Tekstiilialan yritysten tiekartta kiertotalouteen -työkalu:

Tekstiilien sivuvirta-hankkeen tavoitteena oli rakentaa hankkeessa mukana olevien yritysten kiertotalouteen siirtymistä työpajoin, luennoin ja lausunnoin niin hanketyöntekijöiden kuin tekstiilialan asiantuntijoiden toimesta. Keväällä 2023 toteutettiin yrityksille ensimmäiset kiertotaloustyöpajat, joiden perusteella lähdettiin työstämään kunkin yrityksen kiertotalouteen siirtymisen haastetta, asettaen konkreettisia tavoitteita. Osa näistä tavoitteista on jo saavutettu, ja viimeiset niistä toteutetaan kevään 2025 aikana. Tähän artikkeliin on tiivistetty yritysten kanssa opitut kiertotalouden ja vastuullisuuden askeleet, joita jokainen tekstiilialan yritys pystyy soveltamaan.

Kiertotaloutta ja vastuullisuutta voi lähteä tutkailemaan kahdessa osassa: tuotesuunnittelussa sekä muussa toiminnassa valmiin tuotteen ympärillä (Kuva 1). Tuotesuunnittelussa tutkaillaan kiertotaloutta yrityksen osalta tuotannon eri vaiheista lähtien, alkusuunnittelusta lopputuotteen kierrätykseen. Ensimmäisenä vaiheena onkin yrityksen suhtautuminen kiertotalouteen. Jollain yrityksellä se on toiminnan alkulähde, kun toista se ei taas kosketa laisinkaan. Kun tarkastelee omaa suhtautumista kiertotalouteen, voi löytää uusia asiakasryhmiä, palveluita sekä kehittää uusia tuotteita. Materiaalivalintojen ympärillä ollaan kinkkisessä teemassa, sillä kiertotalouden mukaisia uusia tekstiilejä on saatavilla vähän, ja niillä on korkea hinta suhteessa täysin neitseellisiin tekstiileihin. Vastuullisuustoimenpiteenä on myös suhtautuminen kemikaaleihin – kuten luonnonväreihin, biopohjaisiin ja uusiutuviin kemikaaleihin. Tuotteen hävittämisvaiheessa keskiöön tulevat mukaan lait ja velvollisuudet. Tällä hetkellä yritykset joilta syntyy merkittävä määrä tekstiilijätettä, ovat velvoitetut erillislajittelemaan tekstiilit jakeiden mukaan. Tekstiilien tuottajavastuu, mikä on vielä EU:n käsiteltävä, tulee voimaan aikaisintaan 2028. Tällöin tekstiilialan yritykset ovat vastuussa tekstiilijätteestä. Mitä yrityksiä tämä tulee koskemaan, ei ole vielä selvää.

Kun tuote on saatu valmiiksi, liittyvät muut kiertotaloustoimenpiteet viestintään, yhteistyökuvioihin sekä palveluihin tuotteen ympärillä. Useat tekstiilialan yritykset toimivat jo hyvin kiertotalouden useiden periaatteiden mukaan, ja se on keskeinen osa yrityksen arvomaailmaa ja toimintaa. Jos vastuullisuuden nostaa viestinnän keskiöön, voi yritykselle avautua uusia asiakasryhmiä, sekä vahvistaa olemassa olevien asiakkaiden sitoutumista yritykseen jatkossakin. Vastuullisuusviestintään löytyy Savonialta kaksi hyvää opasta: Pienyrittäjän vastuullisuusopas (https://www.theseus.fi/handle/10024/805970) ja Eväitä vastuullisen viestinnän toteuttamiseen (https://tekstiiliensivuvirta.fi/evaita-vastuullisen-viestinnan-toteuttamiseen/).

Palvelut tuotteen ympärillä tulevat olemaan tulevaisuuden painopiste tekstiilialalla. Useat rohkeat yritykset ovat jo aloittaneet erilaisten palveluiden kokeilut, esimerkiksi leasingin ja vuokrauksen, ja uudet, innovatiiviset yritykset perustavat koko yritystoimintansa asiakkaan kokonaisvaltaiseen palvelemiseen. Lisäksi tuotteen käyttöajan pidentämisen toimenpiteet, kuten huolto ja korjaus, korostuvat. Palveluiden rakentamisessa asiakkaan tarpeiden sekä tuotteen elinkaaren ymmärtäminen ovat keskiössä.

Kiertotalouden R-strategiat ovat oiva tapa tarkastella yrityksen vastuullisuutta ja kiertotaloustoimintaa (Kuva 2). R-strategioissa on kolme kategoriaa: Tuotesuunnittelu (R0, R2 ja R7), Palvelut (R1, R4, R6) ja Kierrätys (R3, R5, R8). R0, eli kieltäytyminen, tekstiilialan yrityksissä tarkoittaa materiaalivalintaa – yritys voi kieltäytyä käyttämästä kokonaan tietyntyyppisiä materiaaleja. R1, uudelleenajattelu, liittyy muutoksiin vaatteiden omistajuuteen liittyen. R2, vähentäminen, liittyy leikkaussuunnitteluun ja leikkuujätteisiin – eli tehdään toimenpiteitä jätteiden syntymisen vähentämiseksi. R3, uudelleenkäyttö, liittyy tuotteen alkuperäisen omistajuuden siirtymistä muualle, esimerkiksi lahjoitusten kautta. R4, eli korjaaminen, on selkeä – yritys tarjoaa osana palvelutarjontaansa korjauspalvelua. R5, palauttaminen, tarkoittaa kierrätysvaiheessa eri materiaalien eroteltavuutta erilliskierrätystä varten. R6, kunnostaminen, liittyy vanhentuneen tuotteen kunnostamista nykypäivän tarpeisiin. Tämä voi tekstiilialalla liittyä esimerkiksi työvaatteiden päivittämiseen uusien turvallisuusvaatimusten mukaisiksi. R7, uusiokäyttö, liittyy kuluttajienpoistotekstiilien, toisen yrityksen sivuvirran tai muun alkuperäisestä käyttötarkoituksesta erilleen otettu materiaali. R8, kierrättäminen, merkitsee oikeaoppista kierrättämistä.

Yrityksen nykytilaa ja tulevaisuutta mitattaessa yritykset voivat sijoittaa R-strategiat X-Y-akselille (Kuva 3). Pystysuorassa Y-akselissa on vaikeusaste, ja vaakasuorassa kulkeva X-akseli on aika. Kaavio on jaettu kolmeen kategoriaan: nykypäivä, lähitulevaisuus ja tulevaisuuden visiot. Kaavion keskellä kulkee diagonaalinen viiva, vipuakseli. Tämän akselin yläpuolelle sijoitetut R-strategiat vaativat merkittäviä toimenpiteitä, teknologian kehitystä tai muuta muutosta yrityksen toiminnassa. Yrityksen on mahdollista mitata omaa kiertotalousastettaan sijoittamalla R-strategiat vaikeus-helppous -akselille, sekä sijoittamalla ne nykypäivästä tulevaisuuden visioihin.

Kiertotalous ja vastuullisuus ovat moninaisia aiheita, ja toisin kuin luomu-sertifikaatissa, ei kiertotaloudessa tai vastuullisuudessa samanlaista selkeyttä ole tarjolla. On siis yrityksen oman toiminnan ja viestinnän vastuulla tuoda oma kiertotalous- ja vastuullisuusajattelu asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja rahoittajien tietoon. Savonia tarjoaa monia vastuullisuuspalveluita yrityksille, kuten KIRI-Kiihdytä kiertotaloudella -koulutuskokonaisuus. Tekstiilien sivuvirta -hankkeen tuloksia, ja yritysten kokemuksia hankkeesta, pääset kuuntelemaan 13.3.2025 järjestettävässä loppuwebinaarissa, mikä on kaikille avoin. Lisätietoa ja kalenterikutsun pääset lataamaan täältä. (Linkki:https://tekstiiliensivuvirta.fi/tapahtuma/tekstiilien-sivuvirta-ja-sauma-hankkeiden-paatoswebinaari-13-3-klo-9-11-00/)

Kirjoittaja:

Eeva Käärmekallio, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, eeva.kaarmekallio@savonia.fi