
Savonia edistää vieraskielisten sairaanhoitajien laillistumista: ”Viime vuonna 11 ammattilaista sai todistuksen”
EU- ja ETA-maiden ulkopuolella sairaanhoitajaksi valmistuneita ammattilaisia on lisäkoulutettu Savonialla vuodesta 2022 lähtien, jotta he voisivat saada Valviran myöntämän oikeuden työskennellä sairaanhoitajana Suomessa.
Koulutus on suunniteltu yksilöllisesti aiemman osaamisen ja koulutuksen perusteella, huomioiden myös Valviran vaatimukset sekä sairaanhoitajatutkintoa säätelevän EU-direktiivin. Koulutuksen aikana laillistujan tutkinto täydennetään vastaamaan suomalaista sairaanhoitajan tutkintoa.

Sairaanhoitajaksi Suomessa -hanke päättyy keväällä 2024. Koulutushanke on ollut Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa:n rahoittama. Hankkeen toimintaa jatkaa Sairaanhoitajan laillistamisväylä eli Saila-hanke, joka on alkanut alkuvuodesta 2024 ja se jatkuu noin vuoden ajan. Saila-hankkeessa kehitetään valtakunnallisesti yhtenäistä, pysyvää toimintamallia.
20 ammattikorkeakoulun yhteishankkeen pilotissa on nyt Savonialta mukana 12 pätevöityjää.
– Viime vuonna 11 ammattilaista sai meiltä todistuksen, jonka myötä he voivat hakea Valviralta oikeuden työskennellä sairaanhoitajana. Muutama tuon hankeen aikana aloittanut pätevöityjä tekee vielä harjoittelua ja hekin saavat todistuksen tämän vuoden aikana, kertoo terveysalan opettaja Merja Natunen.
Julia Sevastianikhina ja Michelle Liwanag ovat molemmat mukana sairaanhoitajien laillistamisväylällä.
– Tämä on mielenkiintoista, mutta myös vaativaa. Kotimaassani opiskelu on hyvin erilaista, Suomessa opiskelijalta edellytetään enemmän, että hän tekee itse. Työllistyminen jännittää, mutta odotan harjoittelua. Siellä näen, millaista sairaanhoitajan työ Suomessa on, Sevastianikhina kertoo taitavasti suomen kielellä.
Samoilla linjoilla on myös Michelle Liwanag, joka haaveilee erityisesti sairaalassa työskentelystä.
– Suomen kielellä opiskelu on vaikeaa, mutta kaikki materiaalit ovat hyviä. Joka päivä pitää vain yrittää tehdä tehtäviä ja lukea. Olen todella iloinen, koska pomoni kannustaa tähän. Hän sanoo vain, että ”mene, mene!”.
Valvira edellyttää vähintään B1-kielitasoa
Sairaanhoitajaksi Suomessa -hankkeen aloittamalla tiellä halutaan jatkaa, sillä sekä valtakunnallisesti että alueellisesti Suomessa on suuri tarve saada kansainväliset ammattilaiset hoitotyön pariin. Jatkotyön rahoitus selviää kevään aikana, sillä Opetus- ja kulttuuriministeriö tavoittelee toiminnasta jatkuvaa nykyisen hankemuodon sijasta.
– Käytännössä näille henkilöille opetetaan lisää suomea ja katsotaan, millainen lähtötutkinto on eli mitä pitää vielä täydentää. Heidän on siis asuttava Suomessa ja heillä on oltava myös tietty suomen kielen lähtötaso, sillä Valvira vaatii kaikilta sairaanhoitajilta vähintään B1-kielitason. Tälle tasolle on siis meidän jatkokoulutuksemme aikana vähintään päästävä, Natunen jatkaa.
Savonian verkkokursseilla ympäri Suomea asuvat vieraskieliset sairaanhoitajat opiskelevat terveysalan suomea, jotka kehitettiin Sairaanhoitajaksi Suomessa -hankkeessa.
– Tämä 15 opintopisteen laaja kokonaisuus on ollut tervetullut lisä ammattikorkeakoulujen suppeille osallistujamäärille aiemmin tarjotuille Hoitotyön suomea -tyyppisille kursseille, kuvailee laillistumishankkeissa työskentelevä suomen kielen ja viestinnän lehtori Kukka-Maaria Raatikainen.
Kursseilla suoritettiin syksyn 2024 aikana lähes 1 800 opintopistettä, mikä näkyy myös kentällä ulkomaisten sairaanhoitajien kielitaidon kohentumisena.
Merja Natunen korostaa, että lisäkoulutusta tarjoavan korkeakoulun ja työnantajan välinen yhteistyö on kansainvälisten ammattilaisten osaamisen integroitumisen kannalta erittäin tärkeää:
– Kansainvälisyys ei ole vielä täällä Pohjois-Savossa työpaikoilla normi, siihen vasta totutellaan. Tästä syystä yhteistyötä työnantajien kanssa tiivistetään entisestään ja me pyrimme auttamaan työpaikkoja tämän uuden tilanteen edessä. Järjestämme heille muun muassa selkokieli-infoja ja muuta ohjausta.
Kansainvälisten hoitotyön ammattilaisten jatkokoulutuksessa on myös pohdittu niin sanottua ”kuulustelumallia”, jota hyödynnetään jo lääkärien koulutuksessa. Kuulustelumalli perustuu osaamista mittaaviin tentteihin, eli varsinaisia lisäopintoja ei tarvitse enää suorittaa, mikäli niille ei ole tarvetta. Kuulustelumalli on sairaanhoitajien osalta kuitenkin vasta tulossa pilotoitavaksi kuluvan vuoden aikana.