Savonia-artikkeli: Hyvinvointiteknologian mahdollisuudet, katsaus nykytilaan
Hyvinvointiteknologia on osa elämäämme nyky-yhteiskunnassa. Laajasti katsottuna voidaan ajatella sen olevan moninaisia teknisiä ratkaisuja, joiden avulla jokainen pystyy selviämään arjestaan mahdollisimman itsenäisesti koko elämänsä ajan. Teknologia kehittyy jatkuvasti maailman muutoksiin reagoiden. Uudet innovaatiot valtaavat alaa ratkoen hyvin erilaisia arjen, työelämän ja maailman haasteita. Savonian Kestävä ja älykäs hyvinvointi -vahvuusala työskentelee päivittäin erilaisten teknologiaan liittyvien kehittämisprojektien parissa. Listasimme alle muutamia meidän mielestämme keskeisiä teknologisia kehityssuuntia.
Esineiden internet (Internet of Things, IoT)
Esineiden internetin kehittyminen on avannut paljon mahdollisuuksia älykkäistä teollisuuskoneista älykkäisiin kodinkoneisiin. IoT:ta voisi kuvata toisiinsa liittyvien tietoteknisten laitteiden järjestelmäksi, joka voi kerätä ja siirtää dataa verkon kautta ilman, että ihmisen tarvitsee siihen puuttua. Tekniikka mahdollistaa esimerkiksi etävalvonnan, analytiikan hyödyntämisen ja huoltotarpeiden ennustamisen. Kodeissa voi jo nykyään olla älykkäitä lääkejakelulaitteita, jotka muistuttavat oikeasta lääkkeenottoajasta. Tarvittaessa järjestelmä ottaa yhteyttä ennalta määrättyyn henkilöön, jos lääkkeet ovat jääneet ottamatta.
Etäpalveluiden kehitys
Telelääketiede mahdollistaa muun muassa etäkonsultaation, etälääkärin vastaanotot ja etäavusteiset leikkaukset. Tekniikan hyödyt ja sen tarjoamat mahdollisuudet nousivat erityisesti esille COVID-19-pandemian aikana, jolloin potilaisiin täytyi voida ottaa yhteyttä etänä tartunnan välttämisen vuoksi. Tällöin esimerkiksi leikkauksen suorittava kirurgi pystyi olemaan kotimaassaan ja potilas omassaan.
Laajemmassa mittakaavassa kaikenlainen etäasiointi ja etähoiva on yleistynyt hurjasti viimeisten vuosien aikana, ja esimerkiksi sote-alalla palvelut kehittyvät edelleen. Etäasioinnin eduiksi voidaan lukea vaivattomuus, alhaisemmat kustannukset ja parempi hoidon saatavuus.
Mobiilisovellukset ja puettavat laitteet
Terveyden seuraamisesta on jossain määrin tullut kaiken kansan harrastus erilaisten mobiiliapplikaatioiden, älykellojen ja aktiivisuusrannekkeiden myötä. Sovelluksilla ja laitteilla voidaan seurata unta, liikettä, sykettä, ruokavaliota ja kehonkoostumusta. Lisää käyttötarkoituksia tulee aina uusien laitteiden ja sovellusten myötä.
Oura-sormus on Oulussa sijaitsevan suomalaisen yhtiön kehittämä ja ylläpitämä hyvinvointisormus, johon kuuluu mobiilisovellus. Oura on saanut maailmanlaajuista näkyvyyttä julkisuuden henkilöiden antamien referenssien kautta. Sormusta on myyty yli miljoona kappaletta yhtiön perustamisen, vuoden 2013 jälkeen. Dataa on kerätty kymmenen vuoden ajan, ja sormuksia on käytetty yli kymmenen biljoonaa tuntia. Kuluvana vuonna yhtiö otti käyttöönsä kuukausimaksullisen mobiilisovelluksen. Sovelluksesta on olemassa myös ilmaisversio, jossa ominaisuuksien määrä on maksullista rajatumpi.
Tekoäly auttaa terveydenhuollossa
Tekoälyn ja koneoppimisen avulla on kehitetty aiempaa nopeampia ja tehokkaampia tapoja suurten potilastietomäärien käsittelyyn, tarkempaan diagnosointiin sekä hoitosuunnitelman optimointiin. Älylaitteilla voidaan seurata potilaan terveydentilaa reaaliaikaisesti. Tekoäly voi auttaa havaitsemaan sairaudet ja muut terveysongelmat jo varhaisemmassa vaiheessa, jopa ennaltaehkäisevästi.
Esimerkiksi kuvantamiseen, kuten röntgen-, magneetti- ja ultraäänikuvien analysointiin tekoäly tarjoaa tarkkuutta ja tunnistusapua. Korkea resoluutio mahdollistaa tarkemmat yksityiskohdat, jolloin tunnistetaan herkemmin esimerkiksi hienovaraisia muutoksia aivoissa. Tekoälypohjaista kuvatunnistusta voidaan hyödyntää myös mm. rintasyöpien tunnistamisessa ja näin nopeuttaa potilaan hoitoon pääsyä.
