Nuoruudessa rakennetaan seksuaalista minäkuvaa ja kokemusta itsestä seksuaalisena ihmisenä. Nuoruuteen kuuluu tutustuminen omaan seksuaalisuuteen myös erilaisten kokeilun kautta. (MLL 2023.) Kokeilunhalu ja myös huomionhaku muilta ihmisiltä voi lisätä seksuaalista häirintää ja väkivaltaa nuorten keskuudessa. Nuoret viettävät myös paljon aikaa sosiaalisessa mediassa (some), mikä lisää riskiä seksuaaliselle häirinnälle. Näin toteavat Hiltunen, Hämäläinen ja Ingström (2024) opinnäytetyössään, jossa he kehittämistyönä tekivät ohjausvideon 13-16 -vuotiaille nuorille seksuaalisesta häirinnästä, väkivallasta sekä itsemääräämisestä. Heidän mukaansa nuorilla on epätietoisuutta, mitä seksuaaliseen häirintään ja väkivaltaan kuuluu ja voivat siten tietämättään syyllistyä jopa rikokseen. Opinnäytetyön toivotaan lisäävän nuorten tietoisuutta seksuaalisen häirinnän ja väkivallan rajoista.

Seksuaalinen häirintä ja väkivalta nuoruudessa

Seksuaalinen häirintä voi ilmetä eri tavoin, sanallisesti ja sanattomasti, kuten epäsopivana, uhkaavana tai halveksuvana käytöksenä, vihjailuina, ehdotteluna, kehon kommentointeina tai flirttailuna. Sitä voi tapahtua internetissä erilaisilla some-alustoilla, sähköpostitse, tekstiviestein, videoyhteyden tai puheluiden kautta. (MLL 2022.) Somessa voi helposti esiintyä anonyyminä tai valeprofiilien kautta, jolloin nuori ei voi olla varma viestien lähettäjästä. Tällöin voi joutua seksuaalisen häirinnän kohteeksi kuvien pyytämisen, painostamisen, lahjonnan, seksuaalissävytteisen kirjoittelun ja emojien lähettämisen kautta. (Pelastakaa lapset ry 2024.) Nuori voi kokea myös seksuaalista väkivaltaa joutuessaan seksuaalisten tekojen kohteeksi, joihin nuori ei ole antanut suostumustaan. Näitä voivat olla koskettelu, fyysinen pakottaminen ja myös raiskaus. Seksuaalinen väkivalta loukkaa nuoren koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta. (THL 2022.)

Nuoren seksuaalinen itsemääräämisoikeus

Jokaisella on seksuaalinen itsemääräämisoikeus, joka perustuu vapaaehtoisuuteen ja suostumukseen. Joten nuorella on halutessaan mahdollisuus kieltäytyä seksuaalisesta kanssakäymisestä esimerkiksi sanallisena kieltona, torjuvana eleenä tai passiivisena käytöksenä. (Otava 2023.) Suostumuksen puuttuminen on keskeinen tekijä myös seksuaalirikoksissa. Uuden seksuaalirikoslain (723/2022) mukaan esimerkiksi raiskaus, eli sukupuoliyhteys ilman henkilön suostumusta tai vapaaehtoista osallistumista siihen, on rikos. Laki vahvistaa seksuaalista itsemääräämisoikeutta myös nuorten kohdalla.

Nuorten turvallisen seksuaalisuuden tukeminen

Nuorten parissa toimivalla terveysalan ammattialaisella on tärkeä rooli ohjata nuoria seksuaalisen itsemääräämisoikeuden toteutumisessa. Hiltusen, Hämäläisen ja Ingströmin (2024) mukaan nuorille on tarpeellista tuoda esille heidän oikeudet ja seksuaalirikoslain (723/2022) keskeiset asiat, mitkä lisäävät nuorten ymmärrystä omasta seksuaalisesta itsemääräämisoikeudestaan. Nuoria on ohjattava seksuaalisen käyttäytymisen ja itsemääräämisoikeuden osalta niin, että he tietävät suostumuksen merkityksen ja myös rangaistavan teon kriteerit. Nuorten tietoisuutta näistä tulisi lisätä ja ohjata nuoria toimimaan turvallisesti, myös erilaisilla some-kanavilla. Kuortin ja Halosen (2018) mielestä somessa vapaasti olevia seksuaalisuuteen liittyviä sisältöjä olisi kuitenkin tarpeen tarkastella kriittisesti, sillä ohjauksen tulisi olla juuri nuorille sopivaa.

