FOODNUTRI-hanke toimi opinnäytetyön toimeksiantajana Wellness-tradenomiopiskelija Lauri Vaittiselle. Vaittisen opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Ravitsemusnavigaattorin kehittämistä varten kahden toisistaan eroavan ruoankäyttökyselyn toimivuutta ja käyttäjäystävällisyyttä.

FOODNUTRI-hankkeessa kehitetty verkkotyökalu Ravitsemusnavigaattori on väline ruokavalion laadun arvioimiseen ja automaattiseen palautteenantoon. Ravitsemusnavigaattorissa ruokavalion laatu arvioidaan Ruokavalioindeksillä. Ruokavalioindeksi on tieteellisesti arvioitu työkalu, joka on kehitetty diabeteksen ehkäisytutkimuksissa.

Ravitsemusnavigaattorin kehittämiseen liittyi sen sisältämän ruoankäyttökyselyn ja palautteenannon kehittäminen. Ravitsemusnavigaattorin ruoankäyttökyselystä työstettiin demoversioista saadun palautteen pohjalta kaksi erilaista versiota vuoden 2024 alussa. Näiden versioiden toimivuutta haluttiin testata jatkokehitykseen soveltuvan kyselyn valitsemiseksi.

Opinnäytetyön tavoitteena ruoankäyttökyselyn käytettävyyden selvittäminen

Wellness-tradenomiopiskelija Lauri Vaittinen teki opinnäytetyönsä ”Ruokavalioindeksin käyttäjätutkimukset: ravitsemusnavigaattorin kehitystyö” kyselyversioiden vertailusta ja niihin liittyneistä käytettävyystutkimuksista. Vaittisen opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kahden toisistaan eroavan ruoankäyttökyselyn toimivuutta ja käyttäjäystävällisyyttä.

Kyselylomakkeet erosivat toisistaan pääosin siten, että kyselyversio 2 sisälsi valmiita vastausvaihtoehtoja, kun taas versiossa 1 vastaukset syötettiin tyhjiin kenttiin. Kyselyversioon 2 oli myös lisätty kuvia ruoka-annoksista helpottamaan annoskoon määritystä. Versiosta 1 kuvat puuttuivat kokonaan. Tavoitteena oli myös selvittää, kumpaa ruoankäyttökyselyn versiota lähdettäisiin kehittämään eteenpäin osaksi Ravitsemusnavigaattoria ja kerätä aineistoa kehitystyötä varten. Palautetta kerättiin mm. kyselyiden käytettävyydestä, visuaalisuudesta, kysymysten ymmärrettävyydestä, järjestelmällisyydestä, selkeydestä sekä sopivan vastausvaihtoehdon löytämisen helppoudesta.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimuksen aineisto kerättiin käytettävyyshaastatteluiden (n=4), fokusryhmähaastatteluiden (n=3) ja sähköisen palautekyselyn (n=84) avulla. Tutkimuksen aineistonkeruu tapahtui pääosin Itä-Suomen yliopiston COBRA-tutkimuksen yhteydessä, jossa opinnäytetyön yksilöhaastattelut ja sähköinen palautteenkeruu pääosin suoritettiin. COBRA-tutkimukseen osallistuneet henkilöt vastasivat ruoankäyttökyselyn kumpaankin versioon ennalta määritellyssä järjestyksessä. Kummankin täyttökerran jälkeen tutkittavat täyttivät sähköisen palautelomakkeen, jossa he arvioivat kokemustaan vastaamalla kyselyversiota koskeviin väittämiin.

Molempien ruoankäyttökyselyiden linkkiä jaettiin myös COBRA-tutkimuksen ulkopuolelle, jotta aineistoa saatiin kerättyä lisää. Pääpaino oli kuitenkin ruoankäyttökyselyn versiossa 2, koska siinä huomattiin olevan enemmän potentiaalia Ravitsemusnavigaattorin kehittämiseen. COBRA-tutkimuksen yhteydessä suoritettiin myös käytettävyyshaastattelut, jossa tutkimukseen osallistuneista henkilöistä neljä haastateltiin ruoankäyttökyselyiden täyttämisen jälkeen. Käytettävyyshaastatteluissa tutkittavia pyydettiin ajattelemaan ääneen ja kertomaan kaikki huomionsa ja ajatuksensa kyselyversioiden täyttämisestä. Lopuksi tutkittaville esitettiin joitakin täydentäviä kysymyksiä.

