Savilahden historiallisen ammuslataamon funkisrakennus Sytytin herää eloon vuosikymmenten tauon jälkeen, kun tiloissa aloittaa toimintansa Savonia-ammattikorkeakoulun Biolaboratorio. Laboratorio juhli avajaisiaan perjantaina 31.3.

Laboratoriossa on mahdollista vauhdittaa yritysten tutkimus- ja kehitystyötä sekä edistää teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä muun muassa kierrätyslannoitteiden ja maanparannusaineiden raaka-aineina.

Melkein satavuotiaan rakennuksen remontoiminen uuteen käyttötarkoitukseen on paitsi laboratorion kierrätysmentaliteettiin soveltuva ajatus, myös järkevää. Uuden rakennuksen rakentaminen olisi aiheuttanut huomattavasti enemmän kuluja.

Noin kaksi vuotta kestäneessä remontissa poistettiin muun muassa vuosikymmeniä sitten rakennettu välikerros, jolla rakennuksesta oli tehty kaksikerroksinen. Alemman kerroksen katto oli hyvin matalalla, eikä tila muutenkaan soveltunut laboratorion käyttöön.

Nyt koko tila kylpee suurten ikkunoiden tarjoamassa luonnonvalossa.

– Olemme hurjan tyytyväisiä lopputulokseen. Tämä on meidän ensimmäinen oma laboratorio, joten se on tietysti todella iso asia. Nyt voimme todella tukea pk-yritysten tuotekehitystä. Laitekantaa on tarkoitus kehittää jatkuvasti muun muassa metaanin tuottopotentiaalin testaukseen ja analyysipalvelujen kehittämiseen, kertoo Savonian Bio- ja kiertotalouden tutkimus- ja kehityspäällikkö Harri Auvinen.

”Voimme palvella pienten yritysten tarpeissa ketterämmin ja edullisemmin”

Käynnistysvaiheessa biolaboratoriossa keskitytään mikrobipohjaiseen biojalostukseen sekä kierrätyslannoitteiden ja maanparannusaineiden kehittämiseen kasvatuskokein.

– Emme hae menetelmällemme akkreditointia, mikä edellyttäisi paljon työtä ja rahaa. Tämä mahdollistaa sen, että voimme palvella pienten yritysten tarpeissa ketterämmin ja edullisemmin. Yritys voi tehdä tuotteelleen edullisempia testejä jo ennen kuin tuote on valmis. Lisäksi voimme tarjota tilan, laitteet ja neuvomme yrittäjien käyttöön, mikäli heillä riittää taitoa tulla tekemään testejä itse, kertoo TKI-asiantuntija Taru Rahkonen.

Tiina Pyrstöjärvi Itä-Suomen yliopistolta piipahti naapurirakennuksessa ihastelemassa uusia tiloja.

– Täällä näyttää niin hienolta! On todella tärkeää, että näille vanhoille, upeille rakennuksille keksitään uutta käyttöä. Tänne on saatu myös meiltä UEF:ltä käytettyjä laitteita kierrätyksen hengessä, Pyrstöjärvi kertoo.

Huippututkimusta historiallisissa puitteissa

Neulaniementien varrelle sijoittuva ammuslataamon alue rakentui 1930-luvulla Kuopion Savilahden rannalle. Lataamoalue koostui alun perin 26 rakennuksesta, joista osa on edelleen jäljellä. Ammuslataamorakennuksista ja ammuslataamoalueesta on annettu suojelupäätös.

Lataamon toimialaan kuului puolustusvoimien ampumatarvikkeiden valmistus, viimeistely ja kunnostus. Parhaimmillaan lataamo työllisti vuonna 1944 noin 1200 henkilöä (Lähde: Kuopion ammuslataamon alueen rakennushistoriaselvitys)

– Suomen Yliopistokiinteistöjen ja Savonia-ammattikorkeakoulun yhteistyö Sytytin-rakennuksen muutostyöhankkeessa sujui hienosti. Tilan yhteiskehittäminen oli ennakkoluulotonta ja lopputulos erinomainen. Erityisesti Savonian kyky nähdä tila toimintaansa palvelevana uutena laboratoriona mahdollisti arkkitehtuurillisesti historiallisen rakennuksen palauttamisen lähes alkuperäiseen käyttötarkoitukseen, kertoo asiakkuuspäällikkö Esko Ollikainen Suomen Yliopistokiinteistöstä.