Savonia-artikkeli: Pelloilla tarvitaan ilmastoviisasta vesienhallintaa
Ilmaston lämpeneminen tuo mukanaan muutoksia meille jokaiselle. Tarvitaan kykyä sopeutua muutoksiin ja muutosjoustavuutta. Ruoantuotantoa pitää pystyä pitämään yllä ja lisäämään kestävästi muutoksista huolimatta. Puhutaan ilmastoviisaasta maataloudesta: se on enemmän kuin sopeutumista tai hillintää. Ilmastoviisaassa maataloudessa pyritään kestävään tehostamiseen. Kestävyydessä otetaan huomioon kaikki kestävyyden osa-alueet, eli ekologisuus, taloudellisuus ja sosiaalisuus. Käytännön toimet ilmastoviisaassa maataloudessa ovat moninaisia, koska sillä tarkoitetaan kaikkea maan kasvukunnon hoidon ja maatalousyrityksen johtamisen välillä. Suurimmat konkreettiset muutokset Suomessa, joihin jokaisen tulee sopeutua, tulevat todennäköisesti liittymään sateiden muutoksiin.
Ilmastoviisas maatalous on enemmän kuin sopeutumista tai hillintää. Siinä pyritään kestävään tehostamiseen, jossa huomioidaan ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys.
Ilmastonmuutoksen seurauksena sateiden ennakoidaan jakautuvan entistä epätasaisemmin. Kasvukauden sademäärä kasvaa jonkin verran, mutta sateet painottuvat syksyyn. Lisääntyneen haihdunnan vuoksi maa on kuivempaa etenkin keväällä ja alkukasvukaudesta. Sateet tulevat kasvukaudella myös entistä rankempina ja epätasaisemmin jakautuneina. Peltoviljelyssä kosteusolojen tulisi olla kuitenkin optimaalisia koko kasvukauden ajan. Kevätviljoja muutokset haittaavat eniten, koska ennakoidut kuivuusjaksot osuvat niillä juuri satoisuusikkunaan. Tehokkaan kuivatuksen sijaan tarvitsemme kokonaisvaltaisempaa vesienhallintaa. Peltoja ei kannata päästää kuivumaan liikaa ja kevätkosteuden säilyttämisestä tulee entistä tärkeämpää.
Pohjoissavolaisen peltolohkon säätösalaojitukseen etähallittava laitteisto
Kosteusolot ovat hyvin lohkokohtaisia. Kasvukauden sateet voivat olla hyvinkin paikallisia ja lohkon ominaisuudet vaikuttavat muun muassa veden imeytymiseen ja kapillaariseen nousuun. Smagri -hankkeessa (Climate-Smart Agriculture Improving agricultural water management for climate change adaptation) lähdettiin kehittämään vesienhallintaa, jossa voidaan hyödyntää paikallista dataa karkeamman sääennustedatan lisäksi. Kosteusolojen tasaamisen lisäksi arvokkaat ravinteet sekä kiintoaines pitäisi saada pysymään pellolla ja kasvukunto hyvänä, joten säätöön tarvittavan datan lisäksi mittaamme vedenlaatua ja virtaamia sekä maan kasvukuntoa.
Kehitystyötä tehdään pohjoissavolaisella kivennäismaalohkolla, jossa on valmiina aikaisemmin tehdyt säätösalaojat. Ilmastonmuutoksen hillinnän vuoksi on puhuttu paljon turvemaiden säätösalaojituksesta. Kivennäismaiden säätösalaojituksien kohdalla yleensä on keskitytty vesistöpäästöjen hallintaan tai ruosteen aiheuttamien ongelmien ehkäisyyn. Säätösalaojia voi kuitenkin hyödyntää myös pellon kosteusolojen tasaamiseen muuttuvissa oloissa. Olemassa olevaan säätökaivoon tehdään hankkeen aikana etähallittava säätölaitteisto, jonka avulla sulamis- ja sadantavesiä saisi pidättymään lohkolle samalla kun riittävä kuivatus turvataan.
Kehittämistyön menestyksen taustalla on yhteistyö
Ilmastoviisaan maatalouden kehittäminen vaatii yhteistyötä, sillä haasteet ovat moninaisia ja koskettavat laajaa kenttää. Ratkaisuissa tarvitaan osaamista muun muassa kasvinviljelystä, maatalousteknologiasta, vesienhallinnasta ja datankäsittelystä. Smagri-hankkeessa päästään hyödyntämään Ympäristötekniikan ja Luonnonvara-alan pitkää kokemusta maatalouden kehittämisen parissa. DigiCenter tuo hankkeeseen tarvittavaa digiosaamista.
Viljelijöiden tarpeet määrittävät sen, mihin kehitystyö kohdennetaan. Käytännön kasvinviljelytyöstä kumpuaa myös uusia käytänteitä ja viljelytapoja, jotka kannattaa saattaa muidenkin tietoon. Maataloudelle teknologiaa, tuotteita ja palveluita tarjoavat yritykset ovat avainasemassa kehittämässä ratkaisuja ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin, mutta ne tarvitsevat sitä varten tietoa käytännön tarpeista ja ennustettavissa olevista muutoksista. Verkostot ovat siis kaiken a ja o. Tule mukaan siis mukaan hankkeen tapahtumiin ja työpajoihin ja seuraa hankkeen tuloksia osoitteesta: laari.info/smagri
Smagri on Savonia-ammattikorkeakoulun toteuttama hanke. Rahoitus tulee Opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja toteutusaika on 1.1.2023-31.12.2024.
Kirjoittajat:
Inka Nykänen
inka.nykanen@savonia.fi
TKI-asiantuntija, luonnonvara-ala
Savonia-ammattikorkeakoulu
Henna Hyttinen
henna.hyttinen@savonia.fi
TKI-asiantuntija, luonnonvara-ala
Savonia-ammattikorkeakoulu
Kaisa Hyvönen
kaisa.hyvonen(at)savonia.fi
TKI-asiantuntija, luonnonvara-ala
Savonia-ammattikorkeakoulu
Aiempia Ilmastoviisaaseen maatalouteen liittyviä Savonia-artikkeleita: