Äitiyden ja vankeusrangaistuksen yhdistäminen on monivaiheinen ja haasteellinen prosessi, jossa on otettava huomioon sekä lapsen hyvinvointi että äidin kuntoutumistarpeet. Artikkelissa tarkastellaan kiintymyssuhteen merkitystä ja lapsen etua erityisesti silloin, kun lapsi sijoitetaan äitinsä kanssa vankilaan ensimmäisten elinvuosiensa ajaksi. Noin kaksi kolmasosaa naisvangeista on äitejä (Kriminaalihuollon tukisäätiö 2020, 17) ja vankeus on erityisen kuormittavaa niille naisille, joilla on alle kolmevuotiaita lapsia.

Kiintymyssuhteen merkitys ja lapsen etu

Varhaislapsuuden kiintymyssuhteet ovat keskeisiä lapsen tunnesäätelyn, ihmissuhteiden ja psyykkisen hyvinvoinnin kannalta (Reese 2018, 32). Mikäli äiti ei ole kokenut turvallista kiintymyssuhdetta, se voi heikentää hänen kykyään vastata lapsensa tarpeisiin. Brittiläisen psykiatrin ja psykoanalyytikon Bowlbyn ajatteluun pohjautuva kiintymyssuhdeteoria kuvaa vauvan ja hoivaajan välistä emotionaalista sidettä, joka vaikuttaa lapsen kykyyn luottaa muihin, selviytyä vastoinkäymisistä ja muodostaa ihmissuhteita koko elämän ajan. Kiintymyssuhteen muodostuminen riippuu hoivaajan herkkyydestä ja johdonmukaisuudesta vastata vauvan tarpeisiin, ja se tukee lapsen turvallisuudentunnetta ja selviytymistä (Terveyskylä 2021). Varhaisen vuorovaikutuksen menetelmät, kuten VAVU, voivat vahvistaa hoivaajan herkkyyttä vauvan viesteille ja edistää turvallisen kiintymyssuhteen rakentumista, mikä tukee lapsen emotionaalista kehitystä (Kasvun tuki, 2016). Vankilassa VAVU-menetelmä voi tukea äitiä ja lasta tarjoamalla äidille työkaluja, joilla hän voi olla herkempi ja johdonmukaisempi vauvan tarpeille, ehkäisten myöhempiä emotionaalisia ja kehityksellisiä haasteita.

Lastensuojelulain (417/2007) keskeinen periaate on, että lapsen etu on ensisijainen harkintaperuste kaikissa lasta koskevissa päätöksissä. Lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, pysyviin ja merkityksellisiin ihmissuhteisiin sekä tasapainoiseen kehitykseen. Kun pohditaan, sijoitetaanko lapsi vankilan perheosastolle äitinsä tuomion ajaksi, on arvioitava, täyttyvätkö nämä edellytykset vankilaolosuhteissa. Vanhemmalla on vastuu lapsen hyvinvoinnista, mutta jos lapsen kasvuolosuhteet vaarantuvat, viranomaisten on puututtava tilanteeseen ja järjestettävä lapselle tarvittavaa tukea tai vaihtoehtoinen hoitopaikka. Tämä herättää kysymyksen siitä, voidaanko vankilaolosuhteissa turvata lapsen oikeudet samalla tavalla kuin muissa ympäristöissä, ja missä määrin valtion järjestelmät vastaavat lapsen edun toteutumisesta tällaisessa tilanteessa.

Naisvankien vanhemmuuden tukeminen ja perheosastotyö

Naisvangeista yli 65% on joutunut kokemaan fyysistä lähisuhdeväkivaltaa ennen rikokseensa syyllistymistä, ja monilla on taustallaan myös henkistä väkivaltaa sekä päihteiden käyttöä. Lisäksi noin neljäsosa naisvangeista on joutunut väkivallan uhriksi jo lapsuudessaan (Mental Health Foundation n.d.). Vankeus ja ero lapsesta voi olla traumaattinen äideille, erityisesti jos huostaanotto ei ole ollut vapaaehtoinen (Kriminaalihuollon tukisäätiö 2020, 15 & 17). Vankeus voi kuitenkin tarjota mahdollisuuden kuntoutua, mutta sopeutuminen vapauteen ja vanhemmuuteen vaatii moniammatillista tukea.

