Ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvän tiedon hajanaisuus ja synteesien puute vaikeuttavat tutkimustulosten kokonaisvaltaista hyödyntämistä maankäyttösektorilla. Maaperän ja puuston hiilinielujen vahvistaminen on tärkeää, mutta myös vesistöt toimivat sekä hiilen varastona että kasvihuonekaasujen lähteinä prosessoiden maa-alueilta huuhtoutunutta hiiltä ja ravinteita.

Savonia on ollut mukana SysteemiHiili-hankkeessa, jonka tulokset vahvistavat tarvetta kokonaisvaltaiseen valuma-aluesuunnitteluun ja antavat maakunnille aikaisempaa paremmat valmiudet ilmastoystävällisen maankäytön edistämiseen.

Hankkeessa kehitettiin valuma-aluesuunnitteluun kaksitasoinen lähestymistapa, jossa ensin paikannetaan prioriteettialueet, joilla vesistökuormitus ja maankäytön ilmastopäästöt ovat suurimmat ja joilla on eniten mahdollisuuksia tulvavesien pidättämiselle. Toisessa vaiheessa etsitään toteuttamiskelpoisia ratkaisuja yhteistyössä maanomistajien kanssa.

Paikkatietoaineistot ja hankkeessa laaditut maa- ja metsätalouden tietokortit tarjoavat hyvän lähtökohdan ja herätteen jatkokeskusteluille. Lähestymistapaa kokeiltiin Kiurujoen valuma-alueella Pohjois-Savossa.

– Tarkastelujen kokonaisvaltaisuus ja havainnollisuus ovat saaneet kiitosta alueen toimijoilta, toteaa TKI-asiamies Miika Kajanus Savoniasta.

SysteemiHiili-hanke toteutettiin vuosina 2021–2023 Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, ammattikorkeakoulu Savonian ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä.

Lue lisää: Hiilineutraalia maa- ja metsätaloutta voidaan edistää valuma-aluesuunnittelulla

Lähde: Suomen ympäristökeskus