Hevosenlannan kompostointi apevaunulla – Kikkareet kolikoiksi -hankkeen ensimmäiset pilotoinnit suoritettiin syksyllä 2024. Pilotoinneissa tarkasteltiin lannan sekoittumista apevaunussa kolmen sekoitusjakson aikana. Laboratorionäytteiden lisäksi lannan muodonmuutosta havainnoitiin myös aistinvaraisesti.

Aistinvaraisten arviointimenetelmien kautta on tarkoitus kuvata, miten lanta muuttuu, kun sitä sekoitetaan apevaunussa. Aistinvaraisen arvioinnin lisäksi on tarkoitus saada mitattua lannan lämpötilaa sekoitusjakson aikana. Näiden tietojen pohjalta voidaan optimoida sekoittamiseen käytettyä työtä ja sekoitusaikaa.

Kompostoitumisprosessia arvioitiin katsomalla, haistamalla, tunnustelemalla ja mittaamalla

Ensimmäiset pilotoinnit paljastivat, että muutos kahden viikon sekoitusjaksolla apevaunussa on silmiinpistävä. Samanlaiseen muodonmuutokseen lantalassa kompostoimalla päästäisiin todennäköisesti vasta useampien kuukausien tai jopa vuosien jälkeen, sillä siellä haasteina ovat liiallinen tiivistyminen ja korkean lämpötilan säilyttäminen talvella. Jos massaa ei sekoita, saa se silloin vähemmän happea.

Sekoittaessa apevaunulla lannan ulkomuoto alkaa muuttua selvästi jo ensimmäisten vuorokausien aikana. Kikkareet hajoavat, ja lanta alkaa tasaantua rakenteeltaan murumaiseksi. Kuiva heinä sen sijaan hajoaa prosessin aikana hieman hitaammin, kuitenkin selkeästi lyhyemmäksi pilkkoutuen neljännestä vuorokaudesta eteenpäin. Heinänkorsia ei havaittu juuri ollenkaan 10 vuorokauden jälkeen.

Pilotoinnissa käytetyn hevosenlannan kosteutta mitattiin kompostoinnin yhteydessä yleisesti käytetyllä nyrkkitestillä, jossa massaa puristetaan nyrkkiin ja katsotaan, kuinka se pysyy kasassa tai tippuuko siitä nestettä. Pilotoinneissa kosteus oli nyrkkitestin mukaan pääosin sopivan kosteaa – se pysyi hyvin kasassa, mutta nestettä ei tippunut sormien välistä. Kolmesta erästä yksi oli poikkeuksellisesti kosteampi. Tähän on voinut vaikuttaa vallitsevat sääolosuhteet, koska ajanjakso oli sateinen ja ilmankosteus korkea.

Nyrkkitestin lisäksi kuiva-ainepitoisuutta mitattiin koemielessä halogeenikuivaimella, jonka käyttö maataloudessa alkaa yleistyä. Lukemassa oli hieman vaihtelua riippuen siitä, missä kompostoinnin vaiheessa lukemaa mitattiin. Esimerkiksi sekoitusjakson alkupäässä otettu näyte oli kuiva-aine pitoisuudeltaan 37,48 ja kahden viikon apevaunusekoituksen jälkeen otettu näyte oli 39,25. Mittauksia halogeenikuivaimella voisi tehdä vielä säännöllisemmin, jotta kuiva-ainepitoisuuden vaihtelua voidaan seurata tarkemmin.

Massan tilavuus pienenee selkeästi kahden viikon aikana. Kukkuroilleen lannalla täytetty apevaunu oli kahden viikon sekoitusjakson jälkeen enää puolillaan. Suoraan lantalasta otetun lannan litrapaino on ollut 302 grammaa per litra, kun taas viikon apevaunussa sekoitetulla lannalla litrapaino oli jo 410 grammaa per litra. Varastoidulla, jo aiemmin loppukesän aikana sekoitetulla lannalla litrapaino oli 487 grammaa. Litrapainoa mitattiin litran muoviastialla ja keittiövaa’alla.

Pilotoinnissa arvioitiin myös lannan hajua, koska tiedettiin, että kompostoitunut hevosenlanta tuoksui enemmän mullalta, kuin lannalta. Ensimmäisinä päivinä apevaunun päällä olevaa pressua avattaessa apevaunusta nousi pistävä ammoniakin haju. Kuitenkin jo viidentenä päivänä todettiin, että haju alkaa lieventyä, mutta sekoittaessa se voimistui hetkellisesti. Haju oli hälventynyt lähes olemattomaksi noin 10 vuorokauden kohdalla. Kahden viikon sekoitusjakson jälkeen lopputuotetta ei voi tunnistaa hevosen lannaksi hajun perusteella.

Arviointimenetelmät kehittyvät

Pilotoinnit antoivat konkreettisten tulosten lisäksi kehitysideoita arviointimenetelmiin. Seuraavaksi tarkoituksena on luoda arviointiasteikot, joiden perusteella aistinvarainen arviointi on luotettavaa riippumatta siitä, kuka arviointia tekee. Arviointia tehdessä on myös tärkeää havainnoida ympäristöä, kuten ilman lämpötilaa sekä -kosteutta, jotka voivat vaikuttaa lannan sen hetkiseen koostumukseen.

Aistinvaraisten arviointimenetelmien lisäksi lannan sekoittamisen eri vaiheissa on kerätty näytteitä, jotka analysoidaan Savonian bio- ja kiertotalouden laboratoriossa. Ensimmäisen pilotointijakson laboratoriotulokset ovat valmistuneet.

Tuloksia esitetään kaksiosaisessa artikkelisarjassa:

Hevosenlannan pää-, sivu- ja hivenravinnepitoisuudet kasvavat apevaunussa, osa 1: alkuainepitoisuudet

Apevaunukäsittely muuttaa hevosenlannan fysikaaliskemialliset ominaisuudet lähes vastaaviksi, kuin jo markkinoilla olevissa hevosenlanta tuotteissa, osa 2: pH, kosteus, kuiva-aine ja orgaaninen aines

Aistinvarainen arviointi tukee kompostoitumisprosessin etenemisen seurantaa. Vaikka laboratorio- ja muut laitemittaukset antavat tarkempia tietoja prosessin etenemisestä, on aistinvaraista arviointia tarpeellista tehdä lannan jatkohyödyntämistä silmällä pitäen. Massan tasalaatuisuus voi olla yksi kriteereistä lannan vastaanottamiseksi.

Hevosenlannan kompostointi apevaunulla – Kikkareet kolikoiksi -hanke toimii ajalla 1.3.2024 – 28.2.2026. Hanke on EU:n unionin osarahoittama ja sitä rahoittaa Pohjois-Savon liitto. Hanketta toteuttavat Savonia-ammattikorkeakoulun Ruokajärjestelmän ja Bio- ja kiertotalouden tiimit yhteistyössä.

Tutustu Kikkareet kolikoiksi -hankkeeseen Laari.info-nettisivuilta: https://laari.info/kaynnissa-olevat-hankkeet/kikkareetkolikoiksi/

Kirjoittajat:

Kaisa Hyvönen, projektipäällikkö

Krista Jauhiainen, TKI-asiantuntija

Saara Tolonen, TKI-asiantuntijat

etunimi.sukunimi@savonia.fi