01/2023 – 12/2025

Vesi-intensiivisestä teollisuudesta, kuten kaivosteollisuudesta, on tunnistettu useita teollisuuden vesikiertoihin ja veden puhdistukseen liittyviä geneerisiä haasteita, joihin kaivataan uusia ratkaisuja. Uusilla ratkaisuilla pyritään tehostamaan vesien käsittelyä ja ympäristövaikutusten hallintaa sekä varmistamaan ko. teollisuuden alojen toimintaedellytyksiä tulevaisuuteen myös vesien hallinnan näkökulmasta. Samalla luodaan edellytyksiä uusien innovaatioiden, palveluiden sekä tuotteiden muodostumiselle Itä- ja Pohjois-Suomen alueelle vesiosaamiseen sekä kiertotalouden ratkaisuihin pohjautuen.

AWE-hankkeen tavoitteena on edesauttaa uusien teknologioiden kehittymistä ja jalkautumista vesihuoltosektorille ja vesi-intensiiviseen teollisuuteen yhteistoiminnassa tutkimuslaitosten, alalla toimivien yritysten sekä teollisuuslaitosten kanssa. Toiminnalla pyritään osaltaan edistämään uusien innovaatioiden sekä uuden liiketoiminnan muodostumista alalle. Hankkeessa keskitytään elinkeinoelämästä tunnistettujen geneeristen veteen liittyvien haasteiden ratkaisemiseen yhteiskehittämisen keinoin soveltaen uusia ja/tai vaihtoehtoisia teknologioita käytäntöön. Yhtenä kehittämisen osa-alueena on edistyksellisten talteenottoprosessien ja erotustekniikoiden kehittäminen osana vedenpuhdistusta mm. jätevesien sisältämien metallien ja ravinteiden hyödyntämiseksi raaka-aineina. Näillä kehittämistoimenpiteillä edistetään osaltaan myös kiertotalouden kehittymistä vesiosaamiseen perustuvien sovellusten muodossa.

Rahoitus Manner Suomen EAKR-ohjelmasta.

01/2023 – 12/2025

EU:n Interreg Baltic Sea Region- rahaston rahoittama hanke pyrkii tunnistamaan turvallisia tapoja käyttää puhdistettua jätevettä paikoissa, joissa tällä hetkellä käytetään tarpeettoman puhdasta vettä. Hankeen aikana testataan jätevedenpuhdistukseen eri teknologioita, ja tehdään myös kasvatuskokeita kasvihuoneessa. Tuloksista kerätään data turvalliseen jätevedenkäytön käsikirjaan.

Hankkeen kesto 03/2023 – 06/2025

Hankkeen tavoitteena on edistää valuma-aluetasoista toimintaa ja yhteistyötä maa- ja metsätalouden vesienhallinnassa, luonnonhoidossa sekä peltojen ja metsien kasvukunnon ylläpitämisessä. Alatavoitteena on tuottaa tietoa konkreettisen kunnostuskohteen myötä ja hyödyntää tätä tietoa valuma-aluesuunnitteluun, valuma-aluetoiminnan koordinoinnin toimintamalliin ja valuma-alueiden kunnostukseen liittyvään koulutukseen.

Hankkeen keskeisenä teemana on moniulotteinen yhteistyö maanomistajien, asiantuntijoiden ja hankkeiden välillä. Maantieteellisissä tasoissa liikutaan paikallisen, maakunnallisen ja valtakunnallisen tason välillä, jakaen paikallisia mittausten, havaintojen ja toimintamallien tuloksia laajempaan käyttöön ja vastavuoroisesti hyödyntämällä muualla Suomessa toteutettuja hyviä käytänteitä ja työkaluja alueellisesti hankkeessa.

Rahoittajana Ympäristöministeriö.

Hankkeen kesto 05/2023-12/2024.

Tavoitteena on, että projektin kautta syntyy:
• ravinnevirtojen hyödyntämisen symbioosimalli, joka on skaalattavissa samantyylisiin toimintaympäristöihin.
• ravinteiden talteenoton monistettava toimintamalli jätekeskuksille ja -vedenpuhdistamoille.
• investointisuunnitelma ravinteiden talteenoton jatkuvasta laitoksesta.

Hankkeen rahoittajana toimii Ympäristöministeriö.

Hankkeen kesto 08/2022-12/2023.

YTY- hankkeen tavoitteena on löytää uusia ratkaisuja kylmien jätevesien puhdistukseen typpipitoisten yhdisteiden osalta. Hankkeessa käytetään typenpoistoon MBBR (moving bed bio reactor)- menetelmää sekä nanosuodatusta.

Hankkeen rajoittajana Maa- ja metsätalousministeriö.

Hankkeen kesto 11/2023-12/2024.

Water Smart Society- hankkeen tavoite on tukea Euroopan Unionin pieniä ja keskisuuria ympäristöalan yrityksiä Covid-19 epidemian vaikutuksista ja vaikeasta taloustilanteesta palautumisessa.

EU:lla on kunnianhimoisia tavoitteita päästöjen, energiatehokkuuden sekä resurssien riittävyyden osalta, joihin yltämiseen ympäristöalan yritykset ja toimijat tarvitsevat apua.

Hankkeen rahoittajana toimii Horizon Europe.

Savonian osalta projektipäälikkönä toimii Bailey Lähdesmäki.

Hankkeen kesto 04/2021-12/2023.

Hankkeen tavoitteina on edesauttaa vedenkäsittelyyn erikoistuneiden yritysten ja kunnallisten toimioiden valmistautumista tulevaisuuden haasteisiin ja kehittää laitosten infrastuktuuria nykyisten ja tulevien riskien hallintaan. Ilmastonmuutoksen, ääriolosuhteiden, tiukentuneiden säädösten ja asiakkaiden odotusten muuttuessa ajan myötä, myös laitosten on tehtävä investointeja pysyäkseen kehityksen mukana.

Hankkeen rahoittajana Business Finland.

Hankkeen kesto 05/2021-08/2023.

Smart Water 2.0- hankkeen tavoite on kehittää yritysten ja organisaatioiden yhteistyön avulla innovatiivisen teknologian käyttöönottoa vesi-intensiivisillä aloilla. Tavoitteissa mainittu myös osaamisen ja teknologian jakaminen muilta aloilta, kuten terveyssektorilta. Hanke hyödyntää TKI- toimintaa, Savonian uniikkia WaterLAB- infrastruktuuria, reaaliaikaista datankäsittelyä ja onlinemittausta sekä koko Savilahden alueen SuperDMA-teknologiapuistoa.

Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittama ja koostuu kahdesta rinnakkaisesta hankkeesta, jotka ovat Smart Water 2.0 Investointi- ja Kehittämishankkeet.

KOKOEKO-seminaareja järjestetään noin vuoden välein. KOKOEKO kerää yhteen jäte- ja ympäristöalan osaamista ja opastaa ajankohtaistilaisuuksissa alan toimijoita kamppailemaan yhdessä kohti kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta. Seminaarien tavoitteena on tarjota tietoa, näkemyksiä ja ratkaisuja liittyen ajankohtaisiin jäte- ja kierrätysalan haasteisiin. Tilaisuuksien kohderyhmänä ovat mm. kunnat, viranomaiset, elinkeinoelämä sekä opetus- ja tutkimusorganisaatiot. Samalla lisätään yritysten ja kuntien vuorovaikutusta tarjoamalla mahdollisuuden verkottua ajankohtaistilaisuuksissa. Tietoa ja materiaaleja järjestetyistä seminaareista löytyy tästä!

Savonia-ammattikorkeakoulu oy, Itä-Suomen yliopisto ja BioSO4 Oy toteuttavat 02/2021-12/2022 hanketta kaupunkien hulevesien hallintaan ja haitallisten aineiden vähentämiseen liittyen. Hanke saa rahoitusta ympäristöministeriöltä vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.

