Päättyneet projektit ja hankkeet
Päättyneet projektit ja hankkeet
#savoniaAMK
Hankkeen tiedot |  |
| Nimi | Jätekeskuksen vesien ravinteiden talteenoton paikallinen symbioosi |
| Aloituspäivä | 1.5.2023 |
| Lopetuspäivä | 31.12.2024 |
| www-sivut | - |
| Tila | Päättynyt |
| Yhteyshenkilö | Olli Torvinen |
| Kuvaus | Projektin tavoitteena on luoda symbioosi Jätekukon alueella syntyvien suoto- ja hulevesien ravinteiden talteenottoon. Nykytilassa vedet ohjataan yhdyskuntajätevetenä puhdistamolle, jossa ympäristön kannalta haitalliset yhdisteet poistetaan, mutta ravinteita ei oteta talteen. Tavoitteena on, että projektin kautta syntyy:
• ravinnevirtojen hyödyntämisen symbioosimalli, joka on skaalattavissa samantyylisiin toimintaympäristöihin • ravinteiden talteenoton monistettava toimintamalli jätekeskuksille ja -vedenpuhdistamoille • investointisuunnitelma ravinteiden talteenoton jatkuvasta laitoksesta Jätekukolle |
| Kehittämistarve | Jätekeskusten vesien käsittely noudattaa Oulun ammattikorkeakoulun vuonna 2019 kokoaman selvityksen mukaan peruskaavaa, jossa alueiden likaisemmat suoto- ja hulevedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle ja puhtaammat hulevedet lasketaan (haitallisten aineiden pitoisuuksien tarkkailun kautta) ympäröiviin ojiin. Joissakin tapauksissa, kuten Peittoon kierrätyspuistossa, on alueella oma jätevedenpuhdistamo.
Käsittelipä jätekeskus vetensä itse tai johtipa ne yleiseen puhdistamoon, fokus on tähän mennessä ollut veden puhdistamisessa eli ympäristökuormituksen välttämisessä. Ravinteiden talteenottoon on kiinnitetty vähän huomiota. LUKE totesi raportissaan vuonna 2017: ”Vaikka kaikki puhdistamolietteet prosessoidaan, ei menetelmiä ole suunniteltu ravinteiden kierrättämisen näkökulmasta.” Tärkeät ravinteet typpi ja fosfori erotetaan jätevedestä yleensä ilman hyötykäyttömahdollisuutta. Typenpoistoon yleisesti käytettävässä nitrifikaatio-denitrifikaatioprosessissa typpi haihtuu ilmakehään. Fosfori saostetaan lietteeseen rautasuolalla, eikä sitä saada irti kemiallisesti käyttökelpoisessa muodossa. Projektin keskeiset uutuusarvot liittyvät seuraaviin: • Symbioottisen, ravinteiden talteenoton verkoston rakentaminen • Typen talteenotto ilmakehään haihduttamisen sijaan • Fosforin talteenotto uudelleenhyödynnettävässä muodossa • Monistettavan, teknistaloudellisesti toimivan toimintamallin luominen jätekeskuksille, joilla on sama tilanne |
| Toimenpiteet | Hankkeen toteutus jakaantuu seuraaviin työpaketteihin:
TP1: Ravinnevirtojen hahmottaminen TP2: Huleveden sisältö ja volyymi TP3: Suotoveden sisältö ja volyymi TP4: Koeasetelman suunnittelu TP5: Koe 1 TP6: Koe 2 TP7: Toimintamallin luominen TP8: Investointisuunnitelma. |
| Tulokset | Projektin keskeisiä periaatteita ovat:
• Tavoitteena on löytää arvokkaiden ravinteiden talteenottoon teknis-taloudellisesti toimivat ja monistettavat ratkaisut. • Projekti noudattaa syntypaikkaperiaatetta: käsittelyä tehdään mahdollisimman lähellä syntypaikkaa, mikä vähentää tarvetta vesien ja ravinteiden logistiikkaan. • Eroteltujen jakeiden hyödyntäjä on käsittelyn välittömässä läheisyydessä. • Projektin tavoitteena on investointisuunnitelma, jonka perusteella voidaan edetä täyden mittakaavan ravinnekierrätysratkaisuun. • Symbioosiajattelu on projektissa keskeistä. • Projektin tuloksena syntyvissä malleissa ja tiedossa pyritään siihen, että tulokset ovat hyödynnettävissä muissa vastaavissa jätekeskuksissa Suomessa. |
| Kumppanit | Hankkeen päätoteuttajana toimii Jätekukko Oy ja osatoteuttajana Savonia-ammattikorkeakoulu Oy.
Symbioosikumppaneita ovat Kuopion Vesi Oy ja Gasum Oy. |
| Rahoittaja | Ympäristöministeriö |