Savonia-ammattikorkeakoulussa alkaa koko Suomen ensimmäinen toiminnallisesti kaksikielinen restonomikoulutus. Koulutuksesta poikkeuksellisen tekee se, että siinä opiskellaan kahdella kielellä: englanniksi ja suomeksi.

Koulutus on suunnattu ihmisille, jotka eivät puhu suomea äidinkielenään ja tästä syystä opintojen aikana paitsi opiskellaan suomen kieltä, myös opiskellaan suomeksi, jotta opiskelijan kielitaito vahvistuisi.

Tutkinto tulee oleman Savonialla rullaavassa haussa ja haku käynnistyy marraskuussa. Tutustu koulutukseen ja hae mukaan klikkaamalla tästä.

– Ajatuksena on, että koulutuksen käynyt henkilö haluaa työllistyä Suomeen ja erityisesti Savon alueelle, missä suomen kielen taito on usein edellytyksenä työelämässä. Kansainvälisissä tutkinnoissa ylipäätään tavoitteena on taklata erityisesti oman maakuntamme osaajapulaa. Tämä koulutus on uusi avaus, kun koulutetaan kansainvälisiä osaajia, jotka voisi toimia myös suomen kielellä, kertoo kansainvälisyysjohtaja Virpi Laukkanen.

Sisällöllisesti koulutus on samaa taattua laatua, kuin Savonian aiemmat restonomikoulutukset, joista valmistuu matkailu- ja ravitsemisalan ammattilaisia. Savonian restonomitutkinto on erityisesti kehitys-, asiantuntija- ja esihenkilötehtäviin valmentava koulutus. Restonomien yleinen opetussuunnitelma uudistui hiljattain ja nykyisin hyvinvointimatkailua painotetaan entistä enemmän. Tutkinto valmentaa myös oman yrityksen perustamiseen.

– Alan harjoittelut ovat todella tärkeitä, jotta vastavalmistunut voi työllistyä. Valinnaisilla opinnoilla tutkintoaan voi suunnata haluamaansa suuntaan, lehtori Mari Vartiainen kertoo.

”Mitä enemmän suomea oppii, sen parempi”

Elena Chiksoeva työskentelee tällä hetkellä myyntipäällikkönä Lapland Hotels -ketjun Kuopion hotellissa ja hänellä on 20 vuoden kokemus suomalaisesta työelämästä maahanmuuttajana.

– Pohjois-Savossa suomen kielen osaaminen on todella tärkeää kaikissa asiakaspalvelutehtävissä, kuten esimerkiksi hotellin vastaanotossa tai ravintolassa, Chiksoeva kertoo.

Savonian restonomitutkinnossa YAMK-tasolle asti opiskellut Chiksoeva pitää uutta toiminnallisesti kaksikielistä koulutusta loistavana ideana.

– Olen itse opiskellut restonomin tutkintoni suomeksi sanakirjan tukemana ja olin silloin asunut Suomessa kolme vuotta. Jos koulutus puolestaan on vain englanniksi, niin mistä suomen kieli sitten tulee? Mitä enemmän suomea oppii, sen parempi. Se vaikuttaa paljon muuhunkin sopeutumiseen ihan lääkärikäynneistä lähtien, Chiksoeva kertoo.

Ulkomailta tulevien opiskelijoiden ainoa työllistymistä vaikeuttava haaste ei kuitenkaan ole suomen kieli. Vastassa ovat myös työelämän ennakkoluulot. Moni työnantaja saattaa olla huolissaan esimerkiksi kulttuurierojen aiheuttamista haasteista, jos työyhteisöön otetaan mukaan muitakin kuin Suomessa syntyneitä.

Elena Chiksoeva ymmärtää työnantajien pelkoja, vaikka on itsekin saanut aikoinaan nähdä paljon vaivaa ja lähettää lukemattomia työhakemuksia, jotta sai mahdollisuuden näyttää taitonsa.

– Hyviä rekrykokemuksia pitäisi jakaa enemmän, koska yleensä työnantajan kokemus on kuitenkin lopulta aina positiivisempi kuin mitä odotettiin. Toisesta kulttuurista saa aina jotain hyvääkin, Chiksoeva kertoo.

Chiksoeva uskoo, että kun sekä työnantajia että opiskelijoita valmennetaan toimimaan yhdessä, lopputulos on erinomainen.

– Ulkomaiset opiskelijat ei ehkä aina hahmota, että harjoittelu on hyvä mahdollisuus, eikä vain ilmaista työtä. Työharjoiteluilla on Suomessa todella iso merkitys.