Kestävän yhteiskunnan tutkimusalueella Savoniassa on keväästä 2024 alkaen järjestetty työpajoja, joissa maakunnan pk-yrityksiä on tuettu aloittamaan konkreettinen työ kohti vastuullista ja kestävää liiketoimintaa. Työpajasarjat lähtivät liikkeelle Kuopiosta ja ovat edenneet syyskaudella Ylä-Savoon Iisalmeen. Työpajojen asiantuntijatahona on toiminut kestävään kehitykseen erikoistunut Third Rock Finland Oy.

Uudistavalla liiketoiminnalla viheliäisten ongelmien kimppuun

Piirtäessään Iisalmen työpajassa kuvaa vastuuullisuusteeman globaalista kehityksestä tähän päivään Third Rockin kehitysjohtaja Sari Kuvaja totesi, että keskusteluun on tullut viime aikoina mukaan myös planetaarisen hyvinoinnin käsite. Vastuullisuus ulotetaan tuolloin koskemaan koko maapalloa ja niitä viheliäisiä ongelmia, joita meidän tulisi ratkaista. Liiketoiminnassa se merkitsee planetaarisiin rajoihin mahtuvaa uudistavaa liiketoimintaa, jossa yrityksiä johdetaan tuloksen lisäksi koko planeetan näkökulmasta niin, että taloutta ei priorisoida luonnon ja yhteiskunnan kustannuksella.

OP:n vuosittain teettämän suuryritystutkimuksen (https://www.op.fi/yritykset/asiakkuus/suuryritykset/suuryritystutkimus) mukaan Suomessakin on jo yrityksiä, jotka ovat toiminnassaan valmiita ottamaan planetaarisen hyvinvoinnin huomioon. Kokonaisuutena suuryritykset ovat kyselyn mukaan valmiita tinkimään lyhyen aikavälin tuloksenteostaan saavuttaakseen kilpailuetua pidemmällä aikavälillä.

Ponssen vastuullisuustyötä helpottavat lähellä olevat hankkijat

Ponssen vastuullisuusjohtaja Katja Paananen on ollut mukana sekä Kuopion että Iisalmen tilaisuuksissa kertomassa vieremäläisyrityksen omasta vastuullisuustaipaleesta. Iisalmessa Paananen mainitsi olevansa paikalla antamassa vertaistukea muille osallistujayrityksille, sillä myös Ponssen vastuullisuusmatka on vielä kesken. Matka luonnollisesti kiinnosti osallistujia, sillä paikalla oli useita Ponssen alihankkijayrityksiä.

Ponsessa alettiin puhua strategiatyössä vastuullisuudesta vuoden 2020 tienoilla. Tällöin alkoi muun muassa yrityksen hiilijalanjäljen laskenta. Myös vastuullisuustyön arviointi aloitettiin. Paananen laskee Ponssen eduksi sen, että yrityksen hankkijat ovat lähellä “emoa”. Se tekee vastuullisuustyöstä hiukkasen helpompaa.

Arjen pienet teot tärkeitä myös suurelle yritykselle

Ponssella suurin päästöjen aiheuttaja on yrityksen omat tuotteet. Niin kauan kuin käytössä on fossiilisia polttoaineita, päästöt pysyvät korkealla. Yrityksen ilmastotavoitteissa onkin suunnitelma tuotteiden käytönaikaisten päästöjen vähentämiseksi. Ponsse on myös ensi kertaa asettanut itselleen jätetavoitteet, joiden mukaan tavoitellaan kierrätysasteen nostamista vuoteen 2030 mennessä 70 prosenttiin nykyisestä 52 prosentista. Yrityksessä korostetaan kuitenkin näiden lisäksi myös arjen pieniä tekoja, sillä ne konkretisoivat kokonaisuutta henkilöstölle.

Iisalmen työpajaan osallistuneille yrittäjille Paananen antoi neuvon pysytellä kestävyyden ja vastuullisuuden olennaisuuksien miettimisessä tiukasti konkretiassa. Lainsäädäntökin on hänen mukaansa lopulta hieno asia, sillä se tuo vastuullisuuteen yhdenmukaisuutta.

Enää ei tarvitse “haahuilla” sen kanssa mitä vastuullisuuden nimissä tehdään. On reunaehdot, joiden mukaan toimitaan.