Hankkeessa kehitetään menettelyjä hulevesien laadun jatkuvatoimiseen seurantaan sekä hulevesien kuormituksen vähentämiseen hyödyntäen uusia modulaarisia puhdistusmenetelmiä. Lisäksi hankkeessa syvennetään tietämystä hulevesien sisältämistä haitta-aineista sekä niiden lähteistä ja määristä hulevesien aiheuttaman kokonaiskuormituksen arvioinnin pohjaksi. Hankkeen toimenpiteillä pyritään edistämään uusien kustannustehokkaiden menetelmien kehittämistä ja käyttöönottoa hulevesien aiheuttaman vesistökuormituksen vähentämiseksi.

Hankkeen tavoitteita

1. Selvittää hulevesien sisältämien haitallisten aineiden määriä ja päästölähteitä
2. Kehittää ja pilotoida jatkuvatoimisia monitorointimenetelmiä hulevesien laadun ja kuormituksen seurantaan
3. Uusien hulevesien puhdistusmenetelmien kehittäminen ja toimivuuden todentaminen erityisesti likaisille ja normaalista poikkeaville hulevesille kenttäkohteissa

Hankkeen tuotokset

• • Monistettava menettely hulevesien laadun ja kuormituksen jatkuvatoimiseen monitorointiin huomioiden sääolosuhteet
  • Syvennetään tietoa eri tyyppisten valuma-alueiden haitallisten aineiden määristä ja päästölähteistä
  • Mikromuovien näytteenotto- ja analysointimenetelmien kehittäminen hulevesille
  • Uusien hulevesien puhdistusmenetelmien toimivuuden todentaminen kenttäkohteissa
  • Tiedon jakaminen ja hankkeen loppuraportti

Hankkeen vaikuttavuus

Hankkeessa kehitetään hulevesien laadun ja kuormituksen jatkuvatoimista monitorointia, josta saatuja tuloksia pystytään hyödyntämään osana kaupunkien suunnittelua ja hulevesien käsittelyn tehostamista. Tuotettavan uuden tiedon pohjalta luodaan edellytyksiä kohdentaa hulevesien hallinnan ja puhdistuksen toimenpiteitä päästöjen kannalta merkitsevimpiin kohteisiin kustannustehokkaasti.

Uusien menettelyjen käyttöönotolla on merkittävää vaikutusta hulevesien kokonaiskuormituksen entistä tarkempaan arviointiin, toimenpiteiden oikea-aikaiseen kohdentamiseen kuormituksen kannalta kriittisimpiin kohteisiin kustannustehokkaasti, sekä uusien ekotehokkaiden hulevesien käsittelymenetelmien käyttöönottoon.

Hankkeen budjetti

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 475 249 euroa, josta ympäristöministeriön avustuksen osuus on 350 724 euroa.

Hankkeen yhteyshenkilö: Petri Juntunen (sähköposti: etunimi.sukunimi@savonia.fi)

Hankekokonaisuus toteutettiin vuosien 2019 – 2021 aikana.

Vesiosaamista yritysten tuotekehityksen tueksi

Kuopio Water Cluster edesauttaa uusien teknologioiden, tuotteiden ja palveluiden kehittämistä vesialan ajankohtaisiin haasteisiin, kuten kaivosteollisuuden ja sellu- ja paperiteollisuuden vedenkäsittelyyn sekä maatalouden vesistökuormituksen hallintaan. Ratkaisuja kehitetään tiiviissä yhteistyössä alalla toimivien yritysten kanssa.

