Niiralan Kulma ja Elävä säätiö löysivät mahdollisuuksia Alavan sairaalarakennuksen kiintokalusteiden, osien ja laitteiden uudelleenkäyttöön sekä saneerauksen ilmastokuorman pienentämiseen. Savonian Kiertotaloudella uutta kasvua Pohjois-Savoon (KiertoKasvu) -hanke oli mukana saattamassa toimijoita yhteen.

Historiallisen rakennuksen uusi elämä

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Alavan sairaalarakennuksen tyhjillä käytävillä on muovilaatikoita, joissa on lukkoja ovenkahvoineen. Keittiön kiintokalusteet on irrotettu seiniltä ja katossa riippuvia valaisimia on merkitty oranssilla teipillä. Merkintä tarkoittaa, että Elävä säätiön hallinnoiman, rakennuspurkumateriaalien uudelleenkäyttöä selvittävän Kieppu-hankkeen toimijat ovat arvioineet irtaimen uudelleenkäyttöön sopivaksi.

Niiralan Kulma rakentaa Alavan sairaalarakennukseen uusia asuntoja säilyttäen alkuperäistä kiinteää sisustusta. Kohde on Elävä säätiön hallinnoimalle Kieppu-hankkeelle ensimmäinen Niiralan Kulman kanssa toteutettava uudelleenkäyttökartoituskohde. Aiempia kartoituksia on tehty Melalahden koululla ja Puijonlaakson palvelutalolla yhteistyössä Kuopion kaupungin tilakeskuksen kanssa.

Vastuullisuutta paikallisella yhteistyöllä

Uudelleenkäyttökartoituksia tehdään, jotta mahdollisimman paljon saneeraus- tai purkukohteen irtaimistosta, laitteista ja kiintokalusteista pystyttäisiin ohjaamaan uudelleenkäyttöön. Uudelleenkäytöllä tarkoitetaan tuotteiden tai niiden osien käyttämistä uudelleen alkuperäistä käyttöä vastaavalla tavalla. Uudelleenkäytöllä pyritään jatkamaan tuotteiden käyttöaikaa.

Elävä säätiön mukaan alueella ei ole muita toimijoita, jotka tekisivät vastaavia kartoituksia. Kohteessa kalusteiden ja irtaimen irrotustyötä tekevät Elävä säätiön ohjaamana työkokeiluissa tukityöllistetyt henkilöt.

– Paljon materiaalia ja tuotteita menisi hukkaan ilman tätä työtä. Niiralan Kulma ei pysty hyödyntämään kaikkea omassa toiminnassaan, sanoo Kieppu-hankkeen projektisuunnittelija Kaisa Kolkka Elävä säätiöltä. Toimijoiden yhteistyö on avainasemassa materiaalien uudelleenkäytön mahdollistamisessa.

Uudelleenkäyttökartoituksessa kierretään rakennuksen kaikki tilat ja arvioidaan jokaisen laitteen, kiintokalusteen ja materiaalin uudelleenkäyttöön soveltuvuutta. Uudelleenkäyttöön ohjattavia tuotteita arvioitaessa on pidettävä mielessä tuotteen uudelleenkäyttömahdollisuudet, käytettävissä olevat purku- ja varastointiresurssit sekä se, onko uudelleenkäyttöön ohjattavalle tuotteelle löydettävissä loppukäyttäjä.

– Tuotteet kuvataan ja listataan. Talteen kirjataan nimi, määrä, sijainti sekä mahdollisesti mittoja ja muita ominaisuuksia, kuvailee Kolkka. Mukaan poimitaan myös Elävä säätiön toiminnalle uusia tuotteita, jos niille tunnistetaan käyttömahdollisuuksia tai kysyntää.

Uudelleenkäyttöverkoston ja toimintamallin rakentaminen käynnissä

Saneeraus- ja purkukohteiden materiaalien uudelleenkäyttöä hankaloittavat yleisesti tiukat aikataulut ja varastointitilojen puute. Tuotteet ja materiaalit olisi saatava liikkumaan purkukohteesta suoraan uudelleenkäyttöön ja mielellään lähialueelle. Kieppu-hanke edistää omalta osaltaan paikallisen uudelleenkäyttöön sitoutuneen toimijoiden verkoston syntymistä ja aikataulullista ennakointia.