Kaikki ruoankäyttökyselyihin vastanneet täyttivät myös lyhyen palautelomakkeen. Sen kautta he pääsivät arvioimaan kyselyversioita vastaamalla väittämiin, joiden vastausvaihtoehdot olivat luotu viisiportaisella Likert-asteikolla. Sähköisen palautelomakkeen loppuun oli myös jätetty muutama avoin kohta, johon sai halutessaan jättää vapaata palautetta kyselyversioista.

Fokusryhmähaastatteluita pidettiin tutkimuksen aikana yhteensä kolme, joihin osallistui yhteensä 10 henkilöä. Fokusryhmähaastattelu on laadullinen tutkimusmenetelmä, joka perustuu haastattelijan ylläpitämään ryhmäkeskusteluun etukäteen suunnitellun haastattelurungon pohjalta. Ryhmähaastattelu tavoitteena on ymmärtää tutkittavaa ilmiötä ja tuoda esiin erilaisia näkökulmia, käsityksiä ja mielipiteitä. (T Mäntyranta and M Kaila, 2008) Haastatteluissa tutkittavat pääsivät tutustumaan ruoankäyttökyselyiden kumpaankin versioon. Kyselyihin tutustumisen jälkeen tutkittavat täyttivät myös sähköisen palautelomakkeen.

Kuvat ja valmiit vastausvaihtoehdot helpottivat vastaamista

Tutkimuksessa saatujen vastausten perusteella ruoankäyttökyselyistä versio 2 koettiin toimivammaksi. Tähän vaikutti mm. kyselyversion 2 sisältämät valmiit vastausvaihtoehdot, jotka nopeuttivat kyselyyn vastaamista ja paransivat sen käytettävyyttä. Toinen vaikuttava tekijä oli kyselyversion 2 sisältämän kuvat eri ruokalajeista. Vastausten perusteella ne lisäsivät kysymysten ymmärrettävyyttä, auttoivat arvioimaan annoskokoa ja selkeyttivät kyselyn yleisilmettä. Näiden lisäksi tutkimuksessa kerättiin paljon hyviä huomioita ja parannusehdotuksia Ravitsemusnavigaattorin jatkokehittämiseen.

Johtopäätöksiä verkkotyökalun kehittämiseen

Opinnäytetyön tulosten perusteella ruoankäyttökyselyn versio 2 valittiin Ravitsemusnavigaattorissa hyödynnettäväksi ja jatkokehitettäväksi. Kehittämisessä huomioitiin tutkimuksen aikana kerättyä palautetta.

Valmistunut opinnäytetyö teki jälleen näkyväksi sen, että hankkeessa syntyviä kysymyksiä ja lisäselvitystä vaativia seikkoja voidaan ratkaista hedelmällisesti opinnäytetöiden avulla. Näin TKI-työ tuodaan myös lähemmäs opiskelijoita ja opetusta.

Hyödynnä maksuttomia ravitsemuksen verkkotyökaluja

Omien ruokailutottumusten tarkastelu ja kehittäminen on helppoa FOODNUTRI-hankkeen tuottamien Ravitsemusnavigaattorin ja Ravitsemuspolun avulla. Maksuttomat ja käyttäjäystävälliset verkkotyökalut antavat välittömän palautteen ruokailutottumuksista ja tarjoavat lisätukea terveyttä edistävään ja kestävään syömiseen.

FOODNUTRI-hankkeen toteuttavat Itä-Suomen yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu Pohjois-Savon liiton myöntämällä Euroopan unionin osarahoituksella.

www.ravitsemusnavigaattori.fi

www.ravitsemuspolku.fi

Kuva: UEF viestintä

Lähteet:

Kaila, Minna ja Mäntyranta, Taina 2008. Fokusryhmähaastattelu laadullisen tutkimuksen menetelmänä lääketieteessä, Duodecim 124(13), 1507–13. https://www.duodecimlehti.fi/duo97349

Kirjoittajat:

Lauri Vaittinen

Wellness-tradenomiopiskelija

Savonia-AMK

Henna Lehikoinen

TKI-asiantuntija, projektipäällikkö

TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti

FOODNUTRI-hanke

Savonia-AMK