Kuopio Water Clusterin tuotekehityspalveluiden fokuksessa ovat:

• Prosessit: Vedenkäsittelyteknologioiden ja suljettujen vesikiertojen kehittäminen
• Ympäristö: Vesistöjen ja pohjavesien pilaantumisen ehkäiseminen, maatalouden vesistökuormituksen ja teollisuusvesien hallinta
• Smart Solutions: Älykkäät vesihuollon ratkaisut

Kuopio Water Clusterin keskeisiä toimijoita ovat: Savonia-ammattikorkeakoulu oy (Savonia), Itä-Suomen yliopisto (UEF), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Geologian tutkimuskeskus (GTK), Ruokavirasto, sekä Luonnonvarakeskus (Luke).

Kuopio Water Cluster:

• Muodostaa tiiviin toiminnallisen kokonaisuuden, joka kykenee vastaamaan yhden luukun periaatteella vesialan yritysten tuotekehitys- ja testauspalvelutarpeisiin
• Edesauttaa uuden liiketoiminnan syntymistä vesiosaamisesta Pohjois-Savon alueelle (startupit, uudet tuotteet ja palvelut)
• Vahvistaa nykyisten yritysten asemaa ja kyvykkyyttä potentiaaliseen kasvuun
• Houkuttelee alueelle uusia yrityksiä (veturiyritykset, pk-yritykset…)
• Tukee alalla toimivien yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille

Kuopio Water Cluster koostuu kahdesta rinnakkaisesta EAKR-rahoitetusta hankkeesta; Kuopio Water Cluster -kehittämishankkeesta sekä Kuopio Water Cluster -investointihankkeesta. Hankekokonaisuuden volyymi on yhteensä 4,5 milj.€, josta Pohjois-Savon liitto on myöntänyt hankkeelle 2,8 milj.€ EAKR-avustusta. Hankerahoituksella toteutetaan strategisia laiteinvestointeja sekä käynnistetään klusterin toiminnot. Rahoitus vahvistaa merkittävästi vesiklusterin toimintaedellytyksiä ja kyvykkyyttä edesauttaa vesialalla toimivien yritysten tuotekehitystoimintoja sekä uuden liiketoiminnan muodostumista alalle.

www.kuopiowatercluster.com

Vesiviestillä vaikuttavuutta -hankkeen tavoite on koordinoinnin ja viestinnän keinoin edistää kestävää vesien käyttöä sekä vesienhoidon vaikuttavuutta Iisalmen reitin alueella. Hanke saattaa Iisalmen reitin vesien ekosysteemipalveluita käyttävät toimijat yhteen, luo positiivisia synergiavaikutuksia yhteistyön kautta sekä lisää tietoisuutta ja ymmärrystä vesiympäristöstä ja sen merkityksestä yhteiskunnalle.

Hankkeen keskeisenä tehtävänä on tuottaa asiasisällöltään yleistajuista materiaalia veden merkityksestä sekä vesien tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Materiaalia koostetaan keskitetysti Iisalmen reittiä koskevalle verkkosivustolle: www.iisalmenreitti.fi

Hankkeen päätoteuttajana toimii Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry ja osatoteuttajina Savonia-amk, LUKE Maaninka sekä ProAgria Pohjois-Savo. Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta 225 000 eurolla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa esitetään toimet vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Lisäksi hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön-kärkihanketta. Hankkeen kesto 1.6.2018-31.10.2020.

DeepCleanTech – hanke (toiminta-aika 1.5.2018 – 30.6.2020) on Business Finlandin (Co-innovation) rahoittama tutkimushanke. Tutkimuskonsortiossa ovat VTT:n Espoon yksikkö ja Savonia-ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan yksikkö. Hanke on osa DeepCleanTech –hankkeen rinnakkaishankekonsortiota johon osallistuvat omilla hankkeillaan sekä metsä- että metallurgisen teollisuuden teknologiatoimittajat, kaivosteollisuus sekä niiden PK-alihankkijat. Rinnalla toimivia yrityshankkeita ovat: Valmet, FMG, Outotec, Langis ja Sulfator. Hankkeen loppuraportin löydät täältä.