YK:n hyväksymä Bangkok Rules -säännöstö ohjeistaa naisvankien erityistarpeiden huomioimista ja äitiyden tukemista vankeusolosuhteissa, erityisesti säännön 42 mukaisesti (UNODC 2015). Suomessa tämä tuki toteutuu vankiloiden perheosastoilla, jotka tarjoavat kodinomaisen ympäristön. Lastensuojelulain (417/2007) 37 §:n mukaan alle kaksivuotias lapsi voidaan pääsääntöisesti sijoittaa lastensuojelun avohuollon tukitoimena vankeusrangaistustaan suorittavan vanhempansa kanssa perheosastolle. Sijoitus voi jatkua lapsen kolmanteen ikävuoteen asti, jos siihen on erityiset perusteet.

Perheosastot tarjoavat äideille tukea vanhemmuustaitojen vahvistamiseen, päihdekuntoutukseen ja elämäntaitojen kehittämiseen (Ensi- ja turvakotien liitto n.d.). Yksi esimerkki kuntouttavista ohjelmista on VINN-ohjelma, joka on suunnattu vankeusrangaistusta suorittaville naisille. Se auttaa äitejä tunnistamaan omia voimavarojaan, käsittelemään elämän haasteita ja vahvistamaan sosiaalisia taitojaan. Ohjelman keskeisiä teemoja ovat muun muassa identiteetti, vanhemmuus, ihmissuhteet, rajojen asettaminen sekä surun ja vihan käsittely. Ryhmämuotoinen työskentely tukee naisia omien valintojensa tarkastelussa ja vahvistaa heidän valmiuttaan muutokseen (Rikosseuraamuslaitos, 2022).

Lopuksi

Naisvankien vankeusrangaistuksen ja äitiyden yhdistäminen on monimutkainen tilanne, jossa rikosseuraamuslaitoksen, sosiaalipalveluiden ja lastensuojelun on tasapainoiltava lapsen edun, vangin kuntoutumisen ja rangaistuksen suorittamisen välillä. Tilanteet eivät ole mustavalkoisia, ja moniammatillinen yhteistyö on ratkaisevassa roolissa parhaan mahdollisen ratkaisun löytämisessä perheelle. Voiko lapsen etu todella toteutua vankilaolosuhteissa, vai rajoittaako ympäristö liikaa äidin ja lapsen kiintymyssuhteen kehittymistä?

Kirjoittaja:

Helmi Moksell, rikosseuraamusalan sosionomiopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Ensi- ja turvakotien liitto n.d. Vankilan perheosasto. Verkkojulkaisu. https://ensijaturvakotienliitto.fi/khetk/ammattilaiselle/vankilan-perheosasto/. Viitattu 18.2.2025

Kasvun tuki 2016. Vavu – Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen perustason työssä. Verkkojulkaisu. https://kasvuntuki.fi/menetelmat/vavu/#methodFull. Viitattu 19.3.2024

Kriminaalihuollon tukisäätiö 2020, Rikostaustaiset naiset asiakkaina. Naiset näkyväksi -hanke. Opas työn tueksi. chrome-extension://efaidnbmnnnibpcajpcglclefindmkaj/https://rets.fi/wp-content/uploads/2020/12/Rikostaustaiset-naiset-asiakkaina.pdf. Viitattu 18.2.2025.

Lastensuojelulaki 407/2007. https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2007/417. Viitattu 19.3.2025

Mental Health Foundation n.d. Trauma. Verkkojulkaisu. https://www.mentalhealth.org.uk/explore-mental-health/a-z-topics/trauma. Viitattu 21.2.2025

Rikosseuraamuslaitos 2022. Yleisohjelmat. Verkkojulkaisu. https://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/seuraamukset/kuntoutus/ohjelmatyo/yleisohjelmat.html . Viitattu 3.4.2025.

Reese, Christina 2018. Attachment : 60 trauma-informed assessment and treatment interventions across the lifespan. Eau Claire, Wisconsin : PESI Publishing & Media Viitattu 21.2.2025.

Terveyskylä.fi 2021. Mikä on kiintymyssuhde ja miten se syntyy? Verkkojulkaisu. https://www.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus/raskauden-tuomat-muutokset-ja-yleiset-huolenaiheet/tunteet-ja-mieli-raskauden-aikana/mika-on-kiintymyssuhde-ja-miten-se-syntyy. Viitattu 14.1.2025.

UNODC 2015, The Bangkok rules. Verkkojulkaisu. chrome-extension://efaidnbmnnnibpcajpcglclefindmkaj/https://www.unodc.org/documents/justice-and-prison-reform/Bangkok_Rules_ENG_22032015.pdf Viitattu 20.2.2025.