Savilahti – ainutlaatuinen kokonaisuus maailmassa (2016)

Elokuun lopussa vietettiin Savonia-päivää. Savonian hallituksen varapuheenjohtaja Kari Rajamäki nosti puheessaan esille monia toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä. Päällimmäisenä kuitenkin Savilahti-kokonaisuus. Rajamäki tähdensi, että osaamisen vahvistamiseksi ja resurssien käytön tehostamiseksi Savonian hallituksessa on päätetty: Savonia on osa Savilahti-kokonaisuutta.

Savilahden kampuksessa yhdistyy toisen asteen ammatillisen koulutuksen yhteistyö Savon ammatillisen koulutusyhtymän kanssa sekä korkeakoulupolitiikan tavoitteet Itä-Suomen yliopiston kanssa. Rajamäen mukaan alue on kolmen koulutusastetta kokoavana ja kooltaan merkittävä kampus, joka on ainutlaatuinen Suomessa ja maailmallakin. Rajamäki sanoi: ”Lisäksi alueella on vahva yritys- ja tutkijaverkosto kuten Kuopion yliopistollinen sairaala, Geologinen tutkimuslaitos ja Hyvinvoinnin laitos ja yrityksiä eri toimialoilta.”

Rajamäki näki Savilahti-kampuksen olevan Kuopion seudun ja maakunnan kärkihanke. Lähitulevaisuudessa on suuri mahdollisuus toteuttaa Savilahti-kampus niin, että projektiin osallistuvien synergiat hyödynnetään täysimääräisesti: entistä paremmin vastataan yritysten kehittämistarpeisiin, tehostetaan taloudellista toimintaa, toimitaan aidosti monitieteisesti yli hallintorajojen ja kyetään hyödyntämään kuluvalla ohjelmakaudella oleva aluekehitysrahoitus.

VIRVE, virtaa vedestä –hanke

Savilahti-kampuksilla tapahtui monia mielenkiintoisia vesialan avauksia. Esimerkiksi Savoniassa alkoi VIRVE, virtaa vedestä –hanke. Projektissa kehitettiin menettelyä vesialan osaamiseen ja uusiin innovaatioihin. Lisäksi hankkeessa oli tarkoitus tunnistaa kaupallisesti kypsät ideat.

Projektipäällikkö Ari Suhonen painotti, että hankkeessa laadittiin menettely vesialan osaamiseen liittyvän tuotekehitystoiminnan ja uuden yritystoiminnan synnyttämiseen. Tavoitteena oli luoda toimintamalli, jolla tunnistettiin Kuopion tiedepuistossa syntyvät uudet kaupallistettavat vesialan innovaatiot. Vesialan innovaatiota ei oltu rajattu sovellutuksiin, vaan kaikki, mitkä liittyvät veden puhdistukseen tai juomavesiverkon puhdistukseen liittyvissä haasteissa.

Suhonen sanoi: ”Savonian strategian mukaisesti olemme aktiivisesti tarjonneet ympäristöteknologian testaus- ja tuotekehityspalveluja yrityksille. Esimerkiksi voisin mainita syksyn aikana alkavan Berner Oy:lle tehtävän projektin.”

Rakennusarkkitehtikoulutusherätti keskustelua

Muuallakin tekniikassa tapahtui. Pari vuotta aikaisemmin ammattikorkeakoulujen rakennusarkkitehtikoulutus herätti runsaasti keskustelua, miksei resursseja lisätty yliopistotason arkkitehtien koulutukseen. Koulutuksen järjestämisen luvat saivat Metropolia-, Savonia-, Tampereen ammattikorkeakoulut ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu.

Savonian yliopettaja Janne Repo oli tyytyväinen koulutukseen aloittamiseen. Opetussuunnitelma on yhteismitallinen muiden rakennusarkkitehtikoulujen kanssa. Repo totesi: ”Savoniasta valmistuu kansainväliset mitat täyttäviä rakennusarkkitehtejä eli architectural engineering on heillä hyvin hallussa, kuten siellä päin tutkintoa kutsutaan.”

Tekniikka ja terveyttä 250 vuotta

Juhliinkin oli aihetta. Tekniikka ja terveyttä täytti yhteensä 250 vuotta. Tekniikan koulutus vietti 130-vuotis- ja terveysala 120-vuotissyntymäpäiviään. Iisalmessa puolestaan vietettiin agrologikoulutusta, 30 vuotta. Iisalmesta on 30 vuoden aikana oli valmistunut 1200 agrologia opistoasteelta ja ammattikorkeakoulusta.

Niin kuin edellä näkyy, vastuuvaikuttaminen on tapahtunut pitkällä aikavälillä. Koulutuksen onkin katsottava pitkälle tulevaisuuteen. Tällä varmistetaan uusien ammattien kehittyminen, jatkuva uudistuminen sekä valmentaminen uuden oppimiseen ja tutkimiseen, myös rohkeaan edelläkävijyyteen.

Yritysyhteistyöllä opiskelijoille työelämälähtöisyyttä (2017)

Savonia ja Pöyry Finland Oy solmivat strategisen kumppanuussopimuksen, jolla tavoitellaan syvenevää tutkimus-, kehitys- ja koulutusyhteistyötä osapuolten välillä. Sopimus koski ennen kaikkea rakennus-, sähkö- ja ympäristötekniikan aloja.

Savonia nimesi sopimuksen tärkeimmiksi tavoitteiksi opiskelijoiden työelämälähtöisen osaamisen vahvistamisen, henkilöstön osaamisen kehittämisen, yksityisen rahoituksen lisäämisen sekä aluevaikuttavuuden kasvattamisen. Konkreettisia toimenpiteitä olivat muun muassa vierailuluennot sekä yhteiset työpajat, joissa kehitetään ratkaisuja Pöyryn tarpeisiin.

Sopimuksen allekirjoituksessa rehtori Mervi Vidgrén totesi: ”Tämä on meille merkittävä sitoutuminen yhteen Suomen johtavan tekniikan alan toimijaan. Vastaavia sopimuksia teemme harkiten, ja meillä on niiden suhteen korkeat odotukset. Aluevaikuttavuuden ja osaamisen kehittämisen kannalta on aivan keskeistä, että toimimme kiinteässä yhteistyössä niin alueen kuin koko Suomen johtavien yritysten kanssa.”

Pöyry Finland Oy:n toimitusjohtaja Juuso Pajunen puolestaan sanoi: ”Savonia palvelee monialaisena oppilaitoksena aktiivisesti ympäröivää työelämää. Sen energiaan, ympäristöön ja turvallisuuteen liittyvät painopisteet ovat vahvasti myös Pöyryn osaamisen ydintä. Uskomme, että yhdessä voimme luoda entistä edistyksellisempiä ratkaisuja ympäröivän maailman haasteisiin.”

YIT: teoriasta käytäntöön

Yhteistyötä kehiteltiin myös YIT:n kanssa. Tarkoituksena oli parantaa teoriatiedon kohdistamista käytännön tilanteisiin. Ideana oli varmistaa ammattitaitoiset osaajat tulevaisuudessa. Tuloksena oli YIT opinto-opintokonaisuus: rakennusinsinööri- ja rakennusmestariopiskelijoille.

Viiden opintopisteen YIT -opinnot toteutettiin Suomessa yhteistyössä ammattikorkeakoulujen ja Tampereen teknillisen opiston kanssa. Opinnot lukeutuivat osaksi opiskelijoiden amk-tutkintoa.

Opintojen sisältö tarjosi käytännönläheisen näkökulman rakennusalalla toimivien työnjohtajien kannalta tärkeisiin kokonaisuuksiin. Koulutuksessa käsiteltiin muun muassa työturvallisuuteen ja laatuun liittyviä kysymyksiä: ryhmätöiden, case-esimerkkien ja työmaakäynneintien avulla. Oppimateriaaleissa hyödynnettiin YIT:n käynnissä olevia työmaita, ja perehdyttiin YIT:n toimintatapoihin ja järjestelmiin.

Savonian opettaja Hannu Haaranen näki, että tällainen koulutusyhteistyö syventää opiskelijoiden ammattiosaamista ja kohdistaa teoriatiedon käytännön tilanteisiin: ”Vaikka YIT-opinnoissa on pieni osa opiskelijoista, silti tämä joukko motivoi muitakin opiskelijoita. Koulun omissa projekteissa he näkevät YIT-opintojen avulla, että ne vastaavat todella työelämän tarpeita.”

LantaLogistiikkaa

Hienoja avauksia tuli Ylä-Savostakin esimerkiksi LantaLogistiikka –hankkeelta. Viimeisen 20 vuoden aikana lannanlevityslaitteiden koko on kasvanut. Moderni lietevaunu siirtää lietelantaa yli 16 kuutiometriä ja painoa kolmelle akselille tulee 10 tonnia. Itsekulkevilla laitteilla kokonaismassa on jopa yli 40 tonnia.

Suurten vaunujen mukana tulee tehokkuutta mutta myös ongelmia. Näin pellon pintaan kohdistuu tiivistymisriski ja kymmenien kuormien rasitus näkyy lisäksi paikallistiestön kunnossa.

Savonian tutkimus-, kehitys- ja innovaatioasiantuntija Pasi Eskelinen esitteli yhden uuden menetelmän tähän ongelmaan: lietelannan letkusiirto. Kumipintaisten ja siirrettävien putkistojen kautta lietettä voi siirtää pumppaamalla noin kahden kilometrin etäisyydellä varastosta.

Eskelinen kuvaa menetelmää: ”Menetelmän teho on 2 – 3 kertaa traktorinsiirtokalustoon verrattuna eli noin 100 – 200 kuutiota tunnissa. Letkunsiirron ansiota liikennöinti traktorikalustolla loppuu. Peltolohkoilla letku yhdistetään traktorin levityspuomistoon, ja itse levitys toteutetaan ilman säiliötä. Tällöin pellolla kulkevan laitteiston kokonaismassa pienenee ja traktorin lisäksi painoa on vain 2 – 3 tonnia. Letku seuraa traktorin perässä ja levitys toteutetaan ilman suurempi katkoksia.”

Liiketalous 130 vuotta

Juhlittiinhan tänäkin vuonna. Liiketalouden koulutus täytti 130 vuotta, Minna Canthin hengessä. Minna Canth vaikutti kulttuuri- ja bisnesnaisena merkittävästi Kuopion liiketalouden koulutuksen syntyyn. Hän oli ensimmäisen suomenkielisen kauppakoulun, johtokunnan aktiivinen jäsen. Koulun ensimmäinen rehtori kuului myös kulttuurisukuun. Hän oli Kaarlo Brofeldt, kirjailija Juhani Ahon veli.

Liiketalouden taitoja tarvitaankin seuraavana vuonna. Opetus- ja kulttuuriministeriö tuki varainhankintaa vastinrahalla. Rahoitusta oli varattu yhteensä 24 miljoonaa euroa, joka jaettaisiin ammattikorkeakoulujen kesken suhteessa kerättyihin varoihin. Valtion vastinrahakausi päättyisi 31.12.2018.

Teksti: Jouni Vornanen

Savonian 30-vuotisjuhlavuoden artikkelisarjassa käydään läpi Savonia-ammattikorkeakoulun historiaa ja visioidaan tulevaa.

Juhla-artikkelit julkaistaan kerran kuukaudessa. Historia-artikkeleita julkaistaan kuusi ja niissä edetään kohti nykyhetkeä kaksi vuotta kerrallaan. Tulevaisuus-artikkeleita julkaistaan niin ikään kuusi.