Tutkimuskonsortion tavoitteena ovat:

• Luoda uusia digitaalisia menetelmiä, joita voidaan käyttää sekä uuden sukupolven virtuaalisissa prosessikuvauksissa, että reaaliprosessien kehittämisessä ja hallinnassa.
• Tutkittavia aiheita ovat mm. rajoitetut ja dynaamiset kemialliset järjestelmät, teolliset väkevät konsentraatit, bioprosessit ja niiden vaikutus prosessien kemiaan, sekä uudenlaiset hybridisovellukset.
• Hanke mahdollistaa prosessiteollisuudelle valmiuksia kehittää nykyisistä prosesseista entistä tehokkaampia ja ympäristöystävällisimpiä, tarjoten samalla uudentyyppisten prosessiratkaisujen synnyn.

WaterPro – hankkeessa (1.4.2016 – 31.8.2019) on tarkoituksena palauttaa valumavesien ravinteet takaisin luonnon ravinnekiertoon pohjoisilla ja arktisilla alueilla. Hankkeessa keskitytään maatalouden ja kaivosteollisuuden vesienkäsittelyyn (typen ja fosforin poisto) passiivisilla menetelmillä. Savonia-ammattikorkeakoulu on hankkeen päätoteuttaja, ja osatotetuttajina ovat Agri-Food and Biosciences Institute, Northern Ireland, Agricultural University of Iceland, Geological Survey of Finland, Lough Neagh Partnership Ltd, Northern Ireland, Luleå University of Technology, Sweden. Hanketta rahoittaa The Northern Periphery and Arctic Programme 2014-2020. Lue lisää hankkeen omilta sivuilta. Tutustu myös esitteeseen. (pdf)

iFORMINE-hankkeen (1.8.2016 – 31.7.2018) tavoitteena on kehittää uusia ratkaisuja kaivosten vesien hallintaan ja ekotehokkuuden lisäämiseen. Tehokasta ja turvallista vesi- ja materiaalivirtojen hallintaa kehitetään yhteistyössä metsäteollisuuden prosessiosaajien ja kaivososaajien kanssa. Päätoteuttajana Mikkelin ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina Savonia ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT, Geologinen tutkimuslaitos GTK. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto, Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR).

MAALi-hankkeen (1.9.2016 – 30.9.2018) strategisina tavoitteina on kehittää ympäristö- ja materiaalianalytiikan tutkimus- ja opetusympäristöä, sekä vahvistaa Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja materiaalitutkimuksen asemaa monipuolisen ja korkealaatuisen analytiikan toteuttajana. Käytän-nön tavoitteena on hankkia ja käyttöönottaa Itä-Suomen yliopistolle plasma-massaspektrometri (ICP-MS) sekä ionikromatografi (IC) -laitteet epäorgaanisten analyysien kustannustehokkaaseen tuottoon. Plasma-massaspektrometrialla voidaan määrittää laajasti eri metalleja hyvin alhaisilla määritysrajoilla. Ionikromatografilla (IC) voidaan määrittää näytteistä vesiliukoisia ioneja. Itä-Suomen yliopiston tutkimusryhmillä on laajasti elinkeinoelämän kanssa linkittynyttä tutkimusta, joka hyötyy merkittävästi em. analyysilaitteiden hankinnasta. Hankkeen päätoteuttaja on Itä-Suomen yliopisto ja osatoteuttaja Savonia-ammattikorkeakoulu. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR).

VIRVE-hankkeessa (1.1.2016 – 31.12.2017) kehitetään vesialan osaamisen kaupallistamisedellytyk-siä sekä uuden yritystoiminnan synnyn edistämismahdollisuuksia Kuopion tiedepuiston osaamiseen ja TKl-laboratorioihin tukeutuen. Hakkeen tavoitteena on luoda Kuopion tiedepuiston yhteyteen Suomen houkuttelevin ja monipuolisin vesialan yritystoiminnan ja sitä tukevan tuotekehitystoiminnan ekosysteemi vesialan uusien innovaatioiden ja sovellusten kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi sekä uuden yritystoiminnan liikkeelle saattamiseksi. Savonia-ammattikorkeakoulu on hankkeen toteuttaja, ja hanketta rahoittaa Pohjois-Savon liitto.

