Kuvittele työpäivä, jonka aikana mieli rauhoittuu, keskittyminen paranee ja työpäivän jälkeenkin olo on levollinen. Tämä kokemus voi olla mahdollinen, kun luontoperustaiset menetelmät integroidaan osaksi työyhteisön arkea. Työhyvinvointia voidaan edistää esimerkiksi tuomalla luonnon elementtejä työympäristöön, hyödyntämällä luontoa oppimisympäristönä tai ottamalla käyttöön luontoon liittyviä taukoja osana työpäivää.

Tämä artikkeli perustuu Savonia-ammattikorkeakoulussa valmistuneeseen YAMK-opinnäytetyöhöni, joka toteutettiin kehittämistyönä. Työn keskiössä oli Iisalmen kaupungin koulunkäynninohjaajille suunnatun luontoperustaisen työhyvinvointiryhmän pilotointi. Tavoitteena oli vahvistaa koulunkäynninohjaajien työhyvinvointia sekä edistää koko kaupungin henkilöstön hyvinvointia.

Luonnon vaikutuksista hyvinvointiin on runsaasti tutkimusnäyttöä. Esimerkiksi Park ym. (2009) havaitsivat, että luonnossa oleminen laskee verenpainetta ja vähentää stressihormoneja. Kaplan ja Berman (2010) puolestaan esittävät, että luonto auttaa parantamaan keskittymiskykyä ja aivojen palautumista. Salonen ym. (2018) korostavat, että luonnossa liikkuminen edistää työntekijöiden hyvinvointia ja työssäjaksamista.

Luonto hyvinvoinnin lähteenä – pilotoinnin kokemuksia

Pilotoinnissa yhdistettiin aiempi tutkimusnäyttö luonnon hyvinvointivaikutuksista luonto-ohjauksiin. Ohjauksissa hyödynnettiin Metsämieli-menetelmää, joka perustuu tutkimustietoon luonnon myönteisistä vaikutuksista hyvinvointiin. Ohjatut Metsämieli-harjoitukset tarjosivat käytännön keinoja stressinhallintaan ja palautumiseen sekä vahvistivat yhteisöllisyyttä. Ryhmässä koetut hetket luonnossa syvensivät luottamusta, loivat tilaa avoimelle vuorovaikutukselle ja herättivät luovuutta. Pilotoinnin tuloksia tarkasteltiin Newman, Tay ja Diener (2014) DRAMMA-mallin avulla, joka tuo esiin viisi keskeistä palautumisen näkökulmaa. Malli auttoi tunnistamaan, miten osallistujien hyvinvointi näkyi käytännön tasolla. Kokemukset osoittivat, että luonto on merkittävä tekijä työhyvinvoinnin tukemisessa.

Koulunkäynninohjaajat kokivat, että luonnossa vietetty aika vähensi stressiä, paransi unen laatua ja positiiviset vaikutukset olivat havaittavissa vielä seuraavanakin päivänä. Luonnon rauhoittava kokemus auttoi koulunkäynninohjaajia keskittymään nykyhetkeen, rentoutumaan ja lievittämään arjen paineita. Kokemuksiaan he kommentoivat esimerkiksi seuraavasti:

– Ei sitä tarvitse muuta kuin mennä sinne metsään, niin tuntuu, että hartiat valahtavat alas ja se taakka tipahtaa pois.

– Kyllähän siellä mieli lepää ja saa ajatukset nollattua.

Luonto osaksi kaupungin strategiaa

Kehittämistyössä laadittiin luontoperustaisen työhyvinvoinnin suositukset, joiden tavoitteena on edistää Iisalmen kaupungin henkilöstön työhyvinvointia. Nämä suositukset pohjautuvat pilotoinnista saatujen kokemusten analysoituun tutkimusaineistoon, ja ne on liitetty kaupungin strategisiin painopisteisiin – hyvinvoinnin, elinvoimaisuuden ja vetovoiman vahvistamiseen. Kehittämistyö tukee kaupungin visiota olla ”Suomen houkuttelevin seutukaupunki” sekä korostaa työhyvinvoinnin merkitystä niin yksilöiden kuin työyhteisöjen tasolla. Suositukset kytkeytyvät kaupungin strategisiin teemoihin, ”Inspiroiva Iisalmi”, ”Ihana Iisalmi” ja ”Ihmeiden Iisalmi”, joissa painotetaan kokonaisvaltaista hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja viihtyisyyttä. Lisäksi ne vastaavat kunnianhimoiseen tavoitteeseen tehdä Iisalmesta ”Maailman ensimmäinen kiireneutraali seutukaupunki 2025” (Iisalmi 2021).