Jos nuori joutuu seksuaalisen häirinnän tai väkivallan kohteeksi ja hänen itsemääräämisoikeuttaan loukataan, on tärkeää tuoda esiin saatavilla olevat tukimuodot. Terveysalan ammattilainen voi keskustella nuoren kanssa myös anonyymisti. (Hiltunen, Hämäläinen & Ingström 2024.) Nuorelle tulee tarjota tukea terveydenhuollossa seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa yhteistyössä nuorten parissa työskentelevien kanssa (Kuortti & Halonen 2018). Nuorten seksuaaliterveyden edistämisen tulisikin olla monialaista toimintaa yhdessä eri toimijoiden kesken muun muassa sote-alalta, koulutusorganisaatioista sekä nuoriso- ja vapaa-ajan järjestöistä. Nuoret toivovat tietoa omista tarpeistaan lähtien ja erityisesti helposti saatavilla olevia matalan kynnyksen palveluita. (Kiili 2017.)

Hiltunen, Hämäläinen ja Ingström (2024) ehdottavat, että nuoriin kohdistuvaan seksuaaliseen häirintään ja väkivallan ennaltaehkäisyyn sekä seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen kiinnitettäisiin yhä enemmän huomiota. He korostavat, että terveydenhuollon ammattilaisella tulisi olla riittävästi osaamista nuorten tukemiseen seksuaaliseen itsemääräämiseen ja turvalliseen seksuaalikäyttäytymiseen. He ja myös Kuortti ja Halonen (2018) esittävät, että terveysalan ammattilaisten osaamista tukea nuorta erilaisissa seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa pitäisikin vahvistaa jo ammattilaisten peruskoulutuksista lähtien.

Kirjoittaja:

Merja Anttonen, TtT, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Hiltunen, Lotta, Hämäläinen, Laura & Ingström, Jaana 2024. Seksuaalisen häirinnän ja väkivallan ennaltaehkäisevä ohjaus – Ohjausvideo nuorille. Opinnäytetyö. Sairaanhoitajan tutkinto-ohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/handle/10024/852111?show=full.

Kuortti, Marjo & Halonen, Miila 2018. Tietoa, taitoa, arvoja, asenteita! Miten nuorten seksuaaliterveyttä edistetään tehokkaimmin? Duodecim 134, 873–879.

MLL 2023. 12–15-vuotiaan seksuaalinen kehitys. Mannerheimin lastensuojeluliitto. https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/12-15-v/12-15-vuotiaan-seksuaalinen-kehitys/.

MLL 2022. Seksuaalinen häirintä. Mannerheimin lastensuojeluliitto. https://www.mll.fi/ammattilaisille/kouluille-ja-oppilaitoksille/kiusaamisen-ehkaiseminen/seksuaalinen-hairinta/.

Otava, Pihla 2023. Miten uuden seksuaalirikoslain vapaaehtoisuuskriteeriä tulisi tulkita? Lakimies 3–4, 485–511. https://journal.fi/lakimies/article/view/126204/79802.

Pelastakaa lapset ry 2024. Seksuaalinen häirintä netissä. Tietoa lapsiin kohdistuvasta seksuaalivakivallasta. https://www.pelastakaalapset.fi/tyomme/mita-teemme/lasten-suojeleminen/nettivihje/tietoa-lapsiin-kohdistuvasta-seksuaalivakivallasta/seksuaalinen-hairinta-netissa/.

Seksuaalirikoslaki 723/2022. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L20.

THL 2022. Seksuaaliväkivalta. Väkivallan muodot. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/fi/web/vakivalta/vakivallan-muodot/seksuaalivakivalta