Metvi -hankkeen (1.7.2015 – 31.12.2017) tavoitteena on tehostaa sellu- ja paperitehtaitten jätevesien käsittelyprosessia siten, että jäteveden sisältämää orgaanista kuormitusta saadaan vähennettyä kustannustehokkaammin ja prosessin energiahyötysuhdetta parannettua merkittävästi. Jätevesiprosessin toimintaa tehostetaan kehittämällä prosessiin tulevan veden esikäsittelyä. Esikäsittelyssä sovelletaan anaerobista jätevesiprosessia. Samanaikaisesti saadaan tuotettua lisäksi biometaania jäteveden sisältämien orgaanisten yhdisteitten hajotessa anaerobisissa olosuhteissa mikrobiologisesti. Orgaanisen kuormituksen leikkaaminen tällä teknologialla vähentää lähtökohtaisesti jätevesiprosessista muodostuvan lietteen syntymääriä vähentäen samalla myös lietteen jälkikäsittelyn tarvetta. Lisäksi esikäsittely vähentää merkittävästi varsinaisen jäteveden puhdistamon prosessien kemikaali- ja energiakulutusta. Näillä tekijöillä on mahdollista saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä jätevesien ja lietteiden käsittelyyn, sekä parantaa huomattavasti prosessin energia-hyötysuhdetta. Metvi-hanketta rahoittaa Pohjois-Savon liitto, EAKR Flat Rate 2014-2020.

Kaivos VV –hanke (1.11.2014 – 31.12.2017) kokoaa yhteen Suomen kaivosvesitutkimusta tekevät organisaatiot, palveluntarjoajat, kaivokset ja muut toiminnanharjoittajat sekä viranomaiset, jotta kaivosvesien vaikutusta kaivoksen taloudellisuuteen, prosessien toimivuuteen, ympäristökuormitukseen ja sosiaaliseen hyväksyttävyyteen saadaan parannettua. Kaivosvedet ovat erittäin laaja kokonaisuus, jonka kokonaisvaltainen hallinta yhden organisaation tai pienen yhteenliittymän voimin on vaikeaa tai mahdotonta. Hankkeen toteuttajakonsortio kattaa vain pienen osan verkoston jäsenistä. Päätoteuttaja on Geologian tutkimuskeskuksen Itä-Suomen yksikkö ja muut toteuttajat ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Itä-Suomen yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä. Hankketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR).

FunktioMat-hankkeen (1.1.2016 – 31.12.2017) tavoitteena on kehittää UEF:n ja Savonia-ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitysympäristöjä ja yhdistää niiden toimintoja ainutlaatuiseksi kokonaisuudeksi, joka mahdollistaa toiminnallisten materiaalien pilot-mittakaavan tuotannon ja testauksen vesienpuhdistukseen, sekä uusien teknologioiden testauksen. Materiaaleja testataan sekä Savonian että yhteistyöyritysten toimesta. Hankkeen tuloksena syntyvä materiaalien tuotanto- ja testausympäristö mahdollistaa laajojen kansallisten ja kansainvälisten tutkimushankkeiden sekä yrityksille tarjottavan palveluliiketoiminnan toteuttamisen. Hanke edistää materiaalitehokkuutta ja vähähiilisyyttä kehittämällä teollisuuden sivuvirtojen käyttöä toiminnallisten materiaalien lähtöaineena. Hankkeen päätoteuttaja on Itä-Suomen yliopisto ja osatoteuttaja Savonia-ammattikorkeakoulu. Hankkeen rahoittaa Pohjois-Savon liitto.

