Luomuruoka on usein esillä ympäristöystävällisenä vaihtoehtona ja kestävän kehityksen tukipilarina, mutta kuinka ammattikorkeakoulujen koulutus vastaa tämän kasvavan sektorin tarpeisiin? Vaikka koulutamme tulevaisuuden asiantuntijoita, kuten agrologeja ja restonomeja, luomuruokatuotannon perusteet ja merkitys ovat edelleen verrattain vähäisessä roolissa opetussuunnitelmissamme. Suomen tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä lisätä luomun osuus 25 prosenttiin julkisissa ruokapalveluissa käytettävistä elintarvikkeista. Tämä kunnianhimoinen tavoite on osa kansallista Luomu 2.0 -ohjelmaa ja julkisten hankintojen strategiaa, ja sen toteuttaminen vaatii systemaattisia toimia eri tahoilta – myös meiltä koulutussektorilla.

Julkisten ruokapalveluiden, luomutuottajien, jatkojalostajien, tukkujen ja muiden alan toimijoiden kanssa luomun käyttöä on edistetty Luomutetaan ruokapalvelut -hankkeessa tammikuusta 2022 joulukuuhun 2024. Savonia on toiminut hankkeessa osatoteuttajana. Tässä artikkelissa pohdimme, miksi luomutuotannon ymmärtäminen on oleellinen osa ympäristö- ja biodiversiteettikriisien ratkaisuja, ja tarkastelemme, miten koulutus voisi entistä paremmin vastata tätä tarpeellisuutta.

Luomutuotannon periaatteet

Luonnonmukainen tuotanto eli luomutuotanto on tarkkaan sertifioitua ja valvottua, perustuen eurooppalaiseen luomulainsäädäntöön. Luomualkutuotanto perustuu ravinteiden kierrätykseen, maaperän kunnon ylläpitämiseen sekä luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen. Uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä pyritään välttämään. Luomueläintuotannossa korostetaan eläinten lajinmukaista käyttäytymistä ja sairauksien ennaltaehkäisyä. Eläinsuojelulainsäädäntöä tiukemmat luomuehdot takaavat, että eläinten hyvinvointi on keskiössä. Esimerkiksi eläinten tilavaatimukset ovat suuremmat ja makuualueiden tulee olla kuivitettuja. Eläimet pääsevät ulkoilemaan ja kivuliaat toimenpiteet vaativat aina asianmukaisen kivunlievityksen.

Kohti luomutavoitetta: Kestävä ruokajärjestelmä rakenteilla

Suomessa kansallisen julkisten hankintojen strategian ja kansallisen luomuohjelman tavoitteena on lisätä luomun osuus 25 prosenttiin julkisista elintarvikehankinnoista vuoteen 2030 mennessä. Tämä tavoite on linjassa Euroopan komission luomun edistämistavoitteiden kanssa ja sen toteuttaminen voi merkittävästi parantaa maatalousympäristön monimuotoisuutta. Luomutetaan ruokapalvelut -hankkeen selvityksen mukaan tällä hetkellä yli 60 % julkisista ruokapalveluista käyttää luomua, ja yhä useammat aikovat lisätä etenkin kasvisten, marjojen ja hedelmien osuutta. Laatu, maku ja vastuullisuus ovat luomun käytön keskeisiä perusteita. Luomun käytön lisääminen liittyy usein myös organisaatioiden asettamiin vastuullisuustavoitteisiin.

Julkisissa ruokapalveluissa on tällä hetkellä selvästi positiivinen tahtotila luomun käytön lisäämiseksi. Tavoite on selkeä, mutta sen saavuttaminen vaatii huolellista suunnittelua, resurssien kohdentamista ja henkilöstön aktiivista osallistamista – itsestään se ei tapahdu. Onneksi apua on jo saatavilla: Kohti luomutavoitetta -sivusto tarjoaa ruokapalveluille konkreettisia työkaluja ja vaiheittaiset ohjeet luomun käytön lisäämiseen. Sivustolta löytyy myös arvokkaita vinkkejä, kokemuksia ja malleja, jotka tukevat sekä suunnittelua että käytännön toteutusta. Näitä työkaluja voidaan hyödyntää niin pienissä kuin suurissakin keittiöissä, esimerkiksi hankintojen kehittämisessä, henkilöstön kouluttamisessa ja arjen toiminnan sujuvoittamisessa. Tieto ja tuki ovat siis jo olemassa, ja ne vauhdittavat ruokapalveluiden siirtymää kohti kestävämpää ja vastuullisempaa ruokajärjestelmää.

Koulutuksen merkitys luomutavoitteiden saavuttamisessa

Vaikka käytännön työ ruokapalveluissa on keskeisessä roolissa luomutavoitteiden saavuttamisessa, ei pidä unohtaa koulutussektorin merkitystä tämän muutoksen tukemisessa. Tulevaisuuden asiantuntijoiden ja ammattilaisten kouluttaminen on avainasemassa, jotta heillä on tarvittavat taidot ja ymmärrys luomutuotannon periaatteista ja hyödyistä. Ammattikorkeakouluilla ja muilla oppilaitoksilla on tässä tärkeä rooli.

