Savonia-artikkeli: Dataosuuskunnat Suomessa – Mahdollisuudet, hyödyt ja haasteet
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Digitalisaation ja datan merkityksen kasvaessa yhä useampi toimiala hyödyntää tietoa tehostaakseen toimintaansa ja parantaakseen palvelujaan. Samalla yksilöiden ja organisaatioiden halu hallita omaa dataansa oikeudenmukaisemmin on nostanut esiin uusia malleja sen hallintaan, kuten dataosuuskunnat. Vaikka dataosuuskuntia ei ole vielä laajasti Suomessa, ne tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia eri sektoreille ja yhteisöille. Dataosuuskunta tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia eri sektoreille ja yhteisöille, mutta Suomessa ne ovat vielä harvinaisia.
Mikä on dataosuuskunta?
Dataosuuskunta on organisaatio, jossa jäsenet yhdistävät ja hallinnoivat dataa yhdessä. Se toimii kuten perinteiset osuuskunnat, joissa jäsenet omistavat osuuskunnan ja osallistuvat demokraattiseen päätöksentekoon. Osuuskunnassa kerätty data voi olla esimerkiksi terveys-, maatalous- tai käyttäjädataa, jota hyödynnetään kaupallisiin, tutkimuksellisiin tai operatiivisiin tarkoituksiin. Dataosuuskunnan jäsenet jakavat yhdessä datasta saadut hyödyt ja päättävät sen käytöstä, mikä lisää läpinäkyvyyttä ja reiluutta.
Maatalous voisi hyötyä dataosuuskunnista esimerkiksi keräämällä ja analysoimalla sato-, sää- ja maaperätietoa. Yhteinen data parantaisi tilojen päätöksentekoa ja mahdollistaisi täsmäviljelyn kehittymisen.
Hyödyt jäsenille
Dataosuuskunnat tarjoavat useita hyötyjä jäsenilleen Ensisijaisesti osuuskunta tekee datan hallinnasta demokraattisempaa ja läpinäkyvämpää. Jäsenet voivat päättää yhdessä, kuinka heidän dataansa käytetään ja kenelle se jaetaan. Tämä on erityisen tärkeää nykyisessä datataloudessa, jossa suuret teknologiayritykset hallitsevat suurta osaa kerätystä tiedosta.
Toinen merkittävä osuuskunnan tuoma etu ovat taloudelliset hyödyt. Dataosuuskunnat voivat myydä anonymisoitua dataa yrityksille tai tutkimuslaitoksille ja saadut tulot jaetaan jäsenille. Tämä tarjoaa uuden tulovirran, joka voi olla arvokasta etenkin pienemmille toimijoille.
Yhteistyön voima on kolmas etu. Kun useat toimijat, kuten maatilat tai terveydenhuollon yksiköt, yhdistävät datansa, sen arvo kasvaa. Yhteinen data mahdollistaa tarkemmat analyysit, paremmat ennusteet ja tehokkaamman toiminnan.
Haasteet ja ongelmat
Vaikka dataosuuskunnilla on paljon potentiaalia, niiden toimintaan liittyy myös haasteita. Tietosuoja ja datan anonymisointi ovat keskeisiä ratkaistavia asioita. Jotta dataosuuskunta voi myydä tai jakaa dataa turvallisesti, on varmistettava, että yksilöiden yksityisyys on suojattu ja että lainsäädäntöä noudatetaan tarkasti.
Jäsenten sitoutuminen voi olla haaste. Dataosuuskunnan toiminta perustuu jäsenten aktiiviseen osallistumiseen, ja ilman sitoutuneita jäseniä osuuskunta ei voi toimia tehokkaasti. Lisäksi tekninen infrastruktuuri ja tarvittavat teknologiset investoinnit voivat olla esteenä erityisesti pienemmille toimijoille, jotka tarvitsevat tukea datan keräämisessä ja analysoinnissa.
Tulevaisuuden maatila -hanke
Eräs konkreettinen askel kohti maatalouden dataosuuskuntien hyödyntämistä Suomessa on Tulevaisuuden maatila -hanke, jonka tavoitteena on kartoittaa maatalouden toimintaedellytyksiä datataloudessa ja kehittää tehokkuutta uusien datajohtamisen työkalujen ja toimintamallien avulla. Hankkeessa tarkastellaan maatalouden kannattavuutta ja kestävyyttä hyödyntämällä dataa ja tuomalla esille reilun datatalouden osaamista.
Hankkeessa myös kerätään ja jaetaan tietoa maatalouden rakennemuutoksesta sekä pyritään luomaan uusia liiketoimintamalleja yrittäjille. Erityisenä tavoitteena on kehittää Ylä-Savon ammattiopiston Peltoniemen oppimisympäristöä living lab -tyyppiseksi ympäristöksi, jossa dataa voidaan mallintaa ja hyödyntää. Lisäksi hankkeessa selvitetään dataosuuskuntamallin toiminnallisia hyötyjä ja sen mahdollista käyttöönottoa hankkeen kohderyhmän keskuudessa.
Dataosuuskunnat tarjoavat lupaavan ja reilun tavan hallita ja hyödyntää dataa Suomessa. Ne voivat tarjota jäsenilleen taloudellisia hyötyjä, lisätä yhteisöllisyyttä ja edistää reilumpaa datataloutta. Vaikka haasteita on, osuustoiminnan periaatteet ja suomalainen yhteistyökulttuuri tarjoavat hyvän pohjan dataosuuskuntien kehittymiselle tulevaisuudessa.
Hankkeen toteuttavat 2024–2025 yhteistyössä Ylä-Savon Ammattiopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Maitoyrittäjät JTF -rahoituksen turvin.
Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
Kirjoittaja:
Jarkko Partanen, TKI-asiantuntija