Terveydenhuollon ala hyötyy automatisoinnista sekä oppivista ohjelmista ja laitteista lukuisilla tavoilla. Tarkemmat diagnoosit sekä henkilötyöajan ja hiilijalanjäljen väheneminen heijastuvat lopulta kokonaissäästönä ja parempana palveluna myös asiakkaalle. Dataan perustuva oppiva, mutta samalla koulutettava tekoäly tarvitsee kuitenkin aina terveydenhuollon ammattilaisia, joiden etuja tekoälyyn nähden ovat hiljainen tieto, kokemus, luovuus, sosiaalisuus ja emotionaalisuus. https://www.aalto.fi/fi/uutiset/tekoaly-mullistaa-terveydenhuollon-5-asiaa-jotka-talla-hetkella-on-syyta-ymmartaa
3D-tulostus terveydenhuollossa
3D-tulostimien jatkuva kehitys on tuonut mahdollisuuksia niiden hyödyntämiseen myös terveydenhuollossa. Yksinkertaisimmillaan 3D-tulostimia on käytetty esimerkiksi pandemian aikana testipuikkojen tulostamiseen. Tulostimilla on myös tehty mittatilauksella hampaita, joiden valmistaminen tulostamalla onkin merkittävästi edullisempaa kuin entisellä tekniikalla.
Nykyään on mahdollista tulostaa myös kudosta ja erilaisia biologisia rakenteita tähän tarkoitukseen erityisesti tehdyillä laitteilla, biotulostimilla. Biotulostamista voidaan käyttää erilaisten vammojen ja kuluvien osien, kuten polven nivelruston, korjaamiseen. Kokonaisten elinten tulostamista tutkitaan myös laajasti, jolloin saataisiin merkittävää muutosta pitkittyneisiin elinsiirtojonoihin. https://3dtulostus.savonia.fi/fi/tietopankki/terveysalan-kayttokohteet
XR-teknologiat
XR-teknologiat pitävät sisällään virtuaalitodellisuuden (VR), lisätyn todellisuuden (AR) ja sekoitetun todellisuuden (MR). Näiden teknologioiden avulla voidaan uusilla tavoilla opastaa ja opetella uusia taitoja, päästä käymään paikoissa, joissa ei fyysisesti pysty vierailemaan tai tekemään kuntoutusharjoituksia omassa kodissa mielekkäällä tavalla.
VR-teknologia madaltaa terveydenhuollon kustannuksia tarjoamalla kustannustehokkaamman tavan tarjota lääketieteellistä hoitoa ja koulutusta. VR voi esimerkiksi vähentää perinteisiin koulutusmenetelmiin liittyviä matkakustannuksia ja muita kuluja. Korkeat hankintahinnat johtuvat yleensä teknologian kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyvistä kustannuksista. Nämä kustannukset voivat sisältää laitteiden ja ohjelmistojen hankinnan, henkilöstön koulutuksen ja muiden asetusten tekemisen. Tuotteen elinkaaren aikana säästöt syntyvät useista tekijöistä, kuten matkakustannusten vähenemisestä, ajan säästämisestä sekä laadun parantumisesta.
Älyproteesit
Älyproteesit ovat kehittyneitä proteeseja, jotka on suunniteltu jäljittelemään ihmiskehon luonnollisia toimintoja käyttämällä uusimpia teknologioita, kuten antureita, mikroprosessoreita ja tekoälyä. Näiden avulla käyttäjä saa sensorisia viestejä sekä pystyy toimimaan älyproteesin mahdollistavaa motoriikkaa hyödyntäen. Ne tarjoavat käyttäjilleen parempaa liikkuvuutta, tarkkuutta ja mukavuutta verrattuna perinteisiin proteeseihin.
Älyproteesit auttavat pitämään toimintakyvyn mahdollisimman hyvänä ja siten parantavat elämänlaatua sekä tukevat arjessa pärjäämistä. Proteeseja käytetään sekä amputoituihin ylä- että alaraajoihin, ja ne ovat mukautettavissa yksilöllisiin tarpeisiin. Käyttäjät voivat älyproteesien avulla suorittaa monimutkaisempia toimia, kuten esineiden tarkkaa käsittelyä tai luonnollisempaa kävelyä verrattuna perinteisten proteesien apuun.
Älykoti auttaa arjessa
Älykodista voidaan puhua silloin, kun erilaiset älykkäät teknologiat muodostavat keskenään perinteisesti asukkaan vastuulla olevia tehtäviä automaattisesti suorittavan verkoston. Muun muassa valaistusta, lämmitystä ja elektronisia laitteita voidaan hallinnoida etänä esimerkiksi älypuhelimen sovelluksen tai tietokoneen kautta. Älykodin järjestelmät voidaan myös ohjelmoida suorittamaan toimintoja itsenäisesti.
Älykoti lisää asumisen mukavuutta, mutta se voi myös auttaa asukastaan selviytymään päivittäisestä arjestaan automatisoiden joitakin arjen askareita. Älykotikokonaisuuteen voidaan kytkeä monia toimintoja, kuten esimerkiksi ovien lukitukset, valojen kytkeminen päälle ja pois, erilaisten kodinkoneiden ohjaus ja hallinnointi tai robotti-imurin käynnistäminen ja ohjelmointi.
Kirjoittajat:
Savonia-ammattikorkeakoulu, Kestävä ja älykäs hyvinvointi, TKI-asiantuntijat
Kimmo Pakarinen
Heli Kekäläinen
Jaana Konttinen
Ville Heiskanen
Sami Partanen
Sonja Kärkkäinen
Kuvat: Adobe Stock