WATER-M -hankkeessa (1.8.2014 – 31.10.2016) kehitetään vedenjakeluverkostojen reaaliaikaista hallintaa, toiminnan optimointia, sekä turvallisuutta kansainvälisessä yhteistyökonsortiossa. Konsortion vetäjänä toimii Ranska. Konsortiossa on mukana lisäksi vesihuoltoalan tutkimusorganisaatioita sekä alalla toimivia yrityksiä Romaniasta, Turkista sekä Suomesta. Hankkeen toimenpiteet sisältävät mm. älykkäiden laskentamenetelmien kehittämistä, joilla voidaan mallintaa vesijohtoverkostojen hydraulista tilaa, verkostossa tapahtuvia veden laadun muutoksia, sekä veden kulutusta. Hankkeen tuotokset mahdollistavat reaaliaikaisen vesijohtoverkostojen tilannekuvan muodostuksen sekä verkostomalleihin että datapohjaisiin älykkäisiin laskentamenetelmiin perustuen. Savonia-ammattikorkeakoulu vastaa hankkeen puitteissa tehtävien pilot-kokeitten toteutuksesta, joiden aikana monitorointijärjestelmän toimivuutta todennetaan käytännön olosuhteissa. Hanketta rahoittaa Suomen osalta Tekes ja se on osa EU:n ITEA2-ohjelmaa.

ERKKA-hankkeessa (1.9.2011 – 28.2.2015) selvitetään, kuinka lypsykarjatilat voivat parantaa taloudellista kannattavuut-taan vähentämällä energiankäytöstä ja -tuotannosta aiheutuvia kustannuksia. Lähtökohtana on energiatehokkuuden lisääminen sekä omavarainen energiantuotanto uusiutuvilla energianlähteillä. Kohderyhmänä ovat tilat, neuvojat ja rakennussuunnittelijat. ERKKA-hanke toteutetaan hyödyntäen Savonia-ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan, luon-nonvara-alan, energiatekniikan sekä rakennus- ja sähkötekniikan osaamista.

ERKKA-hanke on osa Maitotalouden kehittämisohjelmaa.

Ravinteiden tehokkaalla hyödyntämisellä taloudellista kannattavuutta maatiloille ympäristöystä-vällisesti. RAE-hanke (1.6.2011 – 28.02.2015) auttaa muuntamaan ravinnehävikit euroiksi ja tuottaa, kokoaa ja siirtää tietoa ja osaamista käytäntöön maatiloille ravinteiden hyödyntämisen tehostamiseksi. Tavoitteena on:

• Lisätä maatalouden ravinnekierrätystä maatilojen kannattavuuden ja ympäristön hyödyksi.
• Edistää lannan energia- ja ravinnetehokasta käyttöä mm. prosessoinnissa ja levityksessä.
• Vähentää vesistöjen ravinnekuorma.a
• Tuottaa ja siirtää testattua tietoa mm. viljelymenetelmistä, jotka soveltuvat parhaiten Itä-Suomen alueelle.
• Luoda alueelle aktiivinen toimijaverkosto, joka tekee yhteistyötä maatalouden vesiensuojelutoimien tukemiseksi.

Hankkeen (1.7.2012-31.12.2014) tavoitteena on koota yhteen Kuopioin tiedepuiston vesiturvallisuusosaaminen ja muodostaa siitä laaja-alainen koulutuskokonaisuus, joka luo edellytykset hyödyntää tätä osaamista monipuolisesti sekä koulutuspalveluiden että asian-tuntijaosaamisen ja yritystoiminnan kehittämiseen.

LakeAdmin -hankkeessa (1.1.2012 – 31.12.2014) yhdeksän EU-partnerimaata tunnistavat hyviä järvikunnostuksen hallintaan liittyviä käytäntöjä ja siirtävät näitä käytännön tasolle omissa alueellisissa toteutussuunnitelmissaan.

