Ilmaston lämpeneminen on yksi suurimmista maailmanlaajuisista kriiseistä. Meidän on pakko muuttaa tapaamme elää, mutta luvassa on myös paljon hyvää. Miten ilmastonmuutokseen, sään ääri-ilmiöihin ja luontokatoon voidaan varautua ja sopeutua? Millaisia mahdollisuuksia ilmastokriisin ennaltaehkäisy ja hillitseminen tarjoavat tutkimukselle ja yritysten liiketoiminnalle?

Tästä aiheesta keskusteltiin helteisessä Porissa SuomiAreenan Rantalavalla tiistaina 12. heinäkuuta. Katso keskustelun tallenne klikkaamalla tästä.

Savonia-ammattikorkeakoulun tki-asiantuntija Jyri Wuorisalo huomautti, että koska sään ääri-ilmiöt ovat lisääntymässä, on jokaisen asia kiinnittää välittömästi huomiota ilmastonmuutokseen.

– Ilmastokriisinhallinnassa Suomella on erityinen peiliin katsomisen paikka, koska sitä ei voi ulkoistaa, Wuorisalo huomauttaa.

Usein kuullaan sanottavan, että pikkuinen Suomi ei voi tehdä riittävästi ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.

Itä-Suomen yliopiston professori Arto O. Salonen kuitenkin huomauttaa, että suomalaisten vesijalanjäljestä 49 prosenttia tulee ulkomailta muun muassa syömämme ruoan tuotannosta.

– Meidän ruokaa tuotetaan Aasian pelloilla. Emme ole irrallaan globaalista verkostosta ja meidän pitää ajatella systeemisesti isossa mittakaavassa. Monen ilmastonmuutokseen liittyvän asian skaala on koko planeetan kokoinen, koska meillä on luonnonvaroja vain yhden planeetan verran, Salonen korostaa.

– Joskus tuntuu, että pelkäämme olla etunojassa ilmastonmuutosta ehkäisevissä ratkaisuissa, mutta minusta meidän on nimenomaan nojattava eteenpäin ja pyrittävä toimimaan ensimmäisenä. Missään nimessä ei kannata lähteä liikkeelle sellaiselle ajatuksella, että millään ei ole mitään väliä.

”Kansainvälinen yhteistyö on ehdoton edellytys”

Suomalaisille toimiva jätehuolto on itsestäänselvyys, mutta monessa kehittyvässä maassa kaatopaikat ovat edelleen hyvin paljon saastuttavampia kuin Suomessa.

– Suomalaisesta jätehuollosta voisi tehdä vientituotteen. Meillä Savonialla on hanke, jossa 18 kumppania yhdessä kehittää jätehuoltoa eri puolilla Eurooppaa poimittavista toimintatavoista. Opimme toisiltamme ja levitämme sitten tätä tietoa eteenpäin koko Euroopan laajuisesti, korostaa Savonian tutkimus- ja kehityspäällikkö Harri Auvinen.

– Moniammatillisuus on se ratkaisu. Toisessa hankkeessa olemme yhdessä muotoilijoiden ja insinöörien kanssa kehittäneet ratkaisuja digitaaliseen vaatemuotoiluun. Innovaatioiden tavoitteena on vähentää vaatetuotannosta syntyvää jätettä, Auvinen jatkaa.

Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchert on Auvisen kanssa samoilla linjoilla:

– Kansainvälinen yhteistyö tutkimuksessa on aivan ehdoton edellytys ilmastonmuutoksen ehkäisylle. Meidän pitää pystyä viemään innovaatioita myös kehittyville alueille, jotta Suomen globaali vaikutus kasvaa.

Myös Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi kannustaa positiivisen kädenjäljen kasvattamiseen:

– Voimme kehittää uusia teollisuuden aloja ja viedä niitä maailmalle. Tarvitsemme lisää rohkeutta isojen muutosten tekemiseen!

Tilaisuuden juontajana toimi Ylen uutisankkuri Piia Pasanen.