Nautojen käsittelyssä työturvallisuus ja tehokkuus paranevat, kun eläinten käyttäytymistä ymmärretään ja työtapoja sopeutetaan sen mukaisiksi. Pohjoissavolaisille nautakarjan parissa työskenteleville henkilöille suunnatut koulutukset ovat vahvistaneet tätä oivallusta parin viimeisen vuoden aikana. Eläinten käsittelyn merkitys näkyy jatkuvasti keskusteluissa eläinten hyvinvoinnista ja sen nähdään olevan keskeinen osa ruoantuotannon kehitystä.

Työturvallisuus ja tehokkuus karjan käsittelyssä -hankkeen puitteissa on toteutettu erilaisia koulutuksia, joilla vahvistetaan osaamista nautakarjan käsittelyssä. Hankkeen päätavoitteena oli luoda 20 tunnin nautojen käsittelykoulutus, jossa opiskeltiin muun muassa nautojen luontaista käyttäytymistä, aisteja, stressin merkitystä sekä ongelmakäytöksien ratkomista. Teorian lisäksi pidettiin käytännön harjoituspäiviä, jossa opeteltiin painealueen käyttöä, positiivista vahvistamista sekä siedätystä erilaisiin arkisiin hoitotoimenpiteisiin.

Yhteensä yhdeksän pienryhmää kokoontui Pohjois-Savon alueella syys- ja kevätkaudella 2023–2024. Palautteen mukaan kokonaisuus oli kaiken kaikkiaan onnistunut, vaikka kehittämistäkin löytyi. Parasta oppia ja ahaa-elämyksiä saatiin etenkin käytännön harjoituspäivissä, joissa päästiin harjoittelemaan käsittely- ja koulutusmenetelmiä aidossa navettaympäristössä. Jo pienet vinkit hoitotoimenpiteiden opettamiseen ja suorittamiseen antoivat varmuutta eläinten käsittelyyn, joka johdatti turvallisempaan ja sujuvampaan työn suorittamiseen. Usealle koulutus toi vahvistusta omaan osaamiseen ja pienryhmissä harjoitteleminen monen mielestä innostavaa. Koulutuksesta on jäänyt elämään pienryhmien omia whatsapp-ryhmiä, joissa kokemuksia ja hyviä käytänteitä voidaan jakaa jatkossakin ryhmän jäsenten kesken.

Hankkeen teemojen tärkeys nousi esiin monella tavalla koulutusten aikana. Koulutukseen osallistui useampia henkilöitä, joille on sattunut työtapaturma eläinten hoitotyössä tai jotka ovat todistaneet työtapaturmien sattumista jollekin toiselle eläinten parissa. Pienryhmien etuna oli, että epämukavistakin tilanteista pystyttiin keskustelemaan luottamuksellisesti. Lisäksi tilanteiden läpikäynti auttoi ymmärtämään, miksi tilanne on mahdollisesti tapahtunut ja mitä samankaltaisessa tilanteessa voisi tehdä toisin jatkossa. Ryhmistä paistoi halu oppia ja kehittyä niin, että työtä eläinten kanssa voidaan tehdä hyvässä yhteisymmärryksessä.

Hanketta oli toteuttamassa Savonia-ammattikorkeakoulun lisäksi Snellman Lihanjalostus Oy, Emovet Oy sekä Maitoyrittäjät Ry. Osatoteuttajien rooleihin kuului koulutuskokonaisuudessa kouluttamisen lisäksi hankkeen toimenpiteiden suunnitteluun osallistuminen sekä viestintä kohderyhmille. Toimijat olivat tärkeitä elementtejä hankkeessa, sillä verkostot kohderyhmiin olivat hyvin laajat. Lisäksi koulutuksen sisällöstä saatiin laadukas eläintenkouluttaja ja eläinlääkäri Iris Kaimion avulla. Hankkeessa hyödynnettiin myös ulkopuolisia asiatuntijoita, joilla oli erityistä substanssiosaamista hankkeen teemoihin. Suurimpana tuotoksena yhteistyössä syntyi kirjallisuuskatsaus, joka käsittää nautojen käyttäytymisen ja käsittelyn viimeisempää tutkimustietoa. Tiedon avulla pyrittiin jalkauttamaan tietoa siitä, kuinka paljon luontaisen käyttäytymisen huomiointi ja sitä tukevat käsittelymenetelmät edistävät eläinten hyvinvointia ja sitä kautta myös työturvallisuutta ja tilan kannattavuutta eläinten tuottavuuden kautta. Teema jatkui kansainvälisesti, kun opintomatkalla sekä syksyllä 2024 järjestetyissä CowSignals -koulutuksissa korostettiin täysin samoja asioita, joita tutkimus tällä hetkellä puoltaa. Opintomatkasta voit lukea lisää artikkelista ”Työturvallisuutta ja tehokkuutta Hollannissa?” (linkki: https://www.savonia.fi/artikkelit/tyoturvallisuutta-ja-tehokkuutta-hollannissa/). Lisäksi opintomatkasta on tehty visuaalinen raportti, joka sisältää kuvia matkalta, Microsoft Swayn avulla (linkki: https://sway.cloud.microsoft/yzEOxKKeFjSpQvWK?ref=Link).

Hankkeen aikana tunnistettiin tarpeita koulutukselle sekä nautojen käsittelyn jatkokehittämiselle valtakunnallisesti. Kahden vuoden aikana tapahtui paljon, mutta samalla se tuntui vain pintaraapaisulta aiheeseen. Työn on oltava pitkäjänteistä, mikäli lopputulemana halutaan pysyvää muutosta. Muutosta tarvitaan niin toimintatavoissa, kuin vielä asenteissakin. Toisaalta hankkeessa oli hienoa huomata, kuinka monet nautojen parissa työskentelevät henkilöt olivat oma-aloitteisesti ottanut jo selvää käyttäytymistä tukevista käsittelymenetelmistä, innostuneet eläinten kouluttamisesta ja valmiita kehittymään edelleen. Myös useammat tilat olivat valmiita kouluttamaan kaikki tilatyöntekijät. Runsaan kiinnostuksen vuoksi toimijat ovat aloittaneet suunnittelemaan koulutuskokonaisuudelle jatkoa. Lisäksi eläinten luontaista käyttäytymistä tukevia menetelmiä pyritään kehittämään tulevissa hankkeissa, jotka myös ovat jo suunnittelussa.

TYKKÄÄ-hankkeen tiedot ja materiaalit löydät laari.info -sivuilta tietopankista sekä päättyneiden hankkeiden kohdalta (linkki: https://laari.info/). Mikäli artikkelista heräsi kehittämisideoita, voit olla yhteydessä hankkeen projektipäällikköön Krista Jauhiaiseen (etunimi.sukunimi@savonia.fi). Hanke kiittää kaikkia toimintaan osallistuneita yhteistyöstä!

KUVA 3: Hankkeen rahoittajien ja toteuttajien logot.