Sadat lähi- ja sairaanhoitajat kertovat tuoreessa tutkimuksessa syitä alan vaihtamiseen. Työsuojelurahaston rahoittaman tutkimuksen tarkoituksena oli ymmärtää alanvaihtoon liittyviä syitä hoitajien itsensä kertomana. Hoitoalan työvoimapula on aiheuttanut huolta jo useiden vuosien ajan.

Savonia-ammattikorkeakoulu oli mukana toteuttamassa tutkimusta.

Tutkimusryhmä kävi läpi 295 hoitajan kirjoitusta, joissa hoitajat kertoivat syistään alanvaihdolle.

– Tässä tarkasteltiin hoitoalan jättäneiden työntekijöiden alanvaihdon syitä psykologisen sopimuksen rikkoutumisen näkökulmasta. Pyrimme ymmärtämään alanvaihtoa hoitajien työhön liittyvien rikkoutuneiden odotuksien näkökulmasta, kertovat Itä-Suomen yliopiston vieraileva tutkija Marjo Ring ja Savonian TKI-asiantuntija Minna Kaarakainen.

Alustavien tutkimustulosten mukaan alanvaihdon syiksi aineistossa nimettiin kiire ja kuormitus sekä johtaminen ja palkka. Hoitajat odottivat voivansa tehdä työtään ammatillisesti ja eettisesti kestävällä tavalla, mikä ei alanvaihtajien kuvauksissa toteutunut. Ristiriita ammatillisten velvollisuuksien ja työn edellytyksien välillä koettiin kestämättömänä.

Jatkuva kiire on kaventanut asiakastyön suorittamiseksi, joka ei mahdollista riittävällä tavalla ammatillisten ja eettisten velvollisuuksien täyttämistä. Kiire haastaa myös työyhteisöjen keskinäistä tuen antamista. Myös asiakastyön luonne on muuttunut vaativammaksi. Alan johtaminen on hierarkkista ja kontrolloivaa, jossa hoitajien osaamista ja ammattitaitoa ei kuulla eikä hyödynnetä.

Varsinaiset tutkimustulokset julkaistaan Focus Localis lehdessä loppuvuodesta nimellä ”Palkka on tietysti yksi syy, mutta ei suurin” – psykologisen sopimuksen rikkoutuminen hoitajien alanvaihdon taustalla.

Tutkimusaineisto on kerätty Tietoarkiston Penna -verkkoalustalla. Kirjoituspyynnössä alaa vaihtaneita hoitajia pyydettiin kertomaan vapaamuotoisesti alanvaihtoon liittyvistä syistä ja ajatuksista.