Kestävän kehityksen ja biodiversiteettikriisien ratkaisussa luomuruoan ja -tuotannon ymmärtäminen on ratkaisevassa roolissa. Ammattikorkeakoulujen tulisikin vastata tähän tarpeeseen sisällyttämällä luomutuotannon periaatteet, ympäristövaikutukset ja käytännön sovellukset vahvemmin opetussuunnitelmiinsa. Tulevaisuuden asiantuntijoiden, kuten agrologien ja restonomien koulutus on keskeistä, jotta he osaavat vastata alan kasvaviin vaatimuksiin ja edistää innovaatioita maataloudessa sekä ravitsemusalalla.

Vuosina 2023–2024 toteutetussa LUKOKE-hankkeessa kartoitettiin luomukoulutuksen tilannetta ja kehittämistarpeita Suomessa. Mukana selvityksessä olivat toisen asteen ammatillinen koulutus sekä ammattikorkea- ja yliopistokoulutukset. Hankkeen tulosten mukaan luomu näkyy ammattikorkeakouluissa elintarvike- ja maatalousalalla lähinnä yhteistyönä luomuun erikoistuneiden yritysten kanssa. Opetussuunnitelmissa luomu näkyy parhaiten maatalousalan tutkinnoissa. Ravitsemisalalla luomu ei ole mukana opetussuunnitelmissa, mutta näkyy jonkun verran kurssien toteutussuunnitelmissa ja sisällöissä. Matkailualalla luomu ei näy opetuksessa lainkaan. Selvityksessä nousi esiin ammattikorkeakoulujen opettajien tarve ruokaketjun kokonaisuuden ymmärtämiseen. Opettajat toivoivat lisätietoa niin luomun eroista jatkojalostuksessa ja ruoanvalmistuksessa verrattuna tavanomaiseen kuin luomun ympäristövaikutuksista.

Luomun tulevaisuus rakentuu yhteistyöllä

Luomun käytön lisääminen julkisissa ruokapalveluissa ja sen vahvistaminen osaksi koulutusta ovat avainasemassa matkalla kohti kestävämpää ja vastuullisempaa ruokajärjestelmää. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii konkreettisia tekoja ruokapalveluissa, mutta myös rohkeaa tulevaisuuden ajattelua koulutussektorilla. Ammattikorkeakoulujen ja oppilaitosten tulee varmistaa, että tulevaisuuden ammattilaiset ymmärtävät luomutuotannon merkityksen sekä sen mahdollisuudet osana ratkaisuja ympäristö- ja biodiversiteettikriiseihin.

Yhdessä tekemällä – ruokapalveluiden, koulutuksen ja luomualan toimijoiden yhteistyöllä – voimme rakentaa ruokajärjestelmän, jossa kestävä kehitys, laatu ja ympäristön hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Luomu ei ole vain nykyhetken valinta, vaan investointi tulevaisuuteen, jossa vastuullinen ruoka on itsestäänselvyys ja mahdollisuus kaikille.

Kirjoittaja:

Sini Sarén, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, sini.saren@savonia.fi

Lähteet:

Arolaakso, A. (2024). Ruokapalveluiden luomukysyntää ei ole varaa ohittaa. Luomutetaan ruokapalvelut -hanke, Savon koulutuskuntayhtymä. Haettu 3.12.2024 osoitteesta: https://www.luomuravintola.fi/ajankohtaista/ruokapalveluiden-luomukysyntaa-ei-ole-varaa-ohittaa

Kohti luomutavoitetta (2024). Kohti 25 % luomutavoitetta – kyllä onnistuu! Haettu 13.12.2024 osoitteesta https://www.luomuravintola.fi/kohtiluomutavoitetta

Luomutetaan ruokapalvelut -hanke (2024). Selvitys julkisten ruokapalveluiden luomun käytöstä. Haettu 3.12.2024 osoitteesta: https://proluomu.fi/wp-content/uploads/2024/03/selvitys-julkisten-ruokapalveluiden-luomun-kaytosta-2024-luomutetaan-ruokapalvelut-hanke.pdf

Maa- ja metsätalousministeriö (2021). Luomu 2.0 – Suomen kansallinen luomuohjelma vuoteen 2030. Julkaisusarja: Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2021:13. Haettu 3.12.2024 osoitteesta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-366-386-2

Vahtila, O., Michelson, A., Honkanen, A., et al. (2024). Luomu kasvuun: Yhteenveto luomuopetuksen nykytilasta ja kehittämisehdotukset eri koulutusasteille. Haettu 16.12.2024 osoitteesta: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-784-853-4

Valtiovarainministeriö (2020). Kansallinen julkisten hankintojen strategia 2020. Haettu 3.12.2024 osoitteesta: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020090768680