ABOWE-hanke (1.12.2012 – 31.12.2014) oli Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoima kansainvälinen, Euroopan Unionin Itämeren ohjelmaan kuuluva hanke, jonka tavoitteena oli testata kehittyneitä menetelmiä jätteiden biologiseen hyötykäyttöön sekä edistää liiketoiminnan syntymistä näiden ympärille.
Hanke oli jatkoa joulukuussa 2012 päättyneelle kolmivuotiselle REMOWE -hankkeelle (Regional Mobilizing of Sustainable Waste-to-Energy Production). REMOWE:ssa etsittiin uusia innovaatioita jätteiden energiahyötykäyttöön. Esiin nousi kaksi teknologiaa, joita ABOWE:ssa pilotoitiin.

Savonia-ammattikorkeakoulu investoi liikuteltavaan biojalostamo-pilottilaitokseen (Pilot A) siilinjärveläisen Finnoflag Oy:n tekemän yleissuunnitelman pohjalta. Pilottilaitoksen teknisen suunnittelun ja rakentamisen toteutti ABOWE:n Engineering and Manufacturing Team, joka koostui Finnoflag Oy:stä ja Savonia Ammattikorkeakoulun Tekniikan alan eri osastojen henkilökunnasta ja opiskelijoista. Myös Savon Ammatti- ja Aikuisopiston opiskelijoita sekä alueen yrityksiä oli mukana. Monipuolista prosessi-, kone-, sähkö-, IT- ja ympäristötekniikan osaamista hyödynnettiin yhteiseen tavoitteeseen pääsemiseksi. Pilottilaitosta testattiin Suomessa, Puolassa ja Ruotsissa, 2 kuukautta kussakin, laajalla valikoimalla erilaisia biojätteitä. Tuloksista on kirjoitettu runsaasti kansainvälisiä tieteellisiä julkaisuja. Saksalainen Ostfalian ammattikorkeakoulu puolestaan investoi kuivamädätyksen pilottilaitokseen (Pilot B), jota testattiin Liettuassa, Virossa ja Ruotsissa.

Hankkeen aikana selvitettiin myös jätteiden biologisen hyötykäytön taloudellista kannattavuutta ja investointimahdollisuuksia eri maissa. Tässä työssä Savonia Business oli mukana kehittäen paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa liiketoimintamalleja ja järjestäen tilaisuuksia, joissa potentiaaliset investoijat ja teknologioiden hyödyntäjät pääsivät tutustumaan pilotoituihin teknologioihin.

Lue täältä lisää.

Hankkeen (1.7.2012 – 31.12.2014) tuloksena Kuopion tiedepuiston vesiturvallisuusosaaminen kootaan yhteen kokonaisuudeksi, joka luo edellytykset osaamisen monipuoliseen hyödyntämiseen erilaisiin koulutustarpeisiin joko yhtenä kokonaisuutena tai pienempinä moduuleina alueen yritysten ja muiden sidosryhmien, sekä muuttuvan lainsäädännön tarpeet huomioiden. Koulutuskokonaisuutta voidaan hyödyntää myös kv-vientikoulutuksia järjestettäessä. Näitä mahdollisuuksia kartoitetaan yhdessä ISAT Export -hankkeen kanssa. Lisäksi hankkeen tavoitteen on tunnistaa vesiturvallisuuteen liittyviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia alan asiantuntijoiden avustuksella. Lisäksi hankkeessa kehitetään osaamisen kaupallistamismahdollisuuksia koulutuksen keinoin. Toimenpiteillä lisätään Pohjois-Savon alueen ympäristöalan yritysten kyvykkyyttä ja osaamisen vientimahdollisuuksia.

Hankkeessa (1.8.2012-30.6.2014) määritetään kokonaisvaltainen ratkaisumalli metsäteollisuuden lietteille. Hankkeen toimesta arvoketjun eri toimijat tunnistetaan ja edesautetaan heidän verkostoitumistaan. Projekti tuottaa ensikäden tietoa pilotoitavien proses-sien soveltuvuudesta erilaisten lietteiden ja lieteseosten käsittelyyn. Lisäksi projekti tuottaa tietoa lopputuotteiden ominaisuuksista ja niiden hyötykäyttöpotentiaalista.