Luonto ei ole vain yksittäinen työkalu, se on kantava voima, joka voi uudistaa työyhteisöjen toimintakulttuuria. Iisalmen monipuoliset luontoympäristöt tarjoavat ihanteelliset mahdollisuudet luontolähtöisten toimintojen kehittämiseen. Lisäksi kaupungin strategian, Ihmeiden Iisalmi -teema rohkaisee toteuttamaan innovatiivisia kokeiluja ja avaamaan uusia näkökulmia, tehden kaupungista suunnannäyttäjän uudenlaisten työhyvinvointimenetelmien käytössä.

Ensimmäisenä konkreettisena askeleena kohti luontoperustaisen työhyvinvoinnin edistämistä on suunnitteilla teemaviikko ”Luonnosta työhyvinvointia”. Tämä viikko tarjoaa kaupungin työntekijöille mahdollisuuden tutustua luonnon hyvinvointia tukeviin keinoihin ja sisällyttää niitä omaan työarkeensa. Näillä toimilla pyritään vahvistamaan henkilöstön keskittymiskykyä, palautumista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kaupungin näkökulmasta tällaiset toimet voivat lisätä työntekijöiden sitoutuneisuutta ja tuottavuutta sekä pienentää sairauspoissaoloja.

Opinnäytetyö on luettavissa Theseuksessa nimellä: Koulunkäynninohjaajien hyvinvoinnin kokemukset luontoympäristössä – Iisalmen kaupungin henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen.

Kirjoittaja:

Mari Ellola, Iisalmen kaupungin koulunkäynninohjauksen- ja iltapäivätoiminnan koordinaattori, hyvinvointikoordinaattoriopiskelija YAMK, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Iisalmi 2022. Iisalmen kaupunkistrategia 2030– Suomen ihmeellisin kaupunki. https://iisalmi.fi/wp-content/uploads/2024/05/Iisalmen-kaupunkistrategia-2030.pdf. Viitattu 10.3.2025.

Kaplan, Stephen & Berman, Marc, G. 2010. Directed attention as a common resource for executive functioning and self-regulation. Perspectives on Psychological Science 5, 43–57. https://psycnet.apa.org/record/2010-09692-005. Viitattu 5.2.2024.

Koskinen, Kaisa 2020. Helsingin kaupunki kehittää työntekijöiden hyvinvointia uuden metsäkylpyohjelman avulla. https://www.naturested.com/post/helsingin-kaupunki-kehitt%C3%A4%C3%A4-ty%C3%B6ntekij%C3%B6iden-hyvinvointia-uuden-mets%C3%A4kylpyohjelman-avulla. Viitattu 27.12.2023.

Newman, David B, Tay, Louis, Diener, Ed 2014.  Journal of Happiness Studies; Dordrecht Vol. 15, Iss. 3, (Jun 2014). Leisure and Subjective Well-Being: A Model of Psychological Mechanisms as Mediating Factors. https://www.proquest.com/docview/1530371129?paentSessionId=iGsDfs9l7EO9OQyrvb3%2BK3sh05qDmBh23kbY5bLvHsE%3D&accountid=27296&sourcetype=Scholarly%20Journals. Viitattu 20.3.2024.

Park, Bum-Jin, Tsunetsugu, Yuko, Kasetani, Tamani, Mori-kawa, Takeshi, Kagawa, Takahide, & Miyazaki, Yoshifumi 2009. Physiological effects of forest recreation in a young conifer forest in Hinokage Town, Japan. Silva Fennica 43, 291–301. https://www.silvafennica.fi/article/213. Viitattu 19.2.2024.

Salonen, Kirsi, Hyvönen, Katriina, Määttä, Katariina, Feldt, Taru, Mauno, Saija ja Muotka, Joona 2018. Luontoympäristön yhteydet työhyvinvointiin ja työssä suoriutumiseen: kysely-, interventio- ja haastattelututkimuksen tuloksia. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/59340/978-951-39- 7539-5_edit.pdf?sequence=2&isallowed=y. Viitattu 5.1.2024.

Suutala, Sampo, Kaltiainen, Janne ja Hakanen, Jari 2024a. Työhyvinvoinnin kehittyminen kesästä 2021 loppuvuoteen 2023. Miten Suomi voi- tuloskooste 28.2.24. https://www.ttl.fi/tutkimus/hankkeet/miten-suomi-voi. Viitattu 1.10.2024.