Vahvistuva verkosto osoitti hyötynsä. Savonian koordinoiman Kiertotaloudella uutta kasvua Pohjois-Savoon (KiertoKasvu) -hankkeen toimijat tunnistivat Niiralan Kulmaa ja Kieppu-hanketta yhdistävät tarpeet ja osaamisen. Toimijat ohjattiin yhteen ja yhteinen projekti alkoi.

– Toivoisin lisää toimijoita, yhteisen toimintamallin ja selkeät pelisäännöt kaikille, summaa Kieppu-hankkeen projektipäällikkö Pekka Leppämäki. Tavara voisi liikkua lähiruoan lailla paikallisessa verkostossa.

Pidempi käyttöikä pienentää ilmastokuormaa

Uudelleenkäyttö vähentää luonnonvarojen ja energian kulutusta, jätteen määrää sekä tuotannon päästöjä. Kieppu-hanke aikoo todistaa työstä saadun ilmastohyödyn.

– Kohteen kartoituksessa on kirjattu satoja tuotteita, joista hiilijalanjälkilaskentaan on valittu 30 yleisintä purkukohteista uudelleenkäyttöön ohjattavaa tuotetta, kertoo Leppämäki. Tuotteen hiilijalanjälki kertoo sen elinkaaren aikaisesta ilmastokuormasta. Kuorma pienenee, kun tuotteen käyttöikä pitenee.

Yhteistyöstä hyödytään paikallisesti

Niiralan Kulman ja Elävä säätiön yhteistyö on esimerkki yhteistyöstä, jossa toteutetaan toimijoiden ympäristöllistä ja sosiaalista vastuuta.

– Halusimme mahdollistaa saneerauskohteemme kiintokalusteiden sekä LVI- ja sähkölaitteiden uudelleenkäytön. Samalla tuemme Elävä säätiön tekemää työtoimintaa, sanoo Niiralan Kulman palvelupäällikkö Joni Mäenpää.

Niiralan Kulma luovuttaa uudelleenkäyttöön soveltuvat tuotteet ja materiaalit Elävä säätiölle maksutta. Tuotteet tulevat myyntiin Elävä säätiön Elävä kauppa -myymälään Kuopioon.

Kieppu on Elävä säätiön hallinnoima selvitys- ja pilotointihanke. Hankkeessa tunnistetaan Pohjois-Savon materiaalivirtoja rakennusmateriaalien osalta uudistuneeseen jätelakiin pohjautuen, jossa vaaditaan toimijoilta aikaisempaa tehokkaampaa uudelleenkäytön vahvistamista. Hankkeessa kartoitetaan julkisten organisaatioiden ja erikokoisten yritysten rakennusten purkuprosesseja ja mallinnetaan erityistä uudelleenkäyttökartoituspalvelua Pohjois-Savoon. Kieppu-hanke on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Kuopion kaupungin rahoittama.

Niiralan Kulma on Kuopion kaupungin omistama tytäryhtiö, osa Kuopio-konsernia ja Kuopion alueen suurin vuokrataloyhtiö. Yhtiöllä on noin 7 000 asuntoa, joissa asuu yli 10 000 kuopiolaista. Niiralan Kulma on nostanut vihreät ja yhteiskunnalliset arvot etusijalle kymmenessä uudiskohteessaan investoimalla yhteiskunnallisesti kestävästi ja panostamalla yhteisten ilmasto- ja ympäristötavoitteiden eteen.

Kiertotaloudella uutta kasvua Pohjois-Savoon (KiertoKasvu) -hanke tukee Pohjois-Savon pk-yrityksiä kohti vihreää siirtymää auttamalla yrityksiä tunnistamaan oman toiminnan ympäristövaikutukset, sekä löytämään keinoja ympäristövaikutusten pienentämiseen ja hiilijalanjäljen vähentämiseen. Hankkeessa lisätään maakunnan toimijoiden ja pk-yritysten kiertotalousosaamista, sekä tuetaan yrityksiä siirtymässä kohti kiertotalousliiketoimintaa. EU:n osarahoittaman hankkeen toteuttajina ovat Savonia-ammattikorkeakoulu, Navitas Kehitys Oy, sekä Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä (YSAO).

Kirjoittajat:

Mari Haikonen, TKI-asiantuntija, mari.haikonen@savonia.fi

Miika Virtanen, projektiasiantuntija, miika.virtanen@savonia.fi