Arvoisat valmistuneet opiskelijat, dear international graduates, rehtori ja opetusväki, hyvä juhlayleisö,

Tässä joulukuisessa valmistujaisjuhlassa huomion kohteena olette te juuri tai äskettäin tutkinnon saaneet opiskelijat.

Savonia-ammattikorkeakoulu on määrittänyt arkeanne ja elämäänne viimeiset vuodet. Arvelen, että välillä teitä on opinnoissa saattanut pitkästyttää ja valmistuminen on tuntunut kaukaiselta asialta. Aika korjaa tämän. Jälkikäteen Savonia-aika tuntuu hujahtaneen nopeasti ja muistoiksi siivilöityvät hyvät asiat: ystävät, romanssit, opiskelijaelämä, onnistuneet harjoitustyöt ja harjoittelujaksot.

Savonian ja teidän valmistuneiden henkinen symbioosi jatkuu vielä tulevinakin vuosina. Ensinnäkin Savonia antaa teille valtakirjan todistuksen muodossa osoittamaan osaamisenne ja työllistymiseen.

Toisaalta, te olette Savonia-ammattikorkeakoululle mitä tärkein käyntikortti. Savonian  maine hyvänä opinahjona siirtyy kauttanne eteenpäin, tuo Savonialle uusia hakijoita ja helpottaa jatkossa Savoniasta valmistuneiden työhön pääsyä.

Today, we celebrate the graduation of around 60 international graduates. You have been courageous in choosing Savonia UAS as your place of study and committing to your goal of earning a degree.

While pursuing your degree, you have also dived into life in Finland, North Savo, and Kuopio. Finnish customs, the local Savonian way of life and humor, and everyday practices may have often surprised or even amazed you. It is wonderful that you chose Savonia as your institution.

Hyvät kuulijat,

Mitä varten Savonia-ammattikorkeakoulu on olemassa? Siihen löytyy napakka vastaus Savonian kotisivuilta: ”Koulutamme, tutkimme, kehitämme ja innovoimme, koska meidän teoillamme on vaikutus”. Pidän tästä, sillä olemassaolon tarkoitus on kirkas ja siitä näkyy luottamus Savoniassa tehtävän työn ja opiskelun merkityksellisyyteen.

Tänä päivänä Savonia on yksi Suomen monialaisimmista ammattikorkeakouluista. Liiketalous, luonnonvara, matkailu- ja ravitseminen, muotoilu, musiikki ja tanssi, sosiaali- ja terveys, tekniikka ja Savonia Master School ovat opintojen ja työpolun paletti noin 8000 tuhannelle opiskelijalle. Tähän mennessä Savoniasta on valmistunut yli 32 000 osaajaa. Tänä vuonna tutkinnon saaneita, te täällä mukaan lukien, on yli 1300.

Laaja opintotarjonta tukee erityisen hyvin myös Pohjois-Savon erityispiirteitä – vahva alkutuotanto tarvitsee luonnonvarakoulutusta, teknologia-ala insinöörejä ja Kuopio tanssi ja soi -kaupunkiin istuu mitä parhaiten tanssin ja musiikin koulutus.

Kehittämistoiminnassaan Savonia on laaja-alainen ja tulevaisuuteen katsova. TKI-työtä tehdään niin kokonaisturvallisuuden, pk-yritysten kestävän kasvun, tuottavuuden kuin vanhustyön uusien toimintatapojen parissa. Olennaista on, että kehitystyö ei jää vain kirjoituspöytähommaksi, vaan sillä on on suora yhteys alueen käytännön toimijoihin.

Savoniasta valmistuvista 90 prosenttia työllistyy opintojensa jälkeen. On hieno viesti, että  60 prosenttia jää opintojen jälkeen Pohjois-Savoon työhön esimerkiksi hyvinvointialueelle, yksityisiin yrityksiin tai jatkaa täällä opintojaan.

Kuopio on voimaakkaasti kasvava Itä-Suomen suurin kaupunki ja vetovoimakeskus. Kuopio on ottanut paikkansa erityisesti terveyteen ja hyvinvointiin liittyvässä osaamisessaan. On odotettavissa, että näiltä aloilta nousee Kuopion suunnasta uusia innovaatioita jatkossakin.  

Koko Pohjois-Savo tarjoaa nuorille aikuisille viihtyisän ja kotoisan asuinalueen, missä on hyvä asua, tehdä työtä ja harrastaa.

Monipuolinen elinkeinorakenne on jokaiselle alueelle tärkeää. Pohjois-Savon kannalta tärkeitä ovat kone- ja energiateknologia, metsäteollisuus, elintarvikkeet, hyvinvointi, matkailu, älykäs vesijärjestelmä ja biojaostus.

Jokaisen alueen ja maakunnan kannalta hyvät liikenneyhteydet ja kunnossa olevat tiet ovat ehdoton edellytys niin teollisuuden, yritysten, matkailun kuin asukkaiden oman turvallisen liikkumisen kannalta. On hieno asia, että valtatie 5:n korjaus välillä Leppävirta-Kuopio on vihdoin edistymässä.

Arvoisa yleisö,

Savonia on tunnettu vahvasta kansainvälisyydestään. Se näkyy niin koulutuksessa, palveluissa kuin kehittämistyössä.

Lähes 30 vuoden ajan Savonia on tarjonnut englanninkielistä tutkintokoulutusta. Nyt täällä opiskelee noin 570 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa. Opiskelijoita on  Nigeriasta, Nepalista, Bangladeshista ja Pakistanista, Kiinasta ja Venäjältä. Tavoitteena on kaksinkertaistaa ulkomailta tulevien opiskelijoiden määrä tulevina vuosina.

Tänä syksynä Savoniassa on alkanut englanninkielinen restonomikoulutus, jonka kielenä on aluksi englanti ja myöhemmin yhä enemmän suomen kieli. On selvää, että tällaisen koulutuksen käyneet ovat haluttuja osaajia matkailualalle.

Savonia on mukana lukuisissa kansainvälisissä hankkeissa ja verkostoissa, joissa tavoitteena on yhä syvempi yhteistyö koulutuksessa, tutkimuksessa ja työelämäyhteyksissä. Tänä vuonna olemme nähneet uutisia esimerkiksi Savonian tavoitteesta olla järjestämässä työelämäläheisiä tohtoritason eurooppalaisia yhteistutkintoja kahdeksan muun eurooppalaisen korkeakoulun kanssa.

Savonialla on suuri merkitys koko itäsuomalaisessa koulutus- ja osaamisperheessä. Huomioni kiinnittyi perustettuun Talent Hub Eastern Finlandin yhteistyöverkkostoon. Tämän sateenvarjon alla Savonia yhdessä muiden pohjoissavolaisten ja -karjalaisten korkea- ja toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa toimii sen eteen, että tälle alueelle saapuneet kansainväliset opiskelijat haluaisivat jäädä asumaan ja työhön itäiseen Suomeen.

Pidän laajemminkin tärkeänä, että Itä-Suomessa pystytään syventämään yhä enemmän yhteistyötä maakuntarajojen yli. Opiskelun, työpaikan, ihmissuhteiden ja perheen perustamisen myötä ihmiset ovat kautta aikojen muuttaneet ja muuttavat jatkossakin.   

Itäinen Suomi, aina Kotkasta Kainuuseen ja Itä-Lappiin asti, on ollut valtakunnallisen keskustelun kohteena Venäjän hyökättyä helmikuussa 2022 Ukrainaan ja itärajamme sulkeuduttua tuon jälkeen. Itä-Suomella on Suomen omasta sekä EU:n ja Naton näkökulmista merkittävä turvallisuuspoliittinen asema. Turvallisuutta lisääviä ratkaisuja on tehty näillä kaikilla tasoilla.

Pidän tärkeänä, että ymmärrämme sanonnan ”Vain asuttu raja on turvallinen raja” laajassa elinvoimaa tarkoittavassa mielessä. Emme puhu vain rajavyöhykkeen tuntumassa olevista kunnista, vaan koko itäisen Suomen alueesta ja sen elinvoimaisuudesta tulevina vuosikymmeninä.

Itäsuomalaisten katse niin toreilta, työpaikoilta, elinkeinoelämästä kuin koulutusorganisaatioistakin on suunnattu valtiovaltaan päin. Yhteinen viesti on, että odotamme konkreettisia tekoja itäisen Suomen elinvoiman lisäämiseksi, nyt kun hallitus on valmistelemassa Itä-Suomi -ohjelmaansa.

Niin alueen maakunnat kuin Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ovat nostaneet esille konkreettiseksi toimeksi erityistalousalueen muodostamisen itäiseen Suomeen. On hyvä huomata, että monissa Euroopan unionin maissa on perustettu erillisiä talousalueita verohuojennuksineen, joten miksi se ei olisi mahdollista Suomessakin?

Hyvä kuulijat,

Elämme huolipuheen aikaa. Julkista keskustelua hallitsevat vastakkainasettelu, turvallisuus, ilmastonmuutos, talous, työvoimapula ja sote-palvelut. Isoja ja vaikeita asioita. Osaan löytyvät ratkaisut vain kansainvälisen sitoumusten ja yhteistyön kautta. Osa on ratkaistavissa kansallisin keinoin. Aina ratkaisuissa tarvitaan kuitenkin yhteistä tahtoa, pitkäjänteisyyttä ja uusia innovaatioita ja toimintatapoja.

Minä luotan teihin, uusiin sukupolviin. Ajattelen, että työelämään tulevat uudet ikäluokat ovat avarakatseisempia ja kyvykkäämpiä ottamaan käyttöön uusia ajattelimalleja, teknologioita ja ratkaisuja vaikeuksien selättämiseksi.

Miltä tulevaisuuden työelämä näyttää?

On selvää, että automatisaatio, robotit ja tekoäly ovat yhä enemmän käytössä. Tämä luo tarvetta uusille taidoille, kuten tekoälyn ymmärtämiselle ja sen hyödyntämiselle omassa työssä. Arvelen, että te nyt valmistuneet olette jo ainakin opintojenne loppuvaiheessa päässeet tutuksi tekoälyn mahdollisuuksien kanssa.

Erilaiset teknologiat auttavat jo tänä päivänä kaikilla työpaikoilla, niin sairaaloissa, teollisuudessa, yrityksissä, kouluissa kuin musiikin ja taiteen tekemisessä.

Samalla kun olemme valmiit käyttämään uusia innovaatioita työn helpottamiseen, on tärkeää muistaa, että teknologia ei ratkaise kaikkea. On aloja ja työtehtäviä, joissa ihmisyyttä korostavat ominaisuudet ovat ensisijaisen tärkeitä. Tällaisia ominaisuuksia ovat muun muassa empatia ja tunneäly, moraali ja etiikka, luovuus sekä resilienssi ja sopeutumiskyky. Itse asiassa näitä ominaisuuksia taidetaan tarvita kaikissa työtehtävissä ja työyhteisöissä!

Yksi työelämätaitojen tärkeimpiä taitoja on ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot. Harva tekee niin yksinäistä ja itsellistä työtä etteikö sillä, miten on ja toimii ihmisten kanssa olisi merkitystä.

Ihmissuhdetaidotkaan eivät ole synnynnäisesti vain hyviä tai huonoja, vaan vaativat treenaamista. Teemme kaikki myös virheitä: äsähtelemme väsyneinä työkavereille, saatamme olla tahtomattamme ylimielisiä tai usein olemme arkoja ottamaan esille mieltä painavia asioita.

Luotan tässäkin uusiin sukupolviin: uskon teidän olevan rohkeampia ottamaan työyhteisöissä mieltä painavia asioita puheeksi kuin vanhempanne ja isovanhempanne.

Arvoisat kuulijat,

Työelämä elää ajassa.

Työelämää on muuttanut muun muassa internet ja tietoliikenneyhteyksien paraneminen. Voi sanoa, että korona-aika teki Suomesta maailman suurimman etätyöalueen. Teamsit ja zoomit tulivat tutuiksi kaikille. Tänään etä- ja hybridityöt ovat pysyvä osa työelämää. Etätyö ei kuitenkaan voi olla kenenkään subjektiivinen oikeus, vaan on tärkeää, että työyhteisössä on selkeät yhteiset pelinsäännöt etä- ja hybridityölle.

Elinikäisen oppimisen käsite tuli Suomeen 1990-luvulla. Siitä lähtien on alettu ymmärtää, että ihmiset tarvitsevat läpi työelämän jatkuvaa osaamisensa päivitystä. Myöskään alan vaihtoa ja kouluttautumista uuteen työhön ei enää hämmästellä.

Tällä vuosituhannella on avarruttu ajattelemaan monimuotoisia urapolkuja, Ajatuksen ydin on, että ihminen ei ole sidottu yhteen tutkintoaan vastaavaan ammattiin tai tavoittelemaan vain vakituista työpaikkaa ennen niin turvallisena pidetyltä jukiselta sektorilta. Moni valmistunut katselee oman alansa ulkopuolelta työtehtäviä. Projektit, keikkatyöt, freelance-pohjaisuus ja erilaiset yrittäjyyden muodot ovat yleisiä.

Yhteiskunnan arvomaailman muutos on osaltaan vaikuttanut työpaikoille ja yrityksiin. Vastuullisuus ja kestävä kehitys, ihmisten tasa-arvo ja monikulttuurisuus ovat tulleet valtavirraksi työyhteisöihin. Työpaikan ja yrityksen hyvä maine on ensiarvoisen tärkeää niin työntekijöiden kuin yleisen arvostuksen kannalta.

Työyhteisöissä ymmärretään nykyään aiempaa paremmin, että ihmisen viihtyminen ja hyvivointi ei ole vain työpaikasta kiinni. Ihminen on kokonaisuus ja tarvitsee työn rinnalle myös muuta elämää: vapaa-aikaa, perheen ja rakkaita harrastuksia.

Hyvät valmistuneet,

Arvelen, että opiskeluputken jälkeen moni teistä haluaa saada turvatun toimeentulon ja vakituisen työn. Joku ehkä ajattelee, että teen jonkun aikaa vieraan palveluksessa töitä ja ehkä perustan myöhemmin yrityksen. Joku ehkä on jo aloittanut yrittäjänä. Osa ajattelee, että pari vuotta työssä ja sitten opiskelen lisää.

Tänään on juhlapäivänne. Nyt kun tutkinto on taskussa, esitän teille retorisen kysymyksen: millaisesta tulevaisuudesta te unelmoitte?

Olen varma, että meillä on yhteisiä universaaleja unelmia: unelmia siitä, että aseet vaikenisivat sodissa ja kriiseissä, autoritaaristen järjestelmien tilalle tulisi demokratiat ja saisimme hillittyä nälkäkriisiä. Unelmoimme myös ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämisestä. Moni meistä pohtii, miten itse voisi vaikuttaa näissä suurissa asioissa enemmän.

Muistakaa, että teidän jokaisen elämä on ainutkertainen ja merkityksellinen. Ei ole itsekästä eikä pinnallista unelmoida hyvästä elämästä itselle. Oman mielen kannalta on tärkeää, että teillä on pieniä ja suuria haaveita elämäänne liittyen. Osa unelmista toteutuu, osa jää ikuisiksi unelmiksi. Ihminen kuitenkin tarvitsee myönteisiä odotushorisontteja elämäänsä ja toisaalta myös kykyä sietää pettymyksiä. Ihmisyys on monimutkaista, mutta antoisaa, kun siihen niin suhtautuu.    

Toivon, että teidän kaikkien haaveissa on muutakin kuin työ ja ura. Muulla tarkoitan hyviä ihmissuhteita, mahdollisesti perhettä ja lapsia, mukaansa tempaavia harrastuksia, maailman katselua ja uteliasta mieltä tutustua uusiin asioihin.

What about you, international graduates? What are your dreams? Are you planning to return to your home country, or could you see yourself staying in Finland—perhaps even here in Eastern Finland or Kuopio? I sincerely hope that staying in Finland could be an option for you – building a life, working, and enjoying a good life here.

You have so many opportunities ahead of you. Embrace life and seize the new possibilities that come your way!

Congratulations on your graduation, and I wish you all the very best for the future!

Sydämelliset onnitteluni teille kaikille tänä syksynä Savoniasta valmistuneille. Olkaa uteliaita ja rohkeita, tarttukaa mahdollisuuksiin ja voikaa hyvin!