Kiertotaloudessa on pitkälti kyse yhteistyöstä, pitkäjänteisyydestä, uskalluksesta ja avoimuudesta muutokselle. Tutustuimme kesäkuun alussa toteutetulla KiertoKasvu-hankkeen benchmarking-matkalla kesäisen pääkaupunkiseudun kiertotalouskohteisiin ja kiertotalouden verkostotyöhön Kuljetusringin, Ruduksen, Uudenmaan kiertotalouslaakson, Helsingin kiertotalousklusterin ja Fazerin vieraina.

Minkä ihmissilmä tunnistaa, sen tunnistaa myös robotti

Matkan ensimmäisessä tutustumiskohteessa, Kuljetusringin Hyötyrinki kierrätyslaitoksessa näimme, kuinka rakentamisen, teollisuuden ja kaupan jätteitä lajitellaan modernisti tekoälyn ja robottiteknologian avulla. Esilajittelussa materiaali lajitellaan kolmeen jakeeseen, joista kolme robottikouraa, Spede, Unto ja Lyyli, ottavat lajiteltavakseen 3D-kappaleet. Robotteja voidaan opettaa tunnistamaan erilaisia materiaaleja ja kappaleita. ”Minkä ihmissilmä tunnistaa, sen tunnistaa myös robotti.”, kertoivat Kuljetusringin toimitusjohtaja Markus Närhi ja kierrätystoimintojen johtaja Jouni Lilja. Robottien nopeus on jopa 6900 poimintaa tunnissa ja lajittelulaitoksen kapasiteetti noin 10 000 tonnia vuodessa. Lajitellut jakeet hyödynnetään joko materiaalina tai energiana.

Matkamme jatkui seuraavaan tutustumiskohteeseen, Ruduksen kierrätys- ja kiviainestoimipisteelle, jossa tuotepäällikkö Arto Asmundi kertoi betonin ja louheen käytöstä uusiomateriaaleina maanrakennuksessa. Rudukselle käsittelyyn tuleva betoni on peräisin purkukohteista, työmailta ja betoniasemilta. Pääkaupunkiseudulla niin sanottu kannattava kuljetusetäisyys uusioaineksille saattaa olla vain noin 10 kilometriä. Tämä haastaa toimijoita rakentamisen ja purkamisen ennakoivaan aikatauluttamiseen. Ruduksen Betoroc-betonimurskeella ei ole jätestatusta (EEJ eli ”ei enää jätettä” -status), joten sitä voi käyttää pitkälti luonnonkiviaineksen tapaan talon-, maan- ja viherrakentamisessa.

Kiertotalouden edistämistä verkostoitumisen ja klusteritoiminnan kautta

Seuraava päivä alkoi asiantuntija Pipsa Salolammin esitellessä meille Uudenmaan kiertotalouslaakson monipuolista ja tavoitteellista sidosryhmä- ja verkostotyötä. Uudenmaan kiertotalouslaakson teemat rakentaminen, muovi, ruoka, SER ja tekstiilit on valittu esiselvityshankkeen kautta. Selvityksessä tutkittiin alueen materiaalivirtoja: millä on suurin merkittävyys ja kiertotalouspotentiaali. Toiminnassa mahdollistetaan toimijoiden kohtaamisia oman sektorin ulkopuolelta, pidetään temaattisia työpajoja, joista johdetaan uusia hankeideoita, saatetaan hankkeissa tuotettua tutkimustietoa yritysten käyttöön sekä fasilitoidaan keskusteluja ja prosesseja lupaviranomaisten ja toimijoiden välillä tuoden esiin mahdollisuuksia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.

Etäyhteyden kautta saimme erityissuunnittelija Eeva Jalovaaralta tietopaketin myös Helsingin kiertotalouden klusteriohjelmasta. Ohjelmassa edistetään kiertotalouden mukaista liiketoimintaa yhdistämällä rakennusalan toimijoita. Rohkaisevia ja ennen kaikkea toteutettuja esimerkkejä löytyi, kuten:

– Reimagine-tapahtumat arkkitehdeille ja sisustussuunnittelijoille

– Ikkunalasien uudelleenkäyttökokeilu uusina lasisina väliseininä

– Tiilien irrotuskokeilu lohkoina uudelleenkäyttöä varten

– Ulkokalusteet Cubeco-paloista, joissa betonin sidosaineena purkuvillaa sementin sijaan

– Closing Loops -varastorakennus kaupungin omien purkukohteiden rakennusosista ja -materiaaleista (rakentaminen alkaa kesällä)

– Excel-pohjainen kelpoisuustyökalu rakennusosien uudelleenkäyttöön

Fazerin pitkän linjan kiertotaloustuotteet

Kaksipäiväinen matkamme päättyi vierailukeskukseen kekseliään Fazerin perheyrityksen tarinan äärelle. Näyttelykierroksella tutustuttiin ajassa ja kehityksessä mukana pysyneen yrityksen toimintaan info- ja toimintapisteillä. Kuljimme trooppisen sisäpuutarhan läpi sekä kuulimme ilmastonmuutoksen vaikutuksista kaakaon kasvattamiseen ja Fazerin maksamasta vastuullisuuslisästä kaakaon sopimusviljelijöille. Kauratuotteet ovat tänä päivänä tärkeitä Fazerille. Fazerin omalta kauramyllyltä syntyy sivuvirtana kauran kuoria. Kuorissa on xyloosia, josta Fazer nykyään valmistaa xylitolia omassa tehtaassaan. Fazerin kiertotaloustuotteita ovat perinteikkäät Pätkis- ja Da Capo -patukat, jotka on tehty tuotannossa rikkoutuneista likööri- ja minttusuklaakonvehdeista. Uusimpia hävikkituotteistuksia edustavat Makea Moka ja Laku Moka -pussit, joiden sisältämissä sokerimakeisissa tai lakupatukoissa on poikkeava muoto tai epätäydellinen kääre.

Kokonaisuutena matka oli antoisa ja tarjosi uusia ja innostavia näkökulmia. Kiitokset pääkaupunkiseudun vierailukohteiden asiantunteville oppaille sekä mukavalle ja kiinnostuneelle matkaseurueelle hyvistä kysymyksistä, antoisista keskusteluista ja iloisista hetkistä!

EU:n osarahoittama Kiertotaloudella uutta kasvua Pohjois-Savoon (KiertoKasvu) -hanke tukee pohjoissavolaisia pk-yrityksiä kohti kiertotalousliiketoimintaa ja vihreää siirtymää. Järjestämme hankkeessa benchmarking-matkoja kiertotalouskeskittymiin eri puolelle Suomea – tutustuen paikallisiin yrityksiin, toimijoihin ja ratkaisuihin.

Kirjoittajat:

Mari Haikonen, TKI-asiantuntija, mari.haikonen@savonia.fi

Miika Virtanen, projektiasiantuntija, miika.virtanen@savonia.fi

Maari Haikonen, tutkimusinsinööri, maari.haikonen@savonia.fi

Taru Rahkonen, TKI-asiantuntija, taru.rahkonen@savonia.fi