Kiertotaloudella uutta kasvua Pohjois-Savoon –hankkeessa rakennetaan toimintamallia sivu-, purku- ja hukkavirtojen, rikastushiekan ja tuhkan hyödyntämiselle infrarakentamisessa sekä edistetään ennakoitavuutta ja kaupunkisuunnittelun sujuvuutta. Kokonaisuus on laaja, ja erilaisten materiaalien lisäksi on huomioitava lainsäädäntö EU:n, kansallisella ja paikallisella tasolla, ympäristönsuojelu, vesihuolto, kaavoitus sekä rakentamisen ja purkamisen suunnittelu.

Toimintamalli sivuvirtojen hyödyntämiseen

Kaupunkisuunnittelu mahdollistaa sivuvirtojen hyödyntämisen. Selvityksen kohteena ovat logistiikka, mahdollinen läjitys, ympäristöluvan tarve, EEJ (Ei enää jätettä) -mahdollisuudet sekä uusiomateriaalin käytön mahdolliset riski- ja vaaratekijät. Kuvassa 1 on kuvattu MARA-asetuksen (VNa 843/2017) mukaista polkua uusiomaa-ainesten hyödyntämiseen. Nykyisen tilanteen vierellä on hankkeen sidosryhmätapaamisissa muodostunut tahtotila, jonka avulla prosessia voitaisiin sujuvoittaa ja uusiomaa-ainesten hyödyntämistä edistää.

Kuva 1. Purkubetonin hyödyntäminen, Haikonen 2023

Avoimen, sujuvan yhteistyön lisääminen toimijoiden välillä on tärkeää. Tavoitteena on neitseellisen materiaalin käytön vähentäminen, rakennusten purkukustannusten pienentäminen kehittämällä materiaalivirtojen ennustettavuutta sekä esisopimusten laatiminen toimittajien ja käyttäjien välille. Tuloksena kierrätysmateriaalien tarjonta ja tarve kohtaavat nykyistä sujuvammin. Hankkeessa on mukana aktiivisten toimijoiden joukko, jotka yhdessä edistävät purku- ja sivuvirtojen käyttöä. Tavoitteena on luoda materiaaleille suljettu kierto, jossa purku- ja rakennusurakat liitetään ajallisesti ja paikallisesti yhteen.

Materiaalien hyödyntämisen yhtenä suurimpana pullonkaulana on väliaikaisten läjityspaikkojen puute, ja tähän voidaan vastata hyvällä suunnittelulla ja aikatauluttamisella niin, ettei materiaaleja tarvitse säilöä pitkiä aikoja. Hyvänä esimerkkinä purkumateriaalien paikallisesta hyödyntämisestä on Niiralan Kulman urakka Neulastiellä, josta kerroimme aiemmin tänä vuonna [https://www.savonia.fi/tki/niiralan-kulman-uudiskohteessa-betonielementit-purettiin-ja-hyodynnettiin-samalla-tontilla/].

Green deal ja Materiaalitori tukevat kiertotaloutta

Kiertotalouden sisällyttämistä organisaatioiden strategiseen toimintaan kirittää kiertotalouden green deal, joka on vapaaehtoinen sopimus organisaatioille ja yrityksille. Kiertotalouden green deal -sitoumuksia tehdään ja hyväksytään parhaillaan, seuraava määräaika on 24.1.2025. Sitoumusprosessissa valitaan viiden muutosalueen joukosta vähintään kaksi, joihin toimenpiteet keskitetään. Sitoumus arvioidaan asiantuntijaryhmän toimesta ja tarvittaessa pyydetään tarkennuksia tavoitteisiin. Sitoumuksen tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kolmen vuoden välein. Lisätietoja ja tarkemmat ohjeet löytyvät Ympäristöministeriön sivuilta [https://ym.fi/kiertotalouden-green-deal].

Sivu- ja purkuvirtojen hyödyntämisessä apuna on myös Motivan hallinnoima Materiaalitori.fi-palvelu [https://materiaalitori.fi]. Materiaalitorissa voidaan sekä tarjota että etsiä materiaaleja, sivuvirtoja tai jätteitä. Palvelu on tarkoitettu ammattimaiseen toimintaan ja sen käyttö on maksutonta. Kiertokasvu-hanke tarjoaa apua ja neuvontaa Materiaalitorin käyttöön ja ilmoitusten luomiseen.

Kiertokasvu-hanke jatkaa työtä toimintamallin luomiseksi ja edistämiseksi Pohjois-Savon alueella hankeajan loppuun saakka. Toimintamallin käyttöönotto jatkuu hankkeen jälkeen. Seuraavassa vaiheessa toimintamallia testataan pilotoimalla materiaalien suljettua kiertoa paikallisesti. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Kirjoittajat:

Maari Haikonen, tutkimusinsinööri, maari.haikonen@savonia.fi

Taru Rahkonen, TKI-asiantuntija, taru.rahkonen@savonia.fi

Mari Haikonen, TKI-asiantuntija, mari.haikonen@savonia.fi