Kokonaisturvallisuus on monisyinen käsite, joka lävistää kaikki yhteiskunnan toiminnot. Siksi myös kokonaisturvallisuudesta huolehtimiseen tarvitaan mukaan mahdollisimman monipuolisesti eri alojen toimijoita. Kokonaisturvallisuus on myös ajankohtainen, koko itäistä Suomea yhdistävä teema. Pohjois-Savossa onkin alettu rakentaa kokonaisturvallisuutta edistävää verkostoa ja toimintamallia.

Savonian Kampussydämessä järjestettiin Kokonaisturvallisuuden klusterin Innovaatioista elinvoimaa -tapahtuma 27.8.2024. Tapahtuma keräsi laajan joukon osallistujia eri organisaatioista ja yrityksistä kuuntelemaan toimijoiden puheenvuoroja, verkostoitumaan sekä tutustumaan Pohjois-Savon elinvoiman kärkialojen EU-yritysklustereihin ja ekosysteemitoimijoihin.

Kokonaisturvallisuuden klusterin hankepäällikkö Harriet Lonka avasi teemaa kouriintuntuvasti Pohjois-Savossa niin kovin tutun lehmän kautta. Kokonaisturvallisuuden käsite ulottuu tässä tapauksessa paitsi karjatalouteen, myös maan huoltovarmuuteen ja ruokaturvaan, kyberturvallisuuteen, kansalliseen ja EU-politiikkaan, puolustuskykyyn sekä henkiseen kriisinkestävyyteen saakka. On selvää, että näin laajalle ulottuvaan asiaan tarvitaan myös laajaa yhteistyötä.

-On tärkeää muistaa, etteivät muut tule pitämään kokonaisturvallisuudestamme huolta täällä Pohjois-Savossa ja Itä-Suomessa. Se on meidän paikallisten toimijoiden tehtävä, Lonka muistutti.

-Innovaatiot syntyvät erilaisen tekemisen, ja myös haasteiden ratkaisemisen rajapinnoilla.

Iskunkestävä Suomi

MTK:n strategia- ja huoltovarmuusjohtaja sekä Huoltovarmuuskeskuksen elintarvikehuoltosektorin sihteeri Markus Lassheikki käytti omassa puheenvuorossaan käsitettä Iskunkestävä Suomi. Iskunkestävyydellä tarkoitetaan erilaisiin kriisitilanteisiin varautumista. Sellaisia voivat olla esimerkiksi sotilaallinen voimankäyttö, monialainen (esimerkiksi infra-, kyber- tai informaatio-) vaikuttaminen tai vakava maailmantalouden häiriö.

Viime vuosien aikana tätä iskunkestävyyttä on koeteltu. Suomalainen kokonaisturvallisuusosaaminen on monessa suhteessa maailmalla arvostettua. Käytännön stressitestissä on kuitenkin myös havaittu, missä asiossa varustautumisessa on parantamisen varaa.

Lonka, Lassheikki ja Suomen tuotekehitysyhdistyksen toiminnanjohtaja Pasi Sillanpää olivat yhtä mieltä siitä, että ammattikorkeakoulut ovat yhdessä yritysten kanssa keskeisiä tekijöitä kokonaisturvallisuuden kehittämisessä.

-Monilla ammattikorkeakouluilla on erittäin hyvät resurssit ja verkostot tehdä tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä ajantasaiset laitteet, jotka voivat olla hyödyksi myös elinkeinoelämälle. Myös rooli tulevaisuuden osaajien kouluttajana on merkittävä. Savoniassa ollaankin yhteistyön kanssa jo pitkällä, esimerkiksi Business Centerin monipuolisen yrittäjyys- ja innovaatio-osaamisen kehittämisen myötä.