Opetus- ja kulttuuriministeriö ilmoitti tammikuussa, että se on myöntänyt Savonialle tietojenkäsittelyn tradenomi ja tuotantotalouden insinööri -koulutukset.

Savonian koulutusjohtaja Esa Viklund uskoo, että uusista tutkinnoista hyötyy koko maakunta.

– Odotan sitä, että uudet tutkinnot ovat vetovoimaisia ja niiden avulla Savonia voi entistä monipuolisemmin ja laajemmin vastata alueen yritysten osaamistarpeisiin. Uusien koulutusvastuiden hakuprosessi oli varsin mutkikas ja positiiviset päätökset molempien hakemiemme koulutusvastuulaajennusten osalta osoittaa, että ministeriä luottaa Savonian kykyyn laadukkaan koulutuksen toteuttajana

– Uusien tutkinto-ohjelmien suunnittelutyö on jo osin aloitettu. Suunnitteluprosessi etenee sekä sisäisenä opetussuunnitelmatyönä että ulkopuolisten kumppanien kanssa yhteistyömallien suunnitteluna, Viklund kertoo.

Päätöstä on perusteltu tietojenkäsittelyn tradenomin tutkinnon osalta muun muassa sillä, että Pohjois-Savossa on vahvat energia- ja konealan keskittymät. Osaajaselvitysten mukaan eri toimialoilla on tarve vahvaan ICT-osaamiseen.

Tuotantotalouden insinöörikoulutus puolestaan tukee Itä-Suomessa vahvaa kone- ja energiateollisuutta, globaaleilla markkinoilla toimivia suuria teknologiayrityksiä sekä isoa joukkoa pk-yrityksiä, joissa tarvitaan korkeasti koulutettuja osaajia.

Molemmissa koulutuksissa on 40 aloituspaikkaa ja ne alkavat syksyllä 2023.

Innokkaat insinöörit

Savonialla on koulutettu tuotantotalouden insinöörejä aikaiseminkin. Mika Kantanen valmistui Savoniasta tuotantotalouden insinööriksi yli 20 vuotta sitten, vuonna 1999. Kantanen työskentele tällä hetkellä konepajateollisuusyritys Andritzilla projektipäällikkönä.

– Aloitin urani heti valmistumisen jälkeen Foster Wheelerillä ensin suunnitteluinsinöörinä, siitä siirtyen hankintaosastolle ostoinsinööriksi ja myöhemmin hankintapäälliköksi. Uralleni on mahtunut työkomennuksia muun muassa Puolassa ja Espanjassa. Viimeksi kuluneet kymmenen vuotta olen työskennellyt projektipäällikkönä, Kantanen summaa.

Kantanen muistelee opiskeluaikojaan lämmöllä. Tuotantotalouden insinööri oli tuohon aikaan vielä suhteellisen uusi koulutus ja tämä ehkä osaltaan vaikutti yleiseen ilmapiiriin.

– Tekemisessä oli hyvä energia, jopa siinä meidän opiskelussa. Luokkamme oli aktiivisen toimelias myös opettajien mielestä, oltiin kaikessa mielellämme mukana. Suhteet opettajiin oli kautta linjan todella hyvät, koska innokkuus tuntui olevan molemminpuolista ja he valoivat lisää innokkuutta meihin, Kantanen kertoo.

”Oman tieni löysin opinnäytetyön kautta”

Savonian tuotantotalouden tutkinto on auttanut Kantasta läpi työuran. Tuotantotalouden opintoja kuvaa kautta linjan se, että ne antavat opiskelijalle laajan näkemyksen teolliselle alalle. Kantasen mielestä tuotantotalouden koulutus vastaa nykyisen työelämän haasteisiin erinomaisesti.

– Tässä vuosikymmenien aikana työelämä on muuttunut todella rajusti. Nyt ihmisellä on oltava paljon muutakin kuin spesifiä osaamista tietyllä alueella. Aiemmin suunnittelijan piti vain tietää, miten asia suunnitellaan. Nykyään täytyy lisäksi ymmärtää kuinka koko toimitusketju toimii, mitä asiakas odottaa ja miten hankinta tehdään ja niin edelleen. Yleisymmärrys pitää löytyä niin tekniikassa kuin taloudessa, ripauksella sopimustenkin hallintaa. Toisin sanoen pitää hallita asioita isossa mittakaavassa ja sitä tuta tekee.

Kantanen kannustaa tulevia opiskelijoita opiskelemaan rauhassa ensimmäiset pari vuotta, mutta kun opinnäytetyön aiheen valinnan aika koittaa, siihen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.

– Oman tieni löysin opinnäytetyön kautta ja sillä oli iso merkitys loppuelämäni kannalta. Opiskelijan, varsin tutalaisen, on syytä pysähtyä katsomaan opiskelujen jälkeistä elämää ja toiveitaan. Varsinkin opintojen loppuvaiheessa viimeistään pitää kyetä kysymään itseltään ”mitä isona haluan tehdä” ja tiivistää opintojen loppumetrit siihen suuntaan, mukaan lukien opinnäytetyö. Opinnäytetyö on hyvä käyntikortti työnantajalle ja sillä saa hienosti jalkaa oven väliin, Kantanen kannustaa.

Työelämän vaatimukset ovat vuosikymmenien saatossa kasvaneet. Siinä missä joillekin aloille työllistyi aikoinaan pelkällä tutkintotodistuksella, pitäisi vastavalmistuneella nykyään olla jo kokemusta työelämästä. Kantanen huomauttaa, että vaatimus voi tuntua mahdottomalta yhtälöltä.

– Meille tulee paljon nuoria ihmisiä ja he saavat heti ottaa kiinni oikeista töistä. Siihen kelkkaan pitää pystyä hyppäämään heti. Pitää pystyä vähintään keskustelemaan kokeneempien kanssa oikeilla termeillä. Tässä auttavat esimerkiksi opinnäytetyö ja harjoittelujaksot. Minusta on loukkaavaa, jos opiskelijalle tai vastavalmistuneelle puhutaan kuin lapselle. Sen sijaan heille pitää antaa heti sopivasti vastuuta. Pian saakin huomata, että muutama vuosi sitten kohtaamastani keltanokasta onkin kuoriutunut todella osaava tekijä. Tekemisen into ja nälkä ja varsin sen osoittaminen auttaa jo pitkälle alkuvaiheessa.

Kantanen korostaa myös kielten opiskelun tärkeyttä. Kansanvälisellä tekniikan alalla englanti on lähes poikkeuksetta työkieli ja ruotsiakin tarvitaan aika-ajoin. Muut kielet ovat näiden lisäksi erinomaista plussa.

– Oman opiskeluaikani suurimmaksi ”harmitukseksi” jäi se, että en uskonut tai ymmärtänyt kielten opiskelun merkitystä työelämässä. Kielten osaamista tarvitaan aina enemmän ja sujuvampana, jopa insinöörien maailmassa, Kantanen toteaa.

Suomen ”suurimmat” bileet

Opiskelijaelämä on kuitenkin muutakin kuin pänttäämistä. Vapaa-ajalla insinöörit ovat tunnettuja juhlimistaidoistaan ja myös Kantasella on tarina, jos toinenkin kerrottavanaan.

Eräs niistä liittyy Kantasen uraan opiskelijajärjestön puheenjohtajana, kun Itä-Suomen ammattikorkeakoulut olivat keksineet idean. He haluavat saada liikkeelle kaikki Suomen tekniikan ja talouden opiskelijat. He halusivat laittaa ”kaupungin sekaisin”. Suuren kokoontumisen määränpääksi valikoitui tarkoituksella pieni kaupunki eli Pieksämäki ja opiskelijakollegoihin otettiin yhteyttä ympäri Suomen.

Vastuullisena puheenjohtajana Kantanen luonnollisesti otti yhteyttä myös Pieksämäen hallintoon ja varoitti kyläläisiä etukäteen paikalle vyöryvästä tuhansien opiskelijoiden aallosta.

– Eräänä tiistai-iltana olimme sitten valmiita järjestämään massiiviset juhlat. Lopulta meitä olikin vain noin kaksi linja-autollista. Huhujen vuoksi Pieksämäelle oli ravintoloihin palkattu jopa ylimääräisiä tarjoilijoita ja varastot oli ostettu täyteen kaiken varalta. Meitä kuitenkin oli todella paljon vähemmän kuin olimme odottaneet, Kantanen nauraa.

– Eräs tarjoilija tuli kysymään minulta varovasti että kylillä liikkuneen huhun mukaan Pieksämäelle odotetaan jopa viittä tuhatta opiskelijaa. ”Olisikohan nuo monelta saapumassa kenties.” En viitsinyt sanoa siinä kohtaa olevani hankkeen isä. Reissu oli siltä osin täysi fiasko, mutta meillä paikalla olijoilla oli todella hauskaa. Muutamia henkilöitä oli vaivautunut paikalle aina Turusta saakka.