Olennaisuusanalyysistä on hyvä aloittaa

Työpajasarjan ensimmäisessä osassa sekä Kuopiossa että Iisalmessa osallistujat ovat käyttäneet aikaa konkreettiseen olennaisuusanalysointiin. On pohdittu oman liiketoiminnan ja sen koko arvoketjun määrittämistä, toimintojen vaikutuksia, riskejä sekä mahdollisuuksia kestävyysnäkökulmasta, näistä olennaisimpien tekijöiden valintaa sekä lopuksi tiedon dokumentointia. Alustavia analyyseja on laadittu yksinkertaistetuille Excel-pohjille.

Vastuullisuustyö on yhteistyötä

Iltapäiviä ja työskentelyä on yleisesti pidetty hyvänä perustyönä. Työ on tutustuttanut osallistujia konkreettisesti aihekohtaisiin ESRS -raportointistandardeihin(European Sustainability Reporting Standards) ja auttanut heitä tunnistamaan oman yrityksensä kannalta merkittäviä ja olennaisia vastuullisuusteemoja. Useimmissa palautteissa on kaivattu kuitenkin lisäopastusta ja tukea prosessiin. Vastuullisuuden kokonaisuus on laaja, ja yhdessä iltapäivässä ehtii ainoastaan raapaista pintaa. Palautteissa on todettu myös osuvasti, että pystyäkseen tekemään olennaisuusanalyysiään yrityksen tulee tuntea oma toimintansa läpikotaisin. Työ ei sen vuoksi voi olla yhden tai muutaman asiantuntijan varassa, vaan vaatii laajan työryhmän, jotta vastuullisuudesta raportointi vastaa todellisuutta. Ihanteellista on, jos mukana on alusta pitäen myös johtoryhmän edustus, sillä lopputulos vaatii aina yrityksen johdon hyväksynnän. Myös talouden rooli on merkittävä.

Pk-yritysten rooli merkittävä jo nyt

Pk-yritysten rooli tämän hetkisen vastuullisuusraportoinnin osana on merkittävä, vaikka yritykset itse eivät vielä kuulu raportointivelvollisuuden piiriin. Suurempien yritysten alihankintaketjun toimijoina niiden tulee kuitenkin siihen varautua.

Katja Paanasen mukaan myös Ponsse asettaa toimintaverkostolleen odotuksia sen suhteen kuinka verkoston jäsenet ottavat omassa toiminnassaan ympäristö-, sosiaalisen ja hallinnollisen vastuullisuuden (ESG) huomioon. Niihin panostaminen nostaa alihankkijan haluttavuutta ja lisää tilauksia.

Aikaisemmin ollaan tuijotettu omaan tekemiseen, nyt tarkastelemme enemmän koko arvoketjuamme.

Suuryritykset tuskin tulevat kyselemään toimittajiltaan kokonaisen oman raportin olemassaoloa, vaan todennäköisempää on, että vaade koskee tiettyä tuotetta, komponenttia tai palvelunosaa, jota pk-yritys päämiehelleen tuottaa. Alihankkijayrityksiltä kysytään esimerkiksi hiilijalanjälkeä tai työntekijöiden hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. OP:n suuryrityskyselyn mukaan yli puolet suuryrityksistä on omien vastuullisuustavoitteidensa myötä joutunut jo vaihtamaan arvoketjuunsa kuuluvia toimittajia, jos ne eivät ole omalta osaltaan vastanneet päämiehensä asettamia kestävyystavoitteita.

Kiertue jatkuu Ylä-Savosta Varkauteen

Yläsavolaisten pk-yritysten kanssa työtä jatketaan 31.10. työpajasarjan toisessa osassa, jossa edetään digivihreän siirtymän merkityksen kautta yrityksen varsinaisen vastuullisuusohjelman rakentamiseen. Ylä-Savosta työpajasarja siirtyy Varkauteen, jossa sarjan ensimmäinen osa toteutetaan 16. tammikuuta 2025.

Työpajat ovat osa EU:n osarahoittamaa Kestävää kehitystä pk-yrityksille -hanketta, jota Savonia koordinoi.

Kirjoittaja:

Tarja Tapaninen

tki-asiantuntija, Savonia-amk

tarja.tapaninen@savonia.fi

Kestävää kasvua pk-yrityksille -hankkeen verkkosivut: https://kestavaakasvua.savonia.fi/

Kestävää kasvua pk-yrityksille -hankkeen toimintamalli