Savonia on valmis vastaamaan Itä-Suomen osaajapulaan lisäämällä 40 aloituspaikkaa sairaanhoitajakoulutukseen ja 40 aloituspaikkaa tietotekniikan insinöörikoulutukseen.

Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen vieraili Savonia-ammattikorkeakoululla maanantaina ja kertoi, että osaajapulaan on vastattava ripeästi ja useilla eri keinoilla.

– Koulutusjärjestelmää ei yksinään voi syyttää siitä, että tietyillä aloilla kärsitään työvoimapulasta. Esimerkiksi sotealalla harjoittelukokemukseen pitää panostaa, jos haluamme, että alalla riittää osaajia.

Honkonen toteaa, että harjoittelu on näyteikkuna tulevasta työstä ja alasta. – Tähän täytyy hyvinvointialueilla satsata, että harjoittelusta jää olo, että tänne haluan palata takaisin. Olennaista hoitajan työtä ajatellen on kokemus siitä, että työ on merkityksellistä, sitä voi kehittää ja työtehtävissä toimimiseen saa riittävän tuen. Avain on työympäristön kehittäminen, jotta sotealan vetovoimasta voidaan pitää huolta.

Osaajia koko alueen tarpeisiin

– Tietotekniikan osaamistarve alueellamme on ilmeinen. Sairaanhoitajakoulutuksella voimme puolestaan vastata alueiden huutavaan osaajatarpeeseen. Savonialla on hyvä mahdollisuus sijoittaa aloituspaikat kolmeen kampuskaupunkiin eli Iisalmeen, Kuopioon ja Varkauteen. Hajamallilla vastataan harvaanasuttujen alueiden osaajatarpeeseen Pohjois-Savon ja osin lähimaakuntien reuna-alueilla, toteaa rehtori Mervi Vidgren.

Nopeana toimenpiteenä Savonia kykenisi ministeriöstä haetun rahoituksen avulla aloittamaan sairaanhoitajien monimuoto- tai muuntokoulutuksen satelliittikoulutuksena seutukunnallisena yhteistyönä myös Varkauden kampuksella.

Harjoittelu on kurkistus alan arkeen

Ministeri Honkonen tapasi Savonialla viime syksynä opintonsa aloittaneita sairaanhoitajaopiskelijoita ja tutustui hoitotyön simulaatio-oppimiseen.

Keskustelua käytiin opiskelijoiden kanssa muun muassa harjoittelupaikkojen riittävyydestä ja harjoittelun merkityksestä sekä sotealan mielikuvien vaikutuksesta alan opintoihin.

– Hyvinvointialueiden myötä meillä Suomessa on entistä paremmat mahdollisuudet hyvän johtamisen avulla kehittää alan vetovoimaa, Petri Honkonen toteaa.