.fi/koulutuspalvelut/julkaisut_ja_materiaalit/korkeakoulupedagogiikan_perusmateriaali/nro8_anna_aikaa_ajatella_2007.pdf

Kyndt, Berghmans, Dochy & Bulckens 2014. ‘Time is not enough.’ Workload in higher education: a student perspective, Higher Education Research & Development, 33:4, 684-698, DOI: 10.1080/07294360.2013.863839

Mikkonen, Ruohoniemi 2011. How do veterinary students’ motivation and study practices relate to academic success? Journal of Veterinary Medical Education 38(3):298-304. doi: 10.3138/jvme.38.3.298.

Nosair & Hamdy 2017. Total Student Workload: Implications of the European Credit Transfer and Accumulation System for an Integrated, Problem-Based Medical Curriculum. Health Professions Education, 3 (2), 99-107. https://doi.org/10.1016/j.hpe.2017.01.002.

Souto-Iglesias & Baeza Romero 2018. A probabilistic approach to student workload: empirical distributions and ECTS. Higher Education 76, 1007–1025. https://doi.org/10.1007/s10734-018-0244-3

Yangdon K, Sherab K, Choezom P, Passang S, Deki S. 2021. Well-Being and Academic Workload: Perceptions of Science and Technology Students. Educational Research and Reviews